Ilmastonmuutokseen varautuminen mukana myös viljelijöiden keskikesän tapahtumissa

Carbon Action Klubin peltopäivä Varkaudessa keskiviikkona 29.6.2022

Paahteisena keskikesän päivänä kokoontui joukko maan kasvukunnosta ja viljelykiertojen monipuolistamisesta kiinnostuneita viljelijöitä ja muita maatalousalan ihmisiä Varkaudessa järjestettyyn peltopäivään Nurkkalan tilan Carbon Action -koelohkolle. Janne Räisäsen Nurkkalan tila kuuluu reilun sadan Carbon Action -maatilan joukkoon, joilla tehdään tutkimusta hiilen varastoitumisesta. Nurkkalan tilan hiilipilottilohkolla verrataan hiilensidontaa ja peltomaaperän kehitystä 8-lajisella nurmella tavanomaiseen 2–4 lajin numilajiseokseen.

Nurmiviljelystä

Peltopäivässä oli neljä pistettä, joissa tutkailtiin jokaisessa hieman eri asioita. Hertta Mikkonen Mainio Maitotila -hankkeesta ProAgria Itä-Suomesta jututti meitä nurmen viljelystä osana viljelykiertoa. Nurmen viljelyssä on oleellista miettiä, mihin tarkoitukseen sitä viljellään. Viljelläänkö sitä viherlannoitusta varten tai millaista rehua siitä halutaan tuottaa, mille eläimille ja mihin tuotosvaiheeseen, vai halutaanko nurmen avulla vaikkapa rajoittaa jonkin rikkakasvin esiintymistä lohkolla. Ryhmämme keskusteli myös niittokorkeuden nostamisesta. noin 12-15 -senttinen sänki elpyy lyhyttä nopeammin uuteen kasvuun ja lyhentää yhteytykseen tulevaa katkoa. Yhtenäisempänä jatkuva yhteytys auttaa kasvia myös säilyttämään laajan juuriston elinvoimaisena. Niittäminen korkeammalta vähentää hieman senkertaista satomäärää, mutta toisaalta parantaa sadon laatua, kun maata ei joudu niin herkästi rehun sekaan. Jos heinä on mennyt lakoon, silloin pidempään sänkeen niittäminen saattaa olla hankalaa.

Maanparannusaineista

Kiertotalousyritys Soilfoodin pisteellä tutustuimme erilaisiin teollisuuden sivuvirroista valmistettuihin maanparannusaineisiin Johanna Närerannan ja Mika Malinin opastuksella. Soilfood myy koko Suomen alueella erilaisia kalkkeja, joista osa on hyvin tehokkaita ja osassa saadaan peltoon samalla myös merkittävää fosforilisää. Kalkkien lisäksi Soilfood tarjoaa erilaisia kierrätyslannoitteita ja maanparannuskuituja. Yrityksen myynti on neuvonnallista ja viljelijän sekä ympäristön etua ajavaa. Soilfoodin markkinoimilla uusilla käytännöillä voidaan muun muassa tehostaa ravinteiden käyttöä, parantaa maan multavuutta ja laskea tuotantopanosten hehtaarikuluja. Peltopäivässä oli esillä kasa lantamaisesti tuoksahtavaa ravinnekuitua, jota on saatavissa myös hajuttomampana, kompostoituna versiona. Maanparannuskuidut ovat tehokas tapa lisätä maan multavuutta, parantaa veden- ja ravinteiden pidätyskykyä sekä mikrobiologista aktiivisuutta. Ne sopivat niin tavanomaiseen kuin luomuviljelyynkin.

Viljelykierrosta ja maan tutkimuksista

Anu Rossi Peltotieto Oy:stä jututti meitä viljelykierroista ja suunnitelmallisuudesta pellon parannuksessa. Tutkimme asioita viereistä syysvehnälohkoa esimerkkinä käyttäen. Tällä hetkellä upean näköisen luomusyysvehnän esikasvina oli ollut seosvilja-hernekasvusto, jonka alle kylvetty nurmensiemen ei ollut kuivana kesänä 2021 onnistunut ja siksi nurmen sijasta pellolla nähtiinkin nyt tämä syysvehnä. Keskustelimme mm. kationinvaihtokapasiteetin merkityksestä pellon viljavuudessa. Kationinvaihtokapasiteetti kertoo siitä, kuinka paljon maahiukkaset voivat sitoa kasvinravinteita, kuten kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja natriumia. Kationinvaihtokapasiteettiin voidaan vaikuttaa mm. pH-luvun nostamisella, kalsiumilla, magnesiumilla ja multavuutta lisäävillä viljelytoimilla. Kationinvaihtokapasiteetin tarkastelun lisäksi Anu Rossi suositteli myös reserviravinnemääritysten tekemistä.

