Helpi ja hevonen ne yhteen soppii

Kiinnostus vaihtui pettymykseen, osin aivan suotta

Turve ja turvepellot ovat aiheena kuuma jo ilman liekkiä tai passiivista palamista. Joillakin lämpö nousee ajattelemalla hylättyjä helpipaaleja turvepeltojen tai entisille turpeennostoalueille kylvettyjen lohkojen laidalla. Ruokohelpeä kaavailtiin vuosituhannen vaihteessa uusiutuvaksi energiaksi, jopa turpeen korvaajaksi polttolaitoksiin, mutta laitosten linjastot tai polttotekniikka eivät soveltuneetkaan helven käyttöön aivan heittämällä. Pettymyksiä tuotti myös odotettua heikompi sato. Suuria odotuksia oli osaltaan ruokkinut julkisuudessakin hehkutettu suuri biomassapotentiaali, vaikkei se ollut sen parempi kuin virallisissa lajikekokeissa satoisimmilla timoteilajikkeilla. Ruokohelpi ei ole typensitojakasvi ja kasvaakseen se tarvitsee ravinteita siinä kuin muutkin heinäkasvit. Lisäksi joku laski väärin – tai jätti kokonaan laskematta – helpipaalien logistisen kustannuksen, mihin viimeistään kaatuivat odotukset heinän hyvästä tuotosta.

Uutta nousua

Ruokohelvelle on kuitenkin avautumassa uusia uria. Rehukasvistakin puhutaan, mutta ainakin lypsylehmällä pätee edelleen rajallisen pötsitilavuuden laki ja karkearehusta pitäisi saada sekä energiaa että valkuaista mahdollisimman tehokkaasti. Kaikilla märehtijöillä ei kuitenkaan ole lypsylehmän tasoisia vaatimuksia rehun sulavuudelle. Ruokohelpikin on kelvollinen rehukasvi, jos se korjataan tarkoituksenmukaisella kasvuasteella. Käytännön havaintojen perusteella helpi ei kuitenkaan menesty hyvin rehunurmien niittostrategialla. Helven biokaasupotentiaaliakin on selvitetty, ja ainakin ”pötsitilavuutta” on hieman helpompi mitoittaa biokaasulaitoksessa, joskaan sekään ei ole ilmaista.

Helpi vaikuttaisi kuitenkin olevan parhaimmillaan yhden sadon kasvina. Silloin sen annetaan vanheta ja siementää rauhassa ja sato korjataan melko myöhään kesällä tai aikaisin keväällä, jolloin routainen pelto vielä kantaa. Tällöinkin sitä voidaan käyttää biokaasulaitoksessa osasyötteenä tai kuivikkeena, korvaamassa yhä heikkenevää kuiviketarjontaa.

Kaivattuja ominaisuuksia ja innovaatioita

Helvellä näyttäisi kuitenkin olevan edellytyksiä myös korkeamman jalostusasteen tuotteeksi. Sillä voidaan korvata mm. turvetta kasvualustoissa. Turpeen ominaisuuksille veden ja ravinteiden pidättäjänä on tosin vaikea löytää kilpailijaa. Yhä kasvava hevostalousala kaipaa siistiä ja hajua tehokkaasti sitovaa kuiviketta. Ruokohelvestä puristetulla pelletillä näyttää olevan lukuisia hyviä ominaisuuksia. Se sitoo kosteutta, hajua ja ammoniakkia ja sitä on helppo käyttää. Kuuleman mukaan hevonen ei liioin popsi pellettiä poskeensa. Hevonen on myös erittäin kiinnostava lenkki ravinnekierrossa, sillä hevosen lannassa on paljon kaliumia. Lisäksi lannassa itsessään, mutta ennen kaikkea kuivikkeen myötä se on hyvä hiilisyöte. Hevosen kuivikelanta on täydellinen lannoite hiilivarastoa kuluttaville puutarhakasveille ja perunalle, joilla kloorivapaa kalium on kallein ravinnepanos.

Hajun sitomisominaisuudet nousevat vielä suurempaan arvoon asunnoissa pidettävien lemmikkieläinten kuivikkeena, saati huussikuivikkeena. Ruokohelpi sitoo hajua ja ilmeisesti pidättää typpeä myös teknisenä komponenttina, biosuodattimena. Tätä on testattu mm. Nanoparilla Puumalassa pellettisilppuna.

Pelletin puristaminen ei ole ihan helppoa. Sopiva partikkelikoko ja kosteus jo edellyttävät esikäsittelyä ja raaka-aineen sopivaa laatua. Pellettimatriisin tulee soveltua käytetylle materiaalille. Ruokohelpipellettiä on kuitenkin markkinoilla Penergillä Konnevedellä ja googlettamalla löytyy myös mm. Krevolan tila. Ainakin Penerg on halukas tekemään raaka-aineen hankintasopimuksia pellon reunalle paalatusta helvestä sadan kilometrin säteellä. Muutkin ovat ruokohelpeä jalostaneet, joten kokemusperäistä tietoa löytyy maakunnista. Ongelmaksi on noussut yllättäen ruokohelven saatavuus. Kuten jalostusasteesta voi päätellä, raaka-aineeksi ei kelpaa vuosia sitten pellolla mädäntyneet helpipaalit.

