Yhteistyö huoltovarmuudessa syvenee Suomen ja Ruotsin neuvontajärjestöjen kesken

Pandemia, Ukrainan sota, kuivuus ja tulvat ovat osoittaneet tärkeiden yhteiskunnallisten toimintojen suurta haavoittuvuutta viime vuosina. Useat selvitykset ja strategiset keskustelut ovat hallituksen asialistalla sekä Ruotsissa että Suomessa. Maarianhaminassa kokoontuneet 50 edustajaa eri organisaatioista olivat yksimielisiä; meidän on toimittava nyt.

Ruotsin ja Suomen neuvontajärjestöt työllistävät yhteensä noin 1 700 asiantuntijaa, jotka tapaavat 85–90 % Ruotsin ja Suomen maanviljelijöistä. He tuntevat maanviljelijät, maatilat ja maan. Neuvonnalla on maiden elintarvikehuoltovarmuuden turvaamiseen tarvittava tieto, henkilöstöresurssit ja ainutlaatuinen verkosto. Mutta myös rahoitusta tarvitaan, nosti esille Ruotsin maaseutu- ja infrastruktuuriministeriön valtiosihteeri Dan Ericsson ja otti asian mukaansa eteenpäinvietäväksi.

– On erittäin tärkeää päästä yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön huoltovarmuuttamme koskevissa asioissa, ja tämä on tervetullut aloite. Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteistä ja olemme monella tapaa riippuvaisia ​​toisistamme. Meillä on kaikilla voitettava yhteistyössä näissä asioissa, Dan Ericsson sanoo, ja pitää toimenpide-ehdotuksia tervetulleina.

Ei ole mikään salaisuus, että Suomi on Ruotsia edellä kotimaisen elintarvikehuollon ja -valmiuden asioissa. Kun Ruotsi leikkasi väestönsuojeluaan kylmän sodan jälkimainingeissa, Suomi päätti olla tekemättä niin. Nykyään Suomessa on paremmat mahdollisuudet kohdata kriisejä ja uhkia. Mutta suomalaiset ovat myös riippuvaisia ​​Ruotsista elintarvikehuollossa. Suomen neuvontajärjestöillä on malleja maatilatason analysointiin, tietoisuuden lisäämiseen ja huoltovarmuuden turvaamiseen, mutta tällä hetkellä puuttuu hyviä työkaluja kylä- ja kuntatason tarjontatasapainon selkiyttämiseen. Ruotsin neuvontajärjestö on kehittänyt tähän Kunnan Huoltotase -palvelun (Försörjningsbalans Kommun). Ruotsin neuvonta näkee myös tarpeen nostaa valmiusasioita tiloilla suoraan maanviljelijöille.

Huoltovarmuuskeskuksen varautumispäällikkö Tuomo Mäenpää korostaa myös yhteistyön merkitystä huoltovarmuuden ja uhkien osalta:

– Huoltovarmuustyössä on tärkeää tehdä yhteistyötä ja laajentaa yhteisiä näkökulmia. Tärkeää on myös tunnistaa yhteiset uhat, joista yksi tärkeimmistä on maatalouden kannattavuuskriisi. Jos elintarvikehuollon perustaa eli alkutuotannon kannattavuutta ei voida nostaa tarvetta vastaavalle tasolle, alkutuotannon jatkuvuus voi vaarantua molemmissa maissa.

Konferenssin tuloksena tehtiin useita konkreettisia ehdotuksia toimista ja toimenpiteistä, joita voitaisiin yhdessä jatkaa. Tiedonvaihto olemassa olevista palveluista, tärkeiden toimintojen tunnistaminen, huoltotaseiden kartoitus kunta-, kylä- ja tilatasolla sekä resurssitarpeiden analysointi maatilatasolla ja elintarviketeollisuudessa. Lisäksi neuvontajärjestöt voivat yhdessä kartoittaa ja turvata, että on riittävästi peltoja viljelyssä sekä avustaa valmiusosaamisessa ja koulutustoiminnassa. Neuvontajärjestöt tuottavat jatkuvasti tietoa ja faktoja viranomaisille ja työskentelevät aktiivisesti kotimaisen kannattavan alkutuotannon puolesta, joka on avain omavaraisuuteen ja sitä kautta turvallisuuteen ja uskoon tulevaisuuteen.

Puhujalistalla:

• Mikael Jern, puheenjohtaja, ProAgria SLF, Suomi
• Maria Norrfalk, ordförande, Hushållningssällskapens Förbund, Sverige
• Dan Ericsson, statssekreterare på Landsbygds- och infrastrukturdepartementet, Sverige
• Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri, Suomi
• Cornelia Norman, politiskt sakkunnig, Försvarsdepartementet, Sverige
• Sölve Högman, byråchef, Jordbruksbyrån, Ålands Landskapsregering, Åland
• Miika Ilomäki, johtava asiantuntija Huoltovarmuuskeskus, Suomi
• Frida Carlsson, vd, Hushållningssällskapet Jönköping, Sverige
• Meira-Pia Lohiluoma, johtaja, ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, Suomi
• Bo Selerud, förbundsdirektör, Hushållningssällskapens Förbund, Sverige

Moderaattorina toimi Carin Holmqvist Ålands Hushållningssällskapetin puheenjohtaja.

Yhteyshenkilöitä:
Sverige:
Bo Selerud, förbundsdirektör, Hushållningssällskapens Förbund

Tel. +46 702 00 97 75
bo.selerud@hushallningssallskapet.se

Suomi:

Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria

puh. +358 40 508 1393

harri.makivuokko@proagria.fi

Bjarne Westerlund, johtaja
Finska Hushållningssällskapet
puh. +358 50 378 99 90
bjarne.westerlund@fhs.fi