Voiko suomalaisten peltojen hiilen määrää kasvattaa?

Suomalaisilla pelloilla on hyvä tilanne orgaanisen hiilen suhteen. Viileä ilmasto hidastaa mikrobien hajotustoimintaa ja hiiltä vapautuu vähemmän. Mutta miten käy, jos ja kun ilmasto lämpenee?

Pitkäaikaiset seurantatutkimukset osoittavat peltomaan hiilen olevan laskusuunnassa. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää orgaanisen aineksen hajotusta ja jo maan hiilen nykytason ylläpitäminen on hyvin haasteellista, jos lämpenemistä ei saada pysäytettyä.

Orgaanisen hiilen väheneminen maasta on haitallista paitsi ilmastolle myös pellon kasvukunnolle, koska sillä on tärkeä rooli maan rakenteen ylläpidossa ja ravinteiden varastoinnissa ja kierrossa.

Orgaanisen aineksen kasvu vaikuttaa sadontuottoon

Peltomaan mineraalipartikkelien kokojakauma vaikuttaa siihen, kuinka paljon hiiltä maan mineraaliaines pystyy sitomaan. Mitä pienemmistä partikkeleista maa koostuu, sitä enemmän maassa on pidätyspintaa ja sitä todennäköisemmin myös hiilen suojaamisen kannalta tärkeitä muruja muodostuu.

Hiili on orgaanisen aineksen keskeinen rakennekomponentti. Orgaaninen aines on kasveista, mikrobeista ja eläimistä peräisin olevaa ainesta. Erityisesti savimailla on suuri hiilensidontakapasiteetti. Savipellot pystyvät vastaanottamaan ja pitämään hyvin hiiltä. Näin myös ulkopuolinen hiili pellolle tuotuna, esimerkiksi karjanlannan tai kuidun mukana, saadaan sidottua peltoon.

Viljelijä hyötyy maan orgaanisen aineksen kasvattamisesta, sillä se parantaa maan kasvukuntoa ja sitä kautta viljeltävyyttä. Se auttaa muodostamaan kestävämpiä mururakenteita ja vähentää liettymisen ja eroosion riskiä. Näiden vaikutuksesta on mahdollisuus saada parempia satoja. Eloisa maa sisältää vähintään 10 % orgaanista ainesta.

Karkeat kivennäismaat sitovat hiiltä heikommin kuin savimaat. Kivennäismailla painopiste on olemassa olevan hiilen ylläpitämisessä. Iso kysymys kuuluukin: miten turvaamme ruoantuotannon ja samalla olemassa olevan hiilen säilymisen pellolla? Mitkä ovat parhaat viljelymenetelmät näiden saavuttamiseksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia HiiletIn-hankkeessa.

Kirjoittajina HiiletIn-hankkeen projektipäällikkö ja erikoistutkija Helena Soinne, Luke, erikoistutkija Riikka Keskinen, Luke, tutkimusprofessori Jari Hyväluoma, Luke sekä ympäristön ja maan kasvukunnon valtakunnallinen huippuosaaja Netta Leppäranta, ProAgria Etelä-Suomi.

Peltomaan prosessit hiilensidontatoimien kohdentamisen pohjana (HiiletIn) -hanke edistää hiilineutraaliustavoitetta 2035 tuottamalla tietoa maan ominaisuudet huomioivista menetelmistä orgaanisen aineksen ja siten hiilen kerryttämiseksi sekä maan hiilen hävikin vähentämiseksi. Hanke tuottaa arvion kivennäispeltojen hiilensidontapotentiaalista ja analyysin ohjauskeinoista, joiden avulla maaperän hiilensidontakykyä voidaan kustannustehokkaasti hyödyntää. ProAgria vastaa hankkeen viestinnästä.