Hajakuormitus uhkaa vesiemme kirkkautta
Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman vesirikkain maa ja olemme tottuneet ajattelemaan, että vesistömme voivat hyvin. Todellisuus on kuitenkin moniulotteisempi. Suomessa on aina käytetty maata ja vettä ahkerasti. Vesiemme tilaa ahkeruus on heikentänyt, osin huomaamatta ja pikkuhiljaa.
Kaikki maan käyttäminen vaikuttaa vesiin. Esimerkiksi maan muokkauksen, lannoituksen, ojitusten, hakkuiden ja rakentamisen seurauksena vesiin kulkeutuu mm. ravinteita, raskasmetalleja ja humusta. Tämä vesistöihin tuleva hajakuormitus aiheuttaa vesissämme mittavia muutoksia, joista näkyvimpiä ovat rehevöityminen ja vesien tummuminen.
Vesissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat niiden lajistoon. Vesiluonto köyhtyy ja suunta on heikkenevä. Suomen vesistösäätiön kokoaman Vesistöpaneelin asiantuntijat nimesivät taannoin hajakuormituksen Suomen vesistöjen suurimmaksi ongelmaksi, jota ilmastonmuutos pahentaa.
Suomessa ympäristöongelmia on ratkottu menestyksekkäästi. Vielä 1960-luvulla jätevedet ohjattiin monin paikoin suoraan vesistöihin. Seuraavien vuosikymmenten aikana tehtiin valtava työ rakentamalla koko maan kattava jätevesijärjestelmä ja luotiin perusta vesiensuojelulle. Historia osoittaa, että hajakuormituksenkaan suhteen tilanne ei ole toivoton.
Hajakuormituksen haltuun ottamiseksi muutoksen on tapahduttava tavassamme käyttää maata - pelloilla, metsissä ja rakennetuilla alueilla. Menetelmiä kestävään maankäyttöön on olemassa ja esimerkkejä on moneen lähtöön: avohakkuun sijaan voi suosia metsän jatkuvaa kasvatusta, pelto-ojan perata kaksitasomenetelmällä tai jättää rantamökin ympäristön luonnontilaan. Muutos vaatii ennen kaikkea tiedon lisäämistä, koulutusta ja yhteistyötä.
Tämän päämäärän eteen teemme töitä Suomen vesistösäätiössä. Tavoitteenamme on, että puhtaat ja ainutlaatuiset vetemme säilyvät myös tuleville sukupolville.
Kuvat ja teksti:
Liisa Hämäläinen
Limnologi
Suomen vesistösäätiö
