Kiertotalous kasvaa - oletko valmis?

Kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa on luotu uusia lakeja, direktiivejä ja rajoituksia hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Toivottua kehitystä tukemaan on varattu myös taloudellisia kannustimia erilaisten ohjelmien ja organisaatioiden kautta jaettavaksi. Raha ratkaisee paljon, mutta ratkaistava on myös sen myöntämisperusteet.

Olipa kysymyksessä tuote, tuotekehitys tai omavaraisuuden lisääminen, kriteerit ovat usein melko saman suuntaisia. Innovatiivisuus painottuu usein pisteytysperusteena. Raaka-aineissa on hankalia tai kiellettyjä alkuperälähteitä. Päästövähennyspotentiaali ja sen todentaminen korostuvat erityisesti energian tuotannossa, mutta myös lannoitteiden ilmastovaikutuksia voidaan laskea. Ravinteissa käyttöturvallisuus ja logistiset parannukset ovat tärkeitä. Tähteiden määrän vähentäminen tai niiden hyödyntäminen ovat bonusta.

Osaatko sanoittaa oman tuotanto- tai tuotekehitysideasi rahoituskelpoiseksi hankkeeksi? Markkinointi ja talouslaskenta ovat oma ammattitaidon ala, mutta monestikaan konsulttia ei kannata tai ole varaa palkata heti alkumetreillä.

Ravinteiden hallintaa ja kierrätystä tuetaan

Ravinteet ovat maataloudessa kytkeytyneet perinteisesti vesiensuojeluun. Tuttuja keinoja ovat suojakaistat, kosteikot ja kipsikäsittely, samoin kuin rajoitukset lannan käytön määrässä ja levitysajoissa. Yhä tärkeämmäksi ja kiinnostavammaksi on noussut myös ravinteiden kierrätys, tehokas hyödyntäminen ja pidättäminen viljelysmaassa. Kotieläinkeskittymissä tarvitaan lisäksi eläinperäisten ravinteiden jalostamista ja väkevöintiä, jotta niitä voisi kannattavasti käyttää myös kauempana syntypaikastaan.

Eri rahoituslähteiden myöntökriteereissä on painotuseroja itse tuotteelle, mutta mahdollisesti myös yritykseen liikevaihtoon tai sijaintiin liittyviä rajauksia. Ennen yhteydenottoa rahoitus- tai talousasiantuntijaan kannattaa valmistautua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

•  Käytetäänkö tuotannossa vakiintunutta vai uutta teknologiaa?
• Edustaako tuote yrityksen päätoimialaa?
• Mitä raaka-aineita käytetään ja tarvitaanko alihankintaa?
• Miltä tuotannonalalta tai maankäyttösektorilta raaka-aineet ovat peräisin?
• Onko tuotteella selkeä käyttötarkoitus, kuten rehu, lannoite, kasvualusta, biostimulantti tms.?
• Onko tuotteella jo alustava käyttöohje tai tuotekuvaus?
• Onko tuotteesta alustavia analyysituloksia?
• Mikä on tuotteen olomuoto ja säilyvyys ja millaisia varastointiolosuhteita se edellyttää?
• Mikä on tuotannon vuosivolyymi, ja onko se mahdollisesti sesonkiluoteista?
• Tarvitaanko tuotannossa tai itse tuotteessa fossiilista energiaa tai ainesosia?
• Mikä on tuotteen markkina-alue ja asiakassegmentti?
• Mikä on tuotteen tuotantoyksikkö ja ominaispaino?
• Mitä arvoyksikköjä tuote sisältää ja missä pitoisuudessa?
• Mikä on tuotteen arvioitu yksikköhinta?
• Onko tuotteella jo mahdollisia markkinointikanavia?
• Mitä lupia tuotannon käynnistäminen edellyttää?

Asiantuntija pystyy auttamaan sitä paremmin ja kustannustehokkaammin, mitä paremmin lähtötilanteessa faktat ovat jo valmiiksi mietittynä. Tärkeää on myös tunnistaa, mitä mahdollisesti pitää vielä selvittää. Esimerkiksi tarvittavien lupien ja rekisteröintien selvittämiseen tarvitaan monia laadullisia, määrällisiä ja alkuperään liittyviä tietoja.

