Kapsalan tilalla mietitään kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ja suuruutta

Polttoaineen kulutus on saatu minimoitua noin 3000 litraan vuodessa ja muovin käyttöä paalien säilönnässä on pienennetty säilömällä syyskaudella syötettävät rehut paalikasoissa kokonaan ilman muoveja. Pinon päällimmäiset ja alimmaiset paalit käytetään kuivikkeina ja keskimmäiset, parhaiten säilyneet kerrokset syötetään emolehmille. Pidempään säilytettävät paalit kääritään kombipaalaimella. Kaikki rehu pyritään paalaamaan mahdollisimman kuivana. Emolehmät ja hiehot ruokitaan pelkästään nurmirehuilla.

Tilalla käytettävät nurmikasviseokset ovat monipuolisia. Käytössä ovat mm. apilat, niittynurmikka, ruokonata, timotei ja nurminata. Riistapeltojen perustamisessa pieni määrä rehurapsia toimii suojakasvina. Rehumailanen on ollut uusi, yllättävä kokeilu nurmiseoksessa. Se lähtikin parhaiten kasvamaan pellon kovimpiin kohtiin. Kylvövuoden jälkeisenä keväänä näytti, että mitään ei ollut lähtenyt kasvamaan, mutta kesän edetessä rehumailaskasvusto valtasikin alaa. Toiveissa on, että rehumailasen pitkät ja vahvat juuret muokkaavat maan rakennetta. Nurmille tehdään täydennyskylvöjä niiden iän pidentämiseksi. Täydennyskylvöt tehdään kiekkovannaskylvökoneella, jossa on hydraulipainatus.

Osa nurmista uudistetaan kesällä. Silloin maan kantavuus on parempi ja tiivistymisriski pienimmillään. Kesällä, lämpimässä maassa, kasvuun lähtö on nopeaa ja pellon kasvipeitteetön aika jää mahdollisimman lyhyeksi. Kesäuudistamisen riskinä voi olla heinäkuun kuivuus, mutta loppukuusta riski pienenee ja yökastekin alkaa jo hieman auttaa. Hyvä jyräys auttaa siementä saamaan riittävästi kosteutta.

Aija Jäppinen ja Veli-Pekka Kärki hoitavat tilan pihapiirissä myös näyttäviä hevosia

Laidunnuksessa haasteita aiheuttaa pienehkö laidunala. Kun laitumet täydennyskylvetään vuosittain, saadaan muokkaustarve minimoitua ja mahdollisimman iso osa laitumista pysyy sekä kasvavina, että kantavina. Vastauudistettu nurmi kun ei tahdo kestää laidunnusta. Laitumen puhdistusniitto tehdään pienissä erissä, muutama kierros kerrallaan. Näin saadaan ohjattua eläinten laidunnuspainetta eri kohtiin, hillittyä rikkakasvien kasvua ja pidettyä nurmen kasvua yllä.

Lannan käsittelyssä Kärki on hyödyntänyt kompostoitumista. Kompostoiminen pienentää lantakasaa ja muuttaa lannan ravinteita hitaammin liukeneviksi. Se myös vähentää taudinaiheuttajia ja rikkakasvisiementen määrää. Kompostoitu lanta aktivoi maaperän pieneliötoimintaa ja tuo maahan monipuolista eloperäistä ainesta sekä hiiltä. Kun karja saadaan kesällä laitumelle, navetan kuivikelanta ajetaan aumoiksi seuraavana syksynä uusittavien lohkojen päisteisiin. Sieltä pienentynyt kasa sitten syksyllä levitetään peltoon kynnön yhteydessä.

Kärkeä on mietityttänyt viime aikoina paljon tilan ympäristövaikutukset ja se voisiko tilan toimintaa ja viljelymenetelmiä kehittää niin, että tilan päätuotantosuuntana olisi tulevaisuudessa hiiliviljely?

ProAgrian viljelyneuvojan avulla Kärjen tilalle tehtiin päästölaskelmat kahdella eri hiililaskurilla. MTK:n hiililaskuri on yksinkertaisempi laskureista ja antaa yleensä karkeaa suuntaviivaa siitä, mistä maatilan päästöt muodostuvat. Se soveltuu parhaiten maito- ja viljatiloille, mutta sillä pystyy laskemaan myös emolehmätilalle arvion päästöistä. Biocoden hiililaskuri on edellistä tarkempi ja se laskee lohkokohtaisesti peltojen päästöjä sekä pellon maaperän sitomaa hiiltä. Kumpikin laskuri arvioi lisäksi kasveihin väliaikaisesti sitoutuvan hiilen määrää, mitä ei kuitenkaan oteta huomioon virallisessa päästölaskennassa. Eri laskureiden lukuja ei voida vertailla vielä keskenään, koska Biocoden laskurilla ei voida arvioida eläinten aiheuttamia päästöjä. Sen laskennan taustatiedot keskittyvät ensisijaisesti peltolohkojen lajivalintaan ja maankäyttöön.

MTK:n laskurilla Kärki sai hyvän kuvan siitä, mistä suurimmat päästöt keskimäärin tilalla tulee, eli eläimistä. Biocoden laskuri laski Kärjen lohkoille erilaiset hiilipäästöt, riippuen siitä, oliko kyse laitumesta, säilörehunurmesta tai kyntämällä perustetusta kuivaheinäpellosta vai kauraa+nurmi-pellosta. Lohkojen tuloksia ei voi kuitenkaan vertailla keskenään vaan tarvitaan lohkokohtaista vuosien välistä vertailua, että voitaisiin arvioida hoitotoimenpiteiden vaikutusta päästöihin. Biocoden laskuri on yhdistetty alkuvuonna 2023 Minun maatilani –sivustolle osaksi Wisu:a, joten sen käyttö on jatkossa helpompaa, jos viljelysuunnitelma on tehty huolellisesti.

Kärki olisi kaivannut tietoa siitä, miten lohkokohtaisia toimenpiteitä voisi kehittää edelleen. Siihen laskurit antavat parhaimman avun vasta kun laskelmia tekee useampana vuonna peräkkäin ja pystytään vertailemaan tilan omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin.

Kärkeä kiinnostaa myös kovasti se, että voiko hiiliviljelystä saada jossain vaiheessa erillistä korvausta, eli voisiko viljelijä joskus tulevaisuudessa ruveta pelkäksi hiiliviljelijäksi? Entä millaista viljelyn ja maatilan toiminnan tulisi silloin olla? Siihen laskurit eivät vielä anna lupauksia, sillä kompensaatioratkaisut maatalouden osalta ovat vasta tutkimusasteella. Aivan ensin kaivattaisiin tarkempaa tietoa siitä, miten paljon maaperä todellisuudessa sitoo hiiltä, ja kuinka pitkäksi aikaa?

Laskureilla voidaan kuitenkin arvioida pellonkäytön toimenpiteiden vaikutuksia lohkokohtaisiin päästöihin ja hiilensidontaan karkealla tasolla ja sen avulla kehittää maatilojen viljelyä kohti kokonaisvaltaisempaa hiiliviljelyä. Hiiliviljelyllä puolestaan yleisesti voi olla hyviä vaikutuksia maan kasvukunnon paranemiseen, vesitalouden paranemiseen, ravinnekiertoon ja niiden kautta parempiin satoihin.

Blogin on kirjoittanut Anniina Lahtinen, MTK Keski-Suomi, ja Paula Salonen, Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeessa. Hanketta toteuttaa ProAgria Keski-Suomi ry/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Hankkeen osatoteuttajana tuensiirrolla toimii MTK Keski-Suomi.