Biokaasusta potkua vuoteen 2024

Biokaasun hyödyntämisen tilanne Suomessa ja Keski-Suomessa

Suomessa tuotetun biokaasun ja biometaanin määrä oli viime vuonna 913 GWh:a Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n (SBB) tilastojen mukaan. Arvioitua potentiaalia olisi jopa 10 TWh:n tuotantoon vuosittain. Suurin osa, 90 %, tästä potentiaalista on nimenomaan peltobiomassoina sekä kotieläintilojen lantana, joten maatilojen rooli on merkittävässä asemassa. Tuotannon merkittävä kasvattaminen edellyttää myös “laajempaa kaupallisten markkinoiden tukea, vaikka laitosten rakentamista tuetaankin”, kuten poliitikko Mauri Pekkarinen totesi Toivakan Mäntyniementilan biokaasulaitoksen avajaisissa lokakuun lopulla.

Tilastojen mukaan vuosina 2021–2023 Suomessa rakennettiin uusia biokaasulaitoksia 21 kappaletta, joista maatilakohtaisia laitoksia oli 12. Kaiken kaikkiaan maatilamittaluokan biokaasulaitoksia oli vuonna 2023 yhteensä 34 kappaletta. Näistä suurin osa tuottaa biokaasua, jota hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotantoon. Liikennepolttoaineiksi saakka jalostetaan vain osa biometaanina, kuitenkin myös uusia liikennekaasun tankkausasemia syntyy eri puolille. Valtakunnallisesti on arvioitu, että vuosina 2023–2026 tuotantokapasiteettia lisätään 740 GWh:a. Tämä tarkoittaisi nykyisen kapasiteetin lähes tuplaantuvan seuraavina vuosina. Tällä on puolestaan arvioitu olevan taloudellisia vaikutuksia vähintään 428 miljoonaa euroa ja työllistäviä vaikutuksia reilun 700 pysyvän työpaikan verran. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on jopa 4 TWh:n tuotanto, joten merkittävää kasvua on odotettavissa.

Keski-Suomessakin biokaasun tuotannosta on puhuttu jo pitkään, mutta vielä toistaiseksi tuotanto nojaa vain muutaman toimijan harteilla. Maatilakohtaisia laitoksia löytyy Leppävedeltä Kalmarin tilalta ja juuri käynnistetyiltä Toivakan Mäntyniemen tilalta sekä Paavolan tilalta Karstulasta. Yhdyskuntapuolen ja teollisuuden laitoksia on Mustankorkea Oy:llä Jyväskylässä, Joutsan Ekokaasulla Joutsassa sekä Metsä Fibrellä Äänekoskella. Toisaalta Keski-Suomesta löytyvät niin biokaasun osalta uraauurtava toimija Metener Oy kuin tuore biokaasureaktoreita valmistava yritys BGCNordic Oy.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n ylläpitämän biokaasulaitoskartan tilanne vuodelta 2021 (SBB).

Mitä hyötyä maatilalle on biokaasusta

Biokaasulaitoksen kannattavuudessa on huomioitava, että mitä isommasta maatilasta puhutaan, sitä isommista kustannuksista puhutaan sähkön ja lämmön suhteen. Viime talven energiakriisi sai monet tilat pohtimaan tuotannon kannattavuutta. Tilanne oli parempi niillä tiloilla, joilta energiantuotantokapasiteettia löytyi jo itseltään tai joiden sähkösopimukset olivat edullisia. Viime vuosien aikana on jouduttu pohtimaan myös lannoitteiden hankinnan mahdollisuuksia, sillä niin raaka-ainepula kuin hintojen nousu sekä tilojen heikko taloustilanne ovat johtaneet ongelmiin. Maailman tilanteen epävarmuudet ovat heijastuneet myös kotimaiseen maataloustuotantoon ja sen näkymiin.

Maatilakohtaiset biokaasulaitokset ovat valtavia investointeja tulevaisuuteen, mutta samalla ne varmistavat tilojen toimintavarmuutta tarjoamalla käyttöön sähköä, lämpöä, polttoaineita ja lannoitteita. Esimerkkinä voidaan käyttää Marttilan tilaa Jalasjärvellä. Marttilan tilan biokaasulaitosinventoinnin suuruus oli noin 1,5 miljoonaa euroa, josta valtiontukea hanke on saanut 40 prosenttia investoinnista. Investointi maksaa kuitenkin itseään takaisin korvaamalla esimerkiksi tilalla aiemmin käytetyn vuotuisen 70–100 tuhannen litran polttoöljymäärän, joka on kulunut mm. tilan kuivaamossa (YLE 2021).

Toisena esimerkkinä voidaan nostaa Toholammilla olevan Ilpo Wennströmin tila, joka kertoo säästäneensä vuonna 2022 pelkästään lannoitekustannuksina 100 000 euroa (YLE 2023, KM 2023). 

Myös rahoitusvaihtoehtoja on tarjolla, mm.  maa- ja metsätalousministeriön kautta maatilan biokaasuinvestointiin voidaan saada 50 prosenttia tukea.

