Virheen löytäminen on ilo

Kun löytää tekemisestään virheen, on syytä iloita. Mitä isomman, systemaattisemman ja pitkäkestoisemman, sitä parempi. Ei kannata murehtia, paljonko on menettänyt rahaa, vaan nauttia ajatuksesta, kuinka paljon virheen korjaus tuottaa tulevaisuudessa.

Hannu Kemoff luotsaa vaimonsa Minnin kanssa 110 lypsävän maitotilaa Tervolan Varejoella. Lean-oppeihin johdonmukaisesti paneutunut yrittäjä tietää, että normaalin lypsykarjatilan rutiineissa on paljon parantamisen varaa – tuottamatonta työtä ja turhia rahareikiä.

Oli vuosi 2010, kun Hannu Kemoff vaihtoi kuulumisia it-alalla työskentelevän serkkunsa kanssa ja kuuli Leanista. Kiinnostus heräsi ja tiedonnälkään löytyi netistä englanninkielinen opas.

”Halusin uutta näkökulmaa tekemiseen. Ensimmäisenä nousi esiin kuivikepaalien jako. Navetan ja kuivikevaraston välinen ovi oli ollut käyttämättömänä jo kuusi vuotta, kun alussa käyttöön otettu toimintamalli oli jäänyt pysyväksi. Oven avaaminen ja liikenteen järkeistäminen merkitsivät heti tunnin työajan säästöä viikossa.”

Tehokkuutta tekemiseen

Sitten oli vuorossa kirja, joka kertoi Toyotan tuotantofilosofiasta ja koko yrityksen kattavasta Leanista. Kirjan lukeminen kesti kuukauden. Joka sivun jälkeen oli pysähdyttävä miettimään, miten ajatuksia voisi soveltaa omassa navetassa.

Kemoffilla navettatöihin osallistui yrittäjäpari ja kaksi työntekijää. Teoriaan peilaten syntyi ymmärrys, miten työvaiheita pystyi tehostamaan.

”Asemalla oli tuolloin kaksi lypsäjää, kun kolmas henkilö siivosi ja ruokki. Työssä syntyi odottelua ja hukkaa. Se väheni merkittävästi, kun yhtälöstä poistettiin toinen lypsäjä. Siivouksesta vastaava auttaa asemalla tarvittaessa. Uusi rutiini ja roolitus kirjoitettiin paperille ”

Työjärjestys vaati sulattelua pari viikkoa, jonka jälkeen kaikki olivat yksimielisiä, että uusi käytäntö oli parempi kuin vanha. Työmenekki väheni 19:stä 12,5 tuntiin. Kaksi navettavuorolaista teki työt nopeammin ja paremmin myös maidon laadulla mitattuna. Tätä nykyä navettatöistä vastaa kolme ihmistä, ja yksi on aina vapaalla.

Sparrausta ja työkaluja

Elokuussa 2015 putosi maidon hinta ja Hannu Kemoff lähti mukaan Valion ja Suomen Yrittäjäopiston yhteiseen koulutukseen, joka pureutui Leaniin.

”Laskimme tilan talouslukuja ja laadimme ennustebudjettia – oli aika laajentaa Lean-ajatukset koskemaan koko tilaa. Enää ei ollut varaa hävikkeihin ja virheisiin.”

Kemoffit ovat halunneet eroon tilasokeudesta – paneutua systemaattisesti tilansa ongelmakohtiin ja virheisiin. Sparraajina ovat olleet muun muassa ProAgrian valtakunnalliset Huippuosaajat Oulusta.

”Teoriatieto on nostanut esiin virheet ja neuvonta antanut työkalut tehokkaaseen tekemiseen. Ongelmia on ratkottu yhdessä, ja säätämistä on löytynyt enemmän ja vähemmän. Tykkään siitä, että asiantuntija sanoo asiat suoraan.”

Tavoitteista tuloksiin

Ensimmäisiä askelia olivat keskituotoksen ja navetan täyttöasteen nosto sekä hiehojen poikimaiän alentaminen, mikä saatiinkin reilussa vuodessa laskemaan 27:stä 24,5 kuukauteen.

Peltoviljelyn tehokkuus oli matala, kun pellot tuottivat muutenkin riittävästi rehua. Paneutuminen karjan tuotokseen paljasti tarpeen paneutua rehun laatuun. Samalla rakennettiin uudet laakasiilot.

”Satsaus kasvinsuojeluun ja typpitasoihin näkyi pian keskituotoksessa, joka nousi tuhat kiloa. Meijeriin lähtevä maitomäärä on kasvanut yli 200 000 litraa. Säilörehuhävikki putosi 15 prosentista alle prosenttiin.”

Merkittävä asia oli myös ulkoistetun hiehokasvatuksen ottaminen omiin käsiin ja kylmänavetan rakentaminen 60 eläimelle. Muutos merkitsi säästöä sekä laadukkaampia ja lypsävämpiä eläimiä.