Yhteisnavettaa kannattelevat leveät hartiat

Name: Agency Leroy
Price range: $

13.9.2017 4 min lukuaika

Referenssit

Milkkivei Oy:n yhtiöittämisessä ja investoinnin ylösajossa auttavat ProAgrian asiantuntijat.

- Meillä jokaisella oli noin 25 lehmää parsinavetassa ja tunne, että jotain on tehtävä. Kellään ei kuitenkaan ollut rahkeita tai halua tehdä yhden robotin navettaa, Anna-Saara Tikka kertoo Kiuruvedellä toimivan Milkkivei Oy:n taustasta.

Ratkaisu tähän oli kolmen naapuritilan yhteisyritys, jonka osakkaita ovat Anna-Saara ja Antti-Lassi Tikka, Ulla ja Matti Kauhanen sekä Markku Siponen. Jokaisella tilalla oli jo ennestään erilaisia yhteistyökuviota ja -suunnitelmia myös lähiseudun muiden maatilojen kanssa. Tässä vaihtoehdossa kohtasivat kuitenkin parhaiten samansuuntaiset tavoitteet, sopiva työmäärä ja riittävä peltopinta-ala.

- Eläinten hyvinvointi on tärkeää meille kaikille. Kukaan ei myöskään haaveillut esimerkiksi lypsyasemasta. Siten ajatukset yhteisnavetan peruspalikoista saatiin sovitettua aika helposti yhteen, Antti-Lassi kertoo.

Yhteisyrityksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2010 ja yhtiön perustettiin loppuvuodesta 2012. Pihattonavetta valmistui lokakuussa 2013 muutaman kilometrin päähän osakkaiden kodeista; pisin, seitsemän kilometrin työmatka on Markulla.

Milkkivei Oy:n 210-paikkaisessa navetassa kolme lypsyrobottia. Lypsylehmien lisäksi vasikat hoidetaan kotinavetassa 4-5 kuukauden ikäisiksi. Tämän jälkeen ne lähtevät kasvamaan yhteistyötilan hiehohotelliin.

Vanhoissa navetoissa keskituotos oli noin 10 00 kiloa. Positiivinen yllätys oli, että parsinavetoista tulleet lehmät sopeutuivat pihattoon ongelmitta ja keskituotos nousi parissa vuodessa 12 000 kiloon. Tämä taso on myös onnistuttu säilyttämään.

Vastuun jakoa

Yhteisyrityksen osakeyhtiömuotoa puolsivat muun muassa vastuunjaon ja sopimusten laatimisen selkeys. Yhtiö oli järkevä vaihtoehto myös verotuksellisesti, sillä Antti-Lassi ja Markku työskentelevät tilan ulkopuolella.

Yhtiöittämistä suositteli myös ProAgria Pohjois-Savon yritysasiantuntija Juhani Paavilainen. Hänen kauttaan saatiin oppia muista vastaavista hankkeista. Näin muun muassa käynnistämisvaiheeseen osattiin varautua riittävän suurella käyttöpääomalla. Paavilainen oli tukena myös osakassopimuksen laatimisessa.

Osakassopimuksen yhteydessä hahmoteltiin edelleen toimiva vastuunjako: Anna-Saaran vastuulla on eläinten jalostus ja eläinrekisteri. Ulla hoitaa ruokinnan suunnittelun, tuotosseurannan, lääkekirjanpidon sekä siemennykset. Matti vastaa seosrehusta sekä yhtiön käytössä olevien noin 250 peltohehtaarin viljelysuunnittelusta. Antti-Lassi huolehtii yhtiön taloudesta ja koneista. Markun vastuulla ovat yrityksen ja osakastilojen maataloustukiasiat.

Kuukausittaisissa palavereissa käydään läpi jokaiseen vastuualueeseen liittyvät pääasiat. Suurimmat hankinnat suunnitellaan yhdessä, mutta muutoin jokainen osakas vastaa oman vastuualueensa päätöksenteosta.

- Vastuun jakaminen antaa meille leveämmät hartiat. Samalla on kuitenkin mahdollista keskittyä pienenpiin osa-alueisiin eikä jokaisen tarvitse hallita täydellisesti kaikkia maatilan työtehtäviä, toteaa Antti-Lassi.

Tukena asiantuntijat

Vastuuta on uskallettu jakaa myös tilan ulkopuolelle. Tila kuuluu tuotosseurantaan ja tilipalvelut ostetaan ProAgrialta. Tärkeä rooli on myös ruokintaa suunnittelevilla ProAgria Pohjois-Savon Terttu Murtolalla ja Jouni Rantalalla.

Hyvin lypsävät lehmät ovat auttaneet yrittäjät tavoitteisiinsa ja myös tiukempien aikojen yli. Tuotostason ylläpitämisessä ruokinta on avainasemassa. - Käytännössä ruokinnan suunnittelu on Tertun ja Jounin vastuulla: annamme heille tarvittavat palikat ja katsomme, mitä niistä saadaan aikaan. Meidän tehtäväksemme jää suunnitelman toteuttaminen, Ulla kertoo.

Isomman karjan ja korkean tuotostason myötä myös peltoviljelyyn on keskitytty entistä tarkemmin. Ohjelmaan ovat tulleet muun muassa säännöllinen kalkitus, täydennyskylvöt ja peltojen vesitalouden huoltaminen. - Meillä on ollut ProAgrian nurmipaketteja: erityisesti alkuvuosina kävimme läpi ja kiersimme lohkoja nurmiasiantuntija Arja Mustosen kanssa. Samalla muiden aiemmin viljelemät lohkot tulivat tutuksi itsellekin, Matti sanoo.

Noin 40 viikkotuntia

Navetan arki pyörii pääasiassa Anna-Saaran, Ullan ja Matin työpanoksella. Antti-Lassi ja Markku tekevät vuorotellen yhden iltavuoron viikossa. Jokaisella on viikonloppuvuoro joka kolmas viikko. Viikonloppuisin navettaa hoidetaan yleensä pariskunnittain, Markun apuna on lomittaja.

Ullalle, Markulle ja Anna-Saaralle kertyy noin 40 työtuntia viikossa. Viikonloppuvuoro nostaa työajan noin 60 tuntiin. Yhteensä navetta- ja paperitöihin käytetään viikoittain noin 3,5 henkilön työpanos.

Osakeyhtiömuotoisen maatalousyrittämisen varjopuoli on lomaoikeuden puuttuminen. Siksi lomituspalveluita ostetaan tarvittaessa ja Markun viikonloppuvuorojen tueksi. Kesäaikaan apuna ovat myös harjoittelijat, joiden avulla osakkailla on mahdollisuus noin kahden viikon kesälomaan. Joulun, syysloman ja hiihtoloman aikaan järjestyy pidempi viikonloppuvapaa.

Kohti uusia tavoitteita

- Alkuvaiheessa kaikkien tavoitteena taisi olla, että saisimme tilamme jatkumaan, Markku muistelee. - Ja minulle, Matille ja Anna-Saaralle piti saada työpaikka, jatkaa Ulla.

Toimeentulon, kohtuullisten työaikojen ja lomien lisäksi yhteisnavetta on tuonut mukanaan mahdollisuuden jakaa yrittämisen hyvät ja huonot hetket muiden kanssa. Yhdessä sovittuihin tavoitteisiin sitoutuminen parantaa työn laatua.

- Rimaa pitää tietenkin nostaa sitä mukaa kun homma etenee. Koska keskituotos on jo aika korkea, haemme kehittymistä esimerkiksi satotasojen nostamisesta ja keskipoikimakertojen määrässä, Milkkivein osakkaat toteavat.

Teksti: Ulla Bovellan