2.1.2023 3 min lukuaika

Biohiilen raaka-aineen tuottaminen osana hiilensidonnan ratkaisuja ja maatilan tulovirtaa

Name: Agency Leroy
Price range: $

2.1.2023 3 min lukuaika

Maaseutu, alkutuottajat ja kasvava maa tuottavat meille kaikille ruokaa, energiaa ja erilaisia ympäristöhyödykkeitä. Elintarviketuotannon ohessa viljelijä tuottaa hoidettua maaseutumaisemaa, elinympäristöjä luonnon lajeille, kulttuuriympäristöä sekä vihreän kasvun myötä myös hiilensidontaa.

Maa- ja metsätalous ovat niitä toimialoja, joissa hiilensidontaan voidaan vaikuttaa ja sitä voidaan vahvistaa. Monien muiden sektoreiden ainoita ilmastotyön keinoja ovat päästöjen vähentäminen. Juuri äsken kuuntelin esitystä, miten ProAgria on yhdessä asiantuntijaorganisaatioidensa kanssa kehittänyt laskentaohjelmaa viljelysuunnitelman ohelle, jotta myös pelloilla tapahtuvaa hiilensidontaa ja kokonaisvaikutusta voidaan nostaa esille.

Vuonna 2020, kun oli juuri julkaistu maatalouden ilmastotiekartta, kirjoitin tähän samaan blogisarjaan seuraavan lauseen. Lähteenä olivat juuri julkaistu raportti ja ProAgrian uusi opas:

”Vihreä kasvu sitoo ilmasta hiiltä ja tuottaa happea. Ilmakuvista katsottuna Suomi on Euroopan vihreimpiä maita: metsäpinta-alaa on 73 prosenttia maa-alasta, kun muun Euroopan metsäalan osuus on 33 prosenttia. Myös kasvipeitteinen oikein hoidettu pelto voi yhteyttää ja sitoa hiiltä. Suomen ilmastopäästöt ovat Ilmastoviisas maatilayritys -kirjan mukaan 1,3 prosenttia EU:n päästöistä ja hiilinielut 47 prosenttia EU:n hiilinieluista. Päästöjä pienentää pieni väkilukumme, mutta Suomen vihreys merkittävä koko Euroopalle, joten sitä on hyvä hyödyntää myös jatkokehityksessä.”

Viime aikoina olemme saaneet lukea ja kuulla uutisia maaperän ja Suomen vihreän kasvun ilmastovaikutuksista puolesta ja vastaan. Maankäyttösektorin hiilensidontaa tapahtuu edelleen, sitä voidaan edistää ja siitä voidaan etsiä tulonlähteitä. Koska valtioilla on vastuita ja velvollisuuksia ilmastovaikutusten osalta, niin Suomi on raportoinut maaperämme hiilinielun laskentaansa. Nyt etsitään ja mitataan, mitä lisäystä tähän voidaan vielä saavuttaa. Hiilensidontaa ei siis voida laskea kahteen kertaan, puhutaan ns. kaksoislaskennan välttämisestä. Biohiilen käyttö maanparannusaineena ei kuulu EU:n tai Suomen tämänhetkisen laskennan piiriin, joten kaksoislaskennasta vältytään. Vapaaehtoisessa hiilikompensaatiossa ja siihen liittyvässä hiilikaupassa puhutaan myös lisäisyydestä. Olennaista hiilikompensaation liiketoiminnan kannalta on myös se, mikä on määritelty ns. pysyväksi hiileksi maaperässä, kuten biohiili.

Tähän liittyen on nyt voimakkaasti nostettu esille biohiilen mahdollisuuksia. Olemme parasta aikaa mukana suunnittelemassa yhteistyöhanketta, johon etsitään myös biohiililiiketoiminnan kehittämisestä tai kokeiluista kiinnostuneita maa- ja metsätalouden harjoittajia. Biohiilellä on moninaisia käyttötarkoituksia, kuten pysyvän hiilivarannon lisääminen maaperään esimerkiksi infrarakentamisessa, sekä vesien ja kaasujen suodatus.

Biohiilen tulevaisuus

Liiketoimintamahdollisuuksia viljelijöille voisivat tuoda hiilikompensaatiomarkkinoiden lisäksi myös biohiilen raaka-aineena käytettävän viherbiomassan kasvatus tai sen kerääminen hoitokohteilta, sekä pieniläpimittaisen puun tai sivuvirtojen hyödyntäminen biohiilen raaka-aineena. Biohiilen käyttöä maataloudessa on ehdotettu esimerkiksi lantaan sekoittavaksi lisäaineeksi, josta hiili ja ravinne päätyisivät maahan. Biohiili tekisi lannan ravinteista hitaammin liukenevia ja vähentäisi valumia sekä lisäisi hiilensidontaa. Biohiiltä valmistetaan nytkin Suomessa, mutta sen ongelmana on ollut kallis hinta, koska tuotantomäärät ovat vielä pieniä ja vapaaehtoisen hiilensidonnan kompensaatiomarkkinat ovat vasta kehittymässä.

Biohiilen tuotannolla voitaisiin korvata energiaturpeen liiketoimintaa ja tiettyjä entisiä energiaturvesoita voitaisiin hyödyntää biohiilen raaka-aineiksi sopivien pajun ja ruokohelpin kasvatuksessa. Se olisi mahdollista toteuttaa myös hallitulla ja suunnitelmallisella vedenpinnan säätelyllä, eli hiilipäästöjä ehkäisevänä ”kosteikkoviljelynä”.

Myös yhdyskuntalietettä voidaan biohiilettää, jolloin lietteestä voitaisiin kehittää nykyistä käyttökelpoisempaa tuotetta ravinteena. Tähän liittyy myös laajempi pellonkäytön suunnittelu.

Hiilensidontaan ja siihen liittyvään liiketoimintaan liittyvät asiat ovat varsin monimutkaisia ja vasta kehittymässä. Tieto aiheeseen liittyen on myös jatkuvassa muutoksessa. Kullakin hetkellä on kuitenkin etsittävä niitä keinoja, mitkä mahdollistaisivat tuloja myös maaseudulle. Olemme mukana selvittämässä hanketoiminnan mahdollisuuksia alueellemme.