Yhä useampi lammastila on kiinnostunut eläinaineksen kehittämisestä ja lammastuotannon seurannasta

Tuotosseurantaan kuuluu nyt 329 suomalaista lammastilaa ja 20 653 karitsoinutta uuhta. Tilojen ja uuhien määrät kasvoivat viime vuonna. Yhä useampi tila on kiinnostunut tuotannon seurannasta ja eläinaineksen kehittämisestä, sekä kerää mittareita ja tunnuslukuja oman toiminnan kehittämiseksi.

EU:n uusi CAP-ohjelmakausi on mahdollistanut jälleen uusien alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen teon. Tämä on lisännyt kiinnostusta alkuperäisrotujen kasvatuksen lisäämiseen.

– Lampureiden kiinnostus ja panostus eläinjalostukseen sekä ruokinnan kehittämiseen näkyy tuotosseurannan tuloksissa. Teuraiden lihaksikkuus on noussut hieman edellisvuosista, rasvaisuuden pysyessä matalana, toteaa ProAgrian lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist.

Suomenlammasta kasvattavan Simo Havian maatilalla Savonlinnassa on viime vuosina ollut hyvät kasvut ja poikkeuksellisen hyvät lihasmittaustulokset.

– Tuotosseuranta antaa meille tietoa, miten on edistytty ja mitä yksilöitä kannattaa jättää sukua jatkamaan. Samalla voi omasta katraasta löytyä myös hyviä pässikaritsoita siitoskäyttöön toisille tiloille, kiteyttää Havia tuotosseurannan hyötyjä.

Havia panostaa myös laadukkaaseen nurmirehuun.

– Hyvillä eläimillä saa hyvän vasteen suunniteltuun ruokintaan ja se näkyy tuloksissa, hän painottaa.

Lammastoimialan rakenne monipuolinen

Suomalaisella tuotosseurantatilalla on keskimäärin 54 uuhta. Yleisin katraskoko on edelleen 50-99 uuhta. Suurimman kokoluokan, eli 150 uuhta/tila, tilojen määrä on noussut viime vuosina.

– Tilakoon kasvu mahdollistaa päätoimisena lammastuottajana toimimisen. Lammastoimialan rakenne on kuitenkin edelleen monipuolinen. Pieniä, alle 50 uuhen tiloja, on myös paljon mukana tuotosseurannassa, sanoo Alanco-Ollqvist.

Maisemanhoitopalvelut ovat viimevuosina nostaneet suosiotaan lammastilojen toimintamuotona. Maisemalaitumet tarjoavat aikuisille eläimille hyvän kesätyön tarjoten sopivan ympäristön ja syömistä. Lisäksi maisemat pysyvät avoimina ja luonto monipuolisena. Luonnonlaitumet ovat monille linnuille ja hyönteisille tärkeitä elinympäristöjä.

Suomenlammas yleisin lammasrotumme

Yleisin rotu on edelleen alkuperäisrotumme suomenlammas 55 % osuudella tuotospässeistä ja 67 % osuudella tuotosuuhista. Toiseksi suosituin on maailmanlaajuisesti uhanalainen kainuunharmas ja kolmanneksi suosituin maailmalla tunnettu lihaksikas texel-rotu.

Syntyvyystilastoja johtavat kainuunharmas 2,74 karitsalla keskimäärin uuhta kohden ja suomenlammas 2,63 karitsalla. Nämä rodut ovat erittäin sikiäviä ja voivat saada jopa 4–6 karitsaa kerrallaan.

– Tämän ominaisuuden vuoksi suomenlammasta on viety maailmalle toisten rotujen jalostustarkoituksiin, kertoo Alanco-Ollqvist. Suomenlampaan käyttö risteytyksissä on suosittua myös Suomessa. Risteytyksiä tehdään muun muassa dorset, suffolk, dorper -tuontirotujen kanssa. Jokaiselle rodulla on oma rooli risteytyksessä.

ProAgria on lampaiden jalostusorganisaatio Suomessa. ProAgria ylläpitää eri rotuisten lampaiden kantakirjaa sekä vastaa tuotosseurannasta. Tuotosseuranta antaa tietoja lampaiden jalostukseen ja lammastilan johtamiseen. Tuotosseuranta on kansainvälisen kattojärjestö ICARin mukaista.

Tutustu:

Lammastuotosseurannan tulokset 2022

Lampaiden tuotosseuranta

Lisätietoja

Milla Alanco-Ollqvist, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, ProAgria Keski-Suomi, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, milla.alanco-ollqvist@proagria.fi, p. 040 7060 558

Kaie Ahlskog, ProAgria Etelä-Suomi, kaie.ahlskog@proagria.fi, p. 0400 731 811

Sari Heltelä, ProAgria Etelä-Savo, sari.heltela@proagria.fi, 040 593 7528

Anniina Säisä, ProAgria Oulu, anniina.saisa@proagria.fi, p. 043 826 6492