Maahavaintoja lapiolla

Tero Tolvanen Savo-Karjalan Luomuyhdistyksestä näytti meille maan ja juuriston laadun tarkastelua lapiolla kaivamalla. Maasta, niitetyn nurmensängen alta löytyi erilaisia tiivistymäkerroksia ja iso osa juurista sijaitsi melko pinnassa muokkauskerroksessa. Pellon eri kohtia tutkimalla huomasimme, että maan rakenne voi olla hyvin erilainen jo lyhyenkin, parinkymmenen metrin, siirtymän päässä. Lähellä ojaa yksi selitys oli muutaman vuoden takainen ojamaiden nostaminen pellolle. Etsimme myös apilan juuria ja niissä olevia juurinystyröitä. Jos juurinystyrä on toiminnassa, sen pitäisi halkaistuna olla väriltään punainen. Maan tutkiminen yhdessä asiantuntijan kanssa oli innostavaa ja halu omienkin peltojen kaivelemiseen sai taas hyvää lisäpotkua!

Farmari 2022 -tapahtumassa Mikkelissä 30.6.-2.7.2022

Farmarissa ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyviä aiheita sivuttiin niin monissa järjestetyissä keskusteluissa ja luennoissa kuin eri tahojen esittelypisteilläkin.

Kohden hiilen sidontaa ja uutta liiketoimintaa -paneeli pe 1.7.2022

Paneelin veti johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Keskustelijoina olivat toimitusjohtaja Ernesto Hartikainen Biocode Oy:stä, ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta, viljelijä Juuso Joona Tyynelän tilalta ja erikoistutkija Helena Soinne Luke:sta.

Paneelin aluksi keskusteltiin siitä, kuinka tärkeää maan hyvä rakenne on hiilensidonnan mahdollistamiseksi ja kuinka erityyppisillä mailla on erilaiset mahdollisuudet hiilensidontaan. Vähämultaisempiin maihin hiiltä voi sitoutua enemmän ja runsasmultaisilla ja turvemailla täytyy keskittyä siihen, että hiiltä häviäisi maista mahdollisimmän vähän. Kaikilla mailla keskeistä on kuitenkin mahdollisimman hyvä ja pitkäaikainen kasvipeitteisyys. Liisa Pietola kommentoi, että on tärkeää lisätä ymmärrystä aineiden kierrosta ja Ernesto Hartikainen korosti, että fossiiliset luonnonvarat ovat niitä, jotka lisäävät ilman hiilidioksidia.

Kaupankäynti hiilihyvityksistä todettiin olevan vielä kehityksen tarpeessa ja on vielä paljon selvitettävää, että siitä saadaan oikeudenmukaista. Juuso Joona esitti esimerkiksi pohdittavaksi, mihin perustaso asetetaan lisäisyyden vaatimuksena? Jos hiiltä sitovista toimista maksetaan viljelijälle tai muulle toimijalle, toimien täytyy olla sellaisia, joita ei ilman lisäkorvausta toteutettaisi. Sari Peltola esitti kysymyksen, täytyykö viljelijän itse nollata ensin päästönsä ennen kuin voi myydä sidontaa ja pitäisikö korvausten perustua toimenpiteisiin vai mitattuihin tuloksiin? Näihin panelisteilla oli kyllä ajatuksia ja ehdotuksia, mutta aivan yhteneväisiä vastauksia näihin ei vielä ole. Kysymykseen, kuinka kauan sitoutunut hiili pysyy maassa, Helena Soinne vastasi, että niin kauan kuin toimintoa ylläpidetään.

Siihen, milloin hiilensidonnasta voidaan maksaa viljelijöille, panelistien arviot vaihtelivat kahdesta vuodesta selvästi yli viiteen vuoteen. Tutkimusta ja kehitystä aiheesta tarvitaan, mutta sitä myös tehdään kiivaasti koko ajan.

