Energiaa ja lannoitteita – biokaasu ja ravinteet puhuttavat

ProAgria on järjestänyt ravinnekiertoteemaisia tilaisuuksia eri puolilla Suomea ja tuonut toimijoita yhteen Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Seuraavaksi biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen parissa tavataan Säkylässä 8.12. Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön Länsi-Suomessa -tilaisuudessa. Mukaan voi liittyä myös etäyhteydellä, mutta paikan päällä pääsee mukaan vierailulle biojalostamolle.

Kalkkunatilalla energiakulut omiin käsiin

Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa kuultiin kokemuksia siipikarjanlannan kuivamädätyksestä paikalliselta kalkkunatilalliselta Sami Alangolta. Lähtökohtana tilalla oli öljylämmitys, josta haluttiin säästöä ja tilalla päädyttiin biokaasulaitokseen. Alanko kertoi, että biokaasun tuotannon etuina olivat energiakustannusten parempi hallinta ja mädätysjäännöksen hyödyntäminen peltoviljelyssä. Tilalla on nykyään panostoiminen kuivamädätyslaitos, jossa syötteinä käytetään kalkkunan lantaa, olkea ja nurmea. 

Siipikarjan lannassa on paljon ravinteita. Juha Luostarinen Metener Oy:ltä kertoi kuivamädätyksen soveltuvan haastaville massoille, joilla on korkea kuiva-ainepitoisuus, kuten olki, nurmi, purukuivitettu hevosen lanta ja siipikarjan lanta. Märkämädätysprosessista eroavassa kuivamädätyksessä perkolaationeste (sisältää bakteerikannan) kiertää massan läpi.

Biokaasulaitoksen tuottama kaasu riittää Alangon tilan omaan käyttöön ja sitä käytetään pääasiassa lämmitykseen. Mädätteen levitykseen soveltuu tarkkuuslevitin, joka on ollut aiemminkin tilalla käytössä. Alankoa kiehtoo mahdollisuus tehdä omia reseptejä eli panostoimisen biokaasulaitoksen syöte-eriä muokkaamalla voi vaikuttaa mädätysjäännökseen. 

Viljan viljely kannattaa kierrätysravinteilla

Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa Juha Sohlo ProAgriasta kertoi kierrätysravinteiden mahdollisuuksista peltoviljelyssä. Sohlo korosti kasvin tarpeen ja satotason mukaista lannoitusta – yli tai ali lannoittaminen ei ole hyvä asia. Kierrätysravinteita saadaan monenlaisista lähteistä, kuten lannoista ja jopa paristoista. Kaasun hinta vaikuttaa lannoitteiden tuotannon hintaan, mutta kierrätysravinteiden hintoihin ei niin suurta vaikutusta.

Pohjois-Pohjanmaalla keskusteluissa nousivat esiin kehittämistarpeina ravinnekeskittymät, investointien rahoitus, byrokratia (liian hajautunut systeemi), hankala prosessi, elintarvikerasvat ja niiden keräily ja tiedot. Ratkaisuina ja ideoina pohdittiin ravinnetuotteiden väkevöintiä ja onnistuneita investointihankkeita pidettiin hyvinä referensseinä. Byrokratiasta selviytymiseen ehdotettiin asiantuntijaryhmää, jossa olisi erilaista osaamista yhdessä samassa paikassa, mikä vähentäisi pompottelua eri luukuille.

Kierrätysravinteiden hyödyntämiseen liittyen pohdittiin mm. viljan ostajien rajoitteita, ennakkoluuloja ja mielikuvia, lietteen separointia, kierrätysravinteita osana tilan lannoituskokonaisuutta, kierrätysravinteiden saatavuutta oman tuotantoon, varastointia ja levitysajankohtaa.

Tärkeää on tunnistaa, että apua on saatavissa eikä kaikkea tarvitse osata itse. Kannattaa hyödyntää asiantuntijoita esimerkiksi investointien rahoituksen selvittelyssä, kannattavuuden haarukoinnissa ja vaikka lannoituskokonaisuuden suunnittelussa.

Kasvotusten tapaaminen on tärkeää

Tilaisuuksista on saatu uutta tietoa, mutta erityisen arvokkaana on pidetty kasvokkain tapaamista. Yrittäjät, eri alojen asiantuntijat ja viranomaiset saavat kasvoja nimille ja kohdataan yhdistävän aiheen äärellä. Osallistujat, itseni mukaan lukien, nostavat hattua yrittäjille uskalluksesta ja rohkeudesta tehdä. 

Suomessa on paljon potentiaalia biokaasun tuotannon, ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden saralla. Tuon potentiaalin realisoimiseksi tarvitsemme paitsi ratkaisuja myös edelläkävijyyttä ja kumppanuutta.

Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -työpajojen sarja on toteutettu osana MARIKA-hanketta ja tilaisuudet järjestää ProAgria Keskusten Liitto yhdessä alueellisen toteuttajakumppanin kanssa.