Helven viljelyssä täyttyvät monet tavoitteet

Turvepellot ovat tärkeitä rehun ja viljakasvienkin sadon turvaajia vähäsateisina vuosina ja luonnollisesti siellä, missä kotieläintuotantoa on paljon ja kivennäismaita rajallisesti. Kaikki turvepellot eivät kuitenkaan ole kovin tuottavia tai aktiivisessa käytössä. Koska palamiseen tarvitaan happea, myös pelloilla turpeen hidasta palamista voidaan hidastaa rajoittamalla hapen saantia veden pintaa nostamalla. Se edellyttää veden lähteitä pellon ympäristössä ja vähäistä pellon pinnan kaltevuutta. Veden pintaa voidaan säätää sarkaojiin asennettavilla säätöpadoilla tai säätösalaojilla. Tämä ei onnistu kaikkialla. Viljelykasvivalikoimakin supistuu sekä viihtyvyyden että viljelytoimenpiteiden ja korjuun näkökulmasta. Ruokohelpi vaikuttaa soveltuvan korotetulla vedenpinnalla viljelemiseen. Kasvin pitkän elinkaaren ansiosta pelto voidaan rauhoittaa muokkaamiselta jopa kymmeneksi vuodeksi. Vahvaksi kehittynyt juuristo myös lisää pellon kantavuutta. Mikä parasta, itse sadolle olisi kasvava markkina ja pelto säilyy tukikelpoisena.

Vähäiset turvemaat ja vähäinen nautaeläintuotanto sijoittuvat Suomessa samoille alueille. Se ei vähennä viljelykierron tarvetta viljavaltaisilla kivennäismailla. Edellytykset esimerkiksi härkäpavun, herneen, öljykasvien tai vaikka kuminan viljelylle ovat kuitenkin paremmat kuin turvemailla. Edellä mainituista vain kumina vähentää vuosittaista muokkaus- tai kylvötarvetta. Lisäksi nurmen siementuotanto on tervetullut kasvi yksivuotisten viljelykiertoon. Ruokohelpi voisi toimia pitkäaikaisena hiiliviljelykasvina myös kivennäismailla ja eteläisemmän Suomen turvepeltojen hajoamista hidastavana kasvipeitteenä. Se sopisi erityisesti veden vaivaamille pelloille.

Ruokaa tarvitaan nyt – ja vielä enemmän tulevaisuudessa

Ruoan niukkuuden kasvua globaalisti ei tarvitse ennustaa, se on matemaattinen tosiasia. Pellon metsittäminen on ruoantuotannon kannalta kovin pitkävaikutteinen päätös. Energian hintaa on vaikea ennustaa vuositasolla, mutta ajoneuvopolttoaineen ylitarjontaa tuskin tullaan näkemään. Matalan panos- ja energiaintensiteetin viljelyä tarvitaan tehokkaan ruoantuotannon rinnalle ja lomaan, jotta peltojen tuottokykyä voidaan hoitaa muutoinkin kuin energiaintensiivisillä tuotantopanoksilla. Myös turvepeltojen runsas typpipotentiaali realisoituu parhaiten pitkäikäisillä ja koko kasvukautta hyödyntävillä kasveilla. Kaikkea viljelyalaa ei välttämättä tarvita juuri nyt, mutta reserviä kannattaa hoitaa niin, että se on otettavissa käyttöön entistä ehompana myöhemmin. Ukrainan kriisin sanotaan vauhdittaneen vihreää siirtymää, mutta ilmastokriisi ei ole ohi tai hidastumassa, päinvastoin. Pellon kasvukunnossa 10 vuotta on lyhyt aika, ihmiskunnalle vielä lyhyempi. Pitkäikäinen nurmi on ”semipitkä” valinta, mutta positiivisilta ilmastovaikutuksiltaan varsin nopea. Ruokohelpi on yksi vaihtoehto hiilensidonnan, päästöjen vähentämisen ja markkinakelpoisen sadon yhdistelmänä.

Lisää luettavaa

Turvepelto-opas, kokoomateos turvepeltojen viljelystä, ilmastosta ja mm. vedenpinnan säätelystä.

Ruokohelpi kuivikkeena, opinnäytetyö 2020 Tommi Junnonaho OAMK.

Mitä turpeen korvaajaksi, Katariina Manni, Hevosen omistaja 2/2022.

Kuiviketurpeelle on vaihtoehtoja – tutkimus vertaili eri materiaalien sopivuutta eläintiloille, Suomen ympäristökeskus.

Kirjoittaja: Maarit Kari