CAP27 tulee voimaan vuosille 2023 – 2027, Maa- ja Metsätalousministeriö

Farmarissa keskusteltiin myös tulevasta CAP-uudistuksesta. Lauantaina olin kuuntelemassa tähän liittyvää MTK:n Johan Åbergin kommenttipuheenvuoroa. Sitä ennen oli MMM:n esitys tulevasta kaudesta.

Päätavoitteet ja -toimet on päätetty yhdessä EU:ssa. MMM on työstänyt tämän pohjalta sen kansallista toteutusta yhdessä sidosryhmien kanssa. CAP-ohjelmalla on taloudelliset, ympäristö- ja ilmasto- sekä sosiaaliset tavoitteet. Monia nykyisiä CAP:n toimenpiteitä voi jatkaa myös uudella CAP-kaudella. Erityisesti ympäristö-, ilmasto- ja biodiversiteettitoimia vahvistetaan. CAP:n rahoitus pysyy pitkälti aiemmalla tasolla.

CAP27 Kommenttipuheenvuoro Johan Åberg, MTK

Vaikka uudistuksen tavoitteena oli järjestelmän yksinkertaistaminen, se ei vieläkään oikein toteutunut. Alueellista eriarvoistumista koitetaan tasoittaa, uusien tuottajaorganisaatioiden perustamista kannustetaan ja nuoria viljelijöitä tuetaan muun muassa investointituilla. Kannattavan kotimaisen ruoan tuotanto ja jatkuvuus pyritään turvaamaan. Turvemaiden kohtalosta on keskusteltu paljon ja näillä näkymin kyntökieltoa niille ei ole tulossa, mutta mahdollisimman laajaa kasvipeitteisyyttä tuetaan. Lisätietoa CAP-suunnitelmasta löytyy mmm.fi/cap27.

Jos CAP:n tavoitteet eivät näytä toteutuvan, voidaan uusia päätöksiä tehdä kesken kaudenkin. Aika näyttää, riittääkö komission ymmärrys Suomen erityisolosuhteille, mutta nyt tuleva tukikausi näyttää kohtuullisen hyvältä. Markkinoiden toimivuus on kuitenkin tärkein asia maataloudelle, ei niinkään tukiratkaisut. Kotimaiselle ruoalle kysyntää riittää ja sen arvostus on yhä kasvamaan päin!

Peltomaan arvon ylläpito, maan kasvukunto ja veden hallinta, johtaja Janne Pulkka KVVY

Vesiensuojeluyhdistys KVVY:n johtaja Janne Pulkka puhui Farmarissa pellon vesitaloudesta ja miten se vaikuttaa pellon arvoon. Pellon vesitalous, maan rakenne ja kasvukunto ovat tärkeitä pellon ominaisuuksia. Voisiko pellon hinta olla enemmän sidottu sen tuotantopotentiaaliin, hän kysyi.

60- ja 70-luvuilta peräisin oleva ojitus ei välttämättä enää vastaa nykyisten viljelykoneiden vaatimaa kuivatustasoa. Salaojakartta ja huolellisesti toteutettu suunnitelma antavat jatkuvalle toiminnalle mahdollisuuden ylläpitää ojitusta. Tai kun tehdään yhdyskuntarakentamista, kartat auttavat suunnittelemaan muutokset parhaalla tavalla. Jokaisella tilalla pitäisi olla niinsanottu maaperärassi, eli piikki jolla voidaan selvittää maan rakennetta ja etsiä salaojat. Loppukaneettina Janne Pulkka lausui, että salaojitus on aina kannattava investointi. Toimivan perusjalan päälle on hyvä rakentaa muuta!

Tarkasteltuani näitä viljelijätapahtumia ilmastonmuutokseen varautumisen näkökulmasta, huomaan että aihe on noussut tärkeäksi ja se näkyy jollain lailla jo lähes kaikessa, mitä maatalouden alalla tapahtuu. Meidän täytyy koko ajan miettiä jatkuvuutta ja ympäristövaikutuksia ja jo muuttuneiden sääolosuhteiden seurauksena viljelijöiden mielissä käy jatkuva pohdinta siitä, kuinka varmistaa sadot ja lisätä pellon sietokykyä niin märkyyttä kuin kuivuutta ja erilaisia lämpötilavaihteluitakin kohtaan. Maan rakenteen kehittäminen, salaojitus ja muu vesienhallinta, monimuotoisuuden vaaliminen ja hiilen sitominen ilmasta, nämä olivat esillä tälläkin kertaa.

Kirjoittaja: Anniina Lahtinen, MTK Keski-Suomi, Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke