Yrittäjyys pitää maaseudun elinvoimaisena – Kanta-Hämeen maaseutumaiset kunnat kohtaavat haasteita väestökehityksessä

Yrittäjät, erityisesti pienyrittäjät ja yksinyrittäjät, ovat keskeisessä roolissa alueen elinvoimaisuuden ylläpitämisessä, eivätkä heidän toimintansa rajoitu vain maa- ja metsätalouteen. Näin tilannetta avasi Hämeen liiton maakunta-analyytikko Jukka Lidman Kanta-Hämeen hanketreffeillä. Hanketreffien idea oli alueen toimijoiden ja yrittäjien välisen yhteistyön syventäminen.

Syntyvyys romahtanut, maahanmuutto kasvussa

Myös Kanta-Hämeessä väestönkehitys on kohdannut kaksi merkittävää trendiä: syntyvyyden laskun ja maahanmuuton kasvun. Syntyvyys on ollut syöksykierteessä viimeiset kymmenen vuotta, ja viime vuonna kirjattiin mittaushistorian alhaisin lukema. Väestön määrän ylläpitäminen on haastavaa, sillä nykyisen väestötason säilyttämiseksi tarvittaisiin maakuntaan vuosittain noin 1800 maahanmuuttajaa. Maahanmuutto onkin räjähtänyt kasvuun – viime vuoden tilastot osoittavat sen kolminkertaistuneen aiempiin vuosiin verrattuna. Pysyykö kehitys yllä? Maahanmuuton painopiste on selkeästi kaupunkialueilla, mikä herättää kysymyksiä siitä, miten maaseutualueille saadaan lisää asukkaita.

- Meidän on hyväksyttävä, että kaikkia kyliä ei voida pelastaa, vaan meidän on sopeuduttava älykkäästi ja suunnitelmallisesti, toteaa Lidman ja jatkaa:

 -Tulevaisuudessa asiakaspalvelussa nähdään yhä enemmän maahanmuuttajia, ja suomenkielinen palvelu vähenee.

Työpaikkojen rakenteen muutokset: sote kasvaa, teollisuus hiipuu

Lidman kertoi, että Kanta-Hämeen työelämän toimialarakenteessa näkyy merkittäviä muutoksia. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen määrä on kasvanut, kun taas teollisuus on kärsinyt taantuman jälkimainingeista. Taloustaantuman seurauksena teollisuuden työpaikkoja on vähentynyt, eikä ne yleensä palaudu taantumaa edeltävälle tasolle.

Lidman näkee maaseutuyrittämisen kasvavina aloina erityisesti sote-alan, hyvinvointialan, elämys- ja matkailualan. Myös Kanta-Hämeen maaseudulle kohdistuvissa hankkeissa on nähty potentiaalia näillä aloilla. Hanketreffeihin osallistui 16 eri hanketta ja etenkin matkailu nousi vahvasti esiin hanke-esittelyissä.

Maaseutumaisten kuntien työllisyystilanne vahva

Kanta-Hämeen maaseutumaisissa kunnissa työllisyystilanne on säilynyt hyvänä. Työttömyys korostui viime vuonna erityisesti kaupunkimaisissa kunnissa, mutta maaseutualueilla tilanne on ollut tasapainoisempi. Maaseudun vahvuus on joustavuudessa – vaikka työpaikkaa ei aina löydy omasta kunnasta, asukkaat voivat siirtyä lähikaupunkeihin töihin.

Forssa erottuu korkealla työpaikkaomavaraisuudellaan, mikä tarkoittaa, että alueella on enemmän työpaikkoja kuin työntekijöitä. Kaupunkiin liikutaan paljon töihin ympäryskunnista. Hausjärvellä työpaikkaomavaraisuus on maan alhaisimpia, ja monet alueen asukkaat käyvät töissä Riihimäellä. Kanta-Hämeessä pääradan varrella asuu suhteessa enemmän korkeasti koulutettuja, jotka hyödyntävät joustavia liikenneyhteyksiä työmatkoihin, esimerkiksi pääkaupunkiseudulle.

Työpaikkojen keskittyminen maakunnan sisällä korostaa yhteistyön merkitystä kuntien välillä, jotta maaseudun elinvoima saadaan pidettyä yllä. 
 

Yhteistyö mielessä järjestettiin myös Kanta-Hämeen hanketreffit, jotka kokosivat alueen toimijoita ja yrittäjiä keskustelemaan ja verkottumaan yhä elinvoimaisemman Kanta-Hämeen puolesta.

- Kirjaa itsellesi vähintään kolmen uuden tuttavuuden yhteystiedot tämän päivän aikana, oli yritysasiantuntijamme ja KaMu-hankkeen projektipäällikön Kirsi Sinisillan toive päivään osallistuville.

MTK Hämeen MegaBoosti-hankkeen projektipäällikkö Elina Nummela teki töitä käskettyä:

- Tämä oli todella hyvä tapahtuma, jonka pohjalta syntyy varmasti yhteistyön mahdollisuuksia. Sain useamman uuden yhteystiedon tältä päivältä.