Ravinteet hyödynnetään pelloilla

Biokaasuntuotannon ehdottomana etuna on kemiallisten lannoitteiden vähennyksen mahdollisuus. Parhaimmillaan voidaan saavuttaa lähes suljettu ravinnekierto ja peltojen maaperän rakennetta parannettua orgaanisen aineksen lisäämisen kautta. Biokaasuntuotannossa käsiteltävän materiaalin orgaanisesta aineesta hajoaa 40–70 prosenttia riippuen materiaalin hajoavuudesta. Hivenaineet, kuten fosfori ja kalium, eivät juuri muutu prosessissa. Merkittävin muutos peltoon levitettävään lietelantaan verrattuna on typen muuttuminen ammoniumtypeksi, joka on kasveille helpommin hyödynnettävä muoto. Käsiteltäessä eläinten lantaa typen muutos on 20–30 prosentin luokkaa. Prosessista saatavan jäännöksen hyödyntämistä peltoviljelyssä koskevat samat säädökset kuin lannanlevitystäkin. Etuna levityksessä ovat pienemmät polttoainekustannukset (noin 20 %) verrattuna lietelannanlevitykseen. 

Ympäristövaikutukset

Biokaasuprosessi vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi, mutta voi myös aiheuttaa ammoniakkipäästöjä. Ammoniakkipäästöjä voidaan puolestaan vähentää peltoon sijoitettavalla laitteistolla, joka vähentää myös typen haihtumista ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.

Hyvinä puolina voidaan myös laskea hajuhaittojen vähentyminen jopa 80 %, sekä tauteja aiheuttavien mikrobien ja rikkakasvien siementen tuhoutuminen. Prosessointi hajottaa myös orgaanisia haitta-aineita, kuten ftalaatteja sekä polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH).

Mäntyniemen tilalla jäännös levitetään pelloille sijoittavalla kalustolla. Kuva: Marjaana Hassani

Rahoitusmahdollisuudet kannattaa selvittää ajoissa

Biokaasulaitosinvestointiin voidaan hakea rahoitusta useampaa reittiä. Maatalouden investointitukien kautta ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa parantavaan maatalousinvestointiin voidaan myöntää 40 prosenttia, ja maatilojen energiainvestointina tuki voi puolestaan olla jopa 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista (Ruokavirasto 2023). Käytettäessä maatalouden investointitukia sitoudutaan kuitenkin sisäiseen kiertoon syötteiden, energian ja lannoitteiden osalta, eikä laitos voi vastaanottaa esim. kuntien tai muiden yritysten jakeita (KM 2023). Business Finlandin ja TEM:n kautta voidaan puolestaan hakea Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista uusiutuvan energian inventointitukea, joka on energiainfrastruktuurihankkeessa enintään 50 prosenttia. Myös Ympäristöministeriön kautta voidaan hakea avustusta mm. Suomen kestävän kasvun ohjelman (2021-2023) ja ravinteiden kierrätyksen asetuksen (2020-2026) kautta kiertotalouden ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseen. Osa rahoitushauista on ympärivuotisia, ja osaa haetaan tiettyjen hakuaikojen puitteissa.

Investoinnit mitoitetaan maatilan koon mukaisesti ja monilla toimijoilla on moduulityyppisiä ratkaisuja sopivan laitoskoon löytämiseen. Tämän vuoksi biokaasuinvestointeja voidaan toteuttaa niin yhden lypsyrobotin navetoille, kuin satojen lehmien tiloillekin.

Muistilista biokaasuinvestointiin:

1. Kannattavuuden arviointi
2. Millainen laitosformaatti, mikä järkevin tuotantomuoto?
3. Selvitetään ympäristöluvan tarve
4. Rakennuslupien haku, pelastusviranomaiset
5. Maksuvalmiuslaskelmat
6. Tukihaku
7. Rahoituskeskustelut pankin kanssa

Lähteet:

YLE, Elina Niemistö 20.4.2021: Maatilan oma biokaasulaitos on iso investointi, mutta valtion tuki auttaa nyt hankkeita eteenpäin. Maatilan oma biokaasulaitos on iso investointi, mutta valtion tuki auttaa nyt hankkeita eteenpäin | Yle

YLE, Heini Holopainen 29.5.2023: Biokaasulaitos säästi Ilpo Wennströmin tilan lannoitekustannuksissa viime vuonna 100 000 euroa – nyt toiminta laajenee. Biokaasulaitos säästi Ilpo Wennströmin tilan lannoitekustannuksista viime vuonna 100 000 euroa – nyt toiminta laajenee | Keski-Pohjanmaa | Yle

Käytännön maamies, Arto Takalampi 24.11.2023: Tilan biokaasuntuotanto laajeni liikennekaasuun.

Suomen biokaasu ja biokierto ry. Biokaasulaitokset kartalla. Biokaasulaitokset kartalla 2021 – Google My Maps

Ruokavirasto 2023, maatalouden investointituet. Maatalouden investointituet - Ruokavirasto

Blogin on kirjoittanut Anniina Lahtinen, MTK Keski-Suomi, ja Marjaana Hassani, Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeessa. Hanketta toteuttaa ProAgria Keski-Suomi ry/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Hankkeen osatoteuttajana tuensiirrolla toimii MTK Keski-Suomi.