Tuotekehitys on muutakin kuin fyysisiä tuotteita

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoimassa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa (RKKO) on tuettu tuotannollisten investointien ja fyysisten ravinnetuotteiden lisäksi myös palvelukonseptien kehittämistä, tekoälyn hyödyntämistä ja ravinnepotentiaalin selvittämistä tietyissä materiaalivirroissa. Ohjelmassa tärkein ja myös välttämätön edellytys rahoitukselle on palvella joko biomassojen prosessointia ravinnetuotteeksi, kierrätyslannoitevalmisteiden tuottamista tai kehittämistä, logistiikkaa tai palveluratkaisuja.

Rahoitusohjelmasta riippumatta hakemusten käsittelijää kiinnostaa usein hankkeeseen mahdollisesti käytettävän teknologian uutuus tai innovatiivisuus. Myös olemassa olevan teknologian hyödyntäminen uudella tavalla voi olla innovatiivista. Rahoitusohjelman painopiste voi olla kiinteissä biomassoissa, nesteissä tai rajauksena voi olla käsiteltävien tuotteiden alkuperä. Kehitettäessä fyysisistä tuotetta, kannattaa jo tuotekehitysvaiheessa pohtia myös volyymituotannon käynnistämisen edellytyksiä.

Tuotekehityshankkeeseen liittyy tyypillisesti aina jotain konkreettista, mutta myös aineettomia elementtejä.

TKI-hankkeessa on hyvä pohtia:

• Mitä ollaan kehittämässä: palvelua, tuotetta, laskentaa, prosessia, jotain muuta tai näiden yhdistelmää?
• Kehitetään aidosti jotain uutta tai hyödyllistä?
• Onko olemassa olevaa, uutta tutkimustietoa hyödynnetty tehokkaasti, onko se relevanttia?
• Onko vanhempaa perustutkimusta ja käytännössä havaittuja ongelmia huomioitu riittävästi?
• Tehdäänkö kehitystyötä järkevällä kokoonpanolla, onko ryhmässä riittävästi osaamista?
• Onko kehitysryhmä sopivan kokoinen toimiakseen dynaamisesti, ja onko roolitus selkeä?
• Onko sisäinen ja ulkoinen viestintä suunniteltua ja toimivaa?
• Miten alan verkostoja hyödynnetään ja voisiko hankkeeseen liittyä välillisesti myös ulkoisia tahoja?
• Mikä on aineellisen tai aineettoman tuotteen tuotantokustannus ja hinta?
• Miten tuote palvelee sosiaalista, ekologista, taloudellista ja kulttuurista kestävyyttä?

TKI-hankkeessa projektisuunnitelmalla on vielä suurempi merkitys kuin tuotannon käynnistämishankkeessa, sillä hyvä projektisuunnitelma tekee ”hengen näkyväksi”. Siksi sen laadintaan on syytä paneutua huolellisesti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mikäli kehitysryhmän vahvuutena ei ole erityistä kirjallista ilmaisuosaamista, sitä kannattaa hankkia ostopalveluna. Projektisuunnitelmassa on tärkeää, että se on hyvin jäsennelty, siitä selviää mitä toimenpiteitä on tarkoitus tehdä, ketkä ovat mistäkin vastuussa, missä ja milloin asioita tehdään. Myös hankkeeseen liittyvät riskit on hyvä tunnistaa jo etukäteen. Useimmissa hakemuksissa se vaaditaan jo omana kohtanaan.

Kiertotalouden hankkeissa tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta, mitä harvoin yksi henkilö pystyy tarjoamaan. ProAgrian asiantuntijaverkosto on monipuolinen, ja asiantuntijoiden osaamista yhdistämällä voidaan saavuttaa kiertotaloushankkeissa tarpeellinen kokonaisuus. Myös viranomaisten asiantuntemusta kannattaa hyödyntää ja olla heihin yhteydessä jo alkumetreillä.

Maarit Kari, energia- ja kiertotalousasiantuntija

Lue lisää ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta: https://www.ely-keskus.fi/ravinteiden-kierratyksen-kokeiluohjelma-2020