Seoksia ja uutta tekniikkaa Englannista

Grassland&Muck –näyttely  Englannissa, Coventryn kupeessa, on monipuolinen nurmialan tapahtuma joka ei jättänyt kylmäksi tälläkään kertaa. Työnäytöksissä oli paljon teknologiaa maan ilmastuslaitteista täydennyskylvöön ja säilörehun korjuuseen, eikä lannankäsittelykalustollakaan levitetty näytösluontoisesti turvetta vaan aitoa tavaraa. Esillä oli monipuolinen valikoima nurmiseosvaihtoehtoja eikä vain tekstinä esitteissä vaan esittelyruuduilla ja juuristoputkissa kasvamassa. Luennoilla levähdettiin 70 ha alueella hetkeksi istumaan ja kuuntelemaan, mitä paikalliset nurmi-intoilijat kertovat. Kaikki mitä näyttelyssä esiteltiin, liittyi nurmeen ja kaikki esiteltiin hyvin käytännönläheisesti. Päivät näyttelyssä olisivat inspiroineet meitä jopa sateessa, mutta tällä kertaa aurinko paistoi kiiltävistä raiheinistä ja kiillotetuista nurmikoneista lähes häikäisevästi.

Pääsimme näkemään monia omaan työhömme kuuluvia tekemisen tapoja brittiläisellä tyylillä tehden, kuten lapiodiagnoosin tekoa suorissa housuissa ja kravatissa. Tämä ei ole avaruustiedettä vaan…lantaa, totesi yksi asiantuntijoista. Maanäytteitä puolestaan ei kairattu meille tyypillisellä kairalla, vaan savimaillakin helposti käytettävällä kaukalokepillä. Pidetään homma niin helppona kuin mahdollista, oli mottona monessa asiassa.

Mielenkiintoisimmasta päästä oli nurmen satotason tuore mittauslaite Grassometer, joka kiinnitettiin nurmihavainnoijan jalkaan. Laite tunnisti ultraäänisensorien avulla monenlaisia asioita kasvustosta, joiden avulla saatiin lisätietoa sadon määrästä ja laadusta. Laite piippasi lohkojen reunoilla tallentaen halutut tiedot automaattisesti ilman erillisiä kirjauksia.  Tällä hetkellä Grassometer oli lähinnä koe- ja neuvontakäytössä mutta kehittyessään siitä povattiin mittalautasta suositumpaa laitetta nurmien havainnointiin, joka voisi tunnistaa myös mm. maalajeja.

Kahdesta silmäparista koostuva matkaseurueemme hyödynsi näyttelyssä Grassometerin sijaan enimmäkseen maalaisjärkeä ja sovelsi omia suomalaisia nurminäkökulmia mm. seosruuduilla.  Korjuunäytösten välissä ehdimme kontata kasvustoissa ja tutkia kasvien tiheyttä ja massaa käsituntumalla. Tunnistelimme kasveja ja havaitsimme erilaisten raiheinien ylivallan verrattuna suomalaisittain puhututtaviin apiloihin, mailasiin, timoteihin ja natoihin. Raiheinien valtava kasvuvoima antoi anteeksi pienen rivivälinkin ensimmäisen vuoden nurmissa, joka katosi jälkikasvun myötä lähes kokonaan.  Timoteista puhuttiin aiempia vuosia enemmän, timotei on brittien näkökulmasta uusi mahtava tulokas, joka on maittavuudeltaan ylivertainen lisäten laiduntajien syöntiä.

Luento-osuuksissa nauliinnuimme kuuntelemaan, kuinka ruoho muutetaan lihaksi ja rahaksi ja kuinka niittoruokinnalla ja säilörehulla pärjätään taloudellisesti verrattuna brittiläisittäin suosiotaan kasvattaneeseen laidunjärjestelmään. Nurmiasiantuntijan luennon pääviestit olivat yllättävän samansuuntaisia kuin omat parhaat käytäntömme nykypäivän nurmituotannon kehittämisessä. On tiedettävä paljonko pelto tuottaa tällä hetkellä, jotta voi kehittää nurmitoimintaansa. Monilajisuus ja lajiketason suunnittelu on järkevää, mutta 1 % suuruusluokan lisälajikkeista ei saada enää lisäarvoa. Haluaisin nurmen siementä, please, ei todellakaan enää toimi.  Onnistumisen avaimena ovat selkeät periaatteet, joista osataan joustaa. 

Kysy lisää ProAgrian nurmentuotannon Huippuosaajilta Anu Ellältä ja Jarkko Storbergilta ProAgria Länsi-Suomesta.

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.