Viljojen puinnit käynnistymässä

Kesän vaihtelevat sääolot näkyvät kasvustojen epätasaisena kehittymisenä. Eteläisimmässä Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kasvustojen kehitys on 7-10 vuorokautta jäljessä normaalista aikataulusta, muualla kasvustot ovat kehittyneet normaalisti. Puintikausi käynnistyi jo heinäkuun puolivälissä siemennurmiviljelmillä, kaksi viikkoa sitten kumina- ja syysöljykasvipelloilla ja viikko sitten ruispelloilla. Kevätviljojen puinnit ovat käynnistymässä laajemmin Etelä-Suomessa viikon kuluessa, mikäli säät pysyvät poutaisina. Poutasäätä tarvitaan kasvustojen tuleentumisen varmistamiseksi ja sadon laadun turvaamiseksi.

Heinäkuun ja elokuun sademäärät ovat olleet tavanomaista runsaammat suuressa osassa maata. Sateet ovat vaikeuttaneet kasvustojen hoitotoimia sekä lisänneet tautitorjuntojen tarvetta. Kesäkuun kuivuutta seuranneet heinäkuiset runsaat sateet ovat saaneet aikaan poikkeuksellisen runsasta jälkiversontaa viljakasvustoissa. Kymenlaaksossa, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla peruna, sokerijuurikas ja herne ovat paikoitellen kärsineet rankoista sateista.

Etelä-Suomen nurminadan siemenviljelyksillä aloitettiin puinnit heinäkuun puolivälissä. Pohjanmaalla siemennurmien puinnit käynnistyvät viikon kuluessa. Kuminankin puinti on käynnistynyt kaksi viikkoa sitten Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Kymenlaaksossa, viikko sitten osalla maan keskiosan tiloista ja tällä viikolla muualla maassa. Kuminasato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi, mutta Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla tavanomaista heikommaksi. Etelä-Savossa satoa verottivat tuholaiset ja Pohjois-Pohjanmaalla talvivaurioiden aiheuttama kasvustojen aukkoisuus.

Rukiin puinnit käynnistyivät viime viikolla Etelä-Suomessa ja tällä viikolla puinnit ovat pääsemässä vauhtiin maan keskiosia myöten. Pohjanmaalla ruista päästään puimaan ensi viikolla. Ensimmäiset syysvehnäkasvustot puitiin Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Kaakkois-Suomessa viime viikolla ja ovat käynnistymässä viikon sisällä Pohjanmaata myöten. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi tai hyväksi suuressa osassa maata, mutta esimerkiksi osassa Etelä-Savoa syysviljojen sato on jäämässä heikoksi. Kymenlaaksossa puolet ruiskasvustoista on laossa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla kolmannes. Muualla syysviljat ovat pysyneet hyvin pystyssä sadekuuroista huolimatta.

Kevätviljojenkin puinnit käynnistyivät viime viikolla ensimmäisillä Satakunnan ja Kymenlaakson aikaisilla ohrilla. Aikaisten monitahoisten ohrien puinti alkaa yleisemmin tämän ja ensi viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Maan keskiosissa ja Pohjanmaalla ohrien puintien arvioidaan alkavan kahden viikon sisällä. Aikaisten kaurojen puinti alkaa viikon kuluessa ensimmäisillä tiloilla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta laajemmin puinteja päästäneen käynnistämään kahden viikon päästä. Kevätvehnän puintien odotetaan alkavan kahden viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Suurin osa kasvustoista valmistuu puintikuntoon vasta syyskuun puolella. Valmistumista viivästyttää vielä paikoitellen runsas jälkiversonta, mikä myös heikentää sadon laatua.

Kevätviljojen satonäkymät ovat vaihtelevia kylvöjen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Eniten vaihtelua on ohran satonäkymissä. Ohrasato arvioidaan hyväksi osassa Etelä-Savoa ja Keski-Pohjanmaalla, mutta huonoksi Uudellamaalla ja osalla Savon tiloista ja välttäväksi osassa Varsinais-Suomea, Pirkanmaata, Kymenlaaksoa, Keski-Suomea ja Etelä-Pohjanmaata. Kaurasato arvioidaan hyväksi Etelä-Karjalassa ja -Savossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta välttäväksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja osassa Pohjois-Savoa. Kevätvehnästä odotetaan hyvää satoa Etelä-Karjalassa, osassa Etelä-Savoa, Keski-Suomessa ja -Pohjanmaalla. Sen sijaan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja osassa Etelä-Savoa kevätvehnäkasvustojen sato arvioidaan vain välttäväksi.

Aikaisin kylvetyt kasvustot kestivät pääsääntöisesti alkukesän kuivuutta paremmin kuin myöhään kylvetyt kasvustot. Niissä kasvustoissa, jotka lähtivät huonosti kasvuun keväällä, esiintyy nyt paikoin runsaasti jälkiversontaa. Suorakylvetyt kasvustot ovat tänä vuonna menestyneet tavanomaisesti muokattuja kasvustoja huonommin. Suorakylvetyt lohkot ovat kärsineet tiivistymisestä ja märkyydestä kaikkein runsassateisimmilla alueilla.

Kesän vaikeat sääolot näkyvät tautitorjunnan tarpeen lisääntymisenä. Ruiskasvustoissa tautitorjuntaa tehtiin Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja -Pohjanmaalla 50-75 %:lla tiloista. Syysvehnäkasvustoissa tautitorjunta tehtiin useimmilla alueilla 50-80 %:lla tiloista. Yleisimmin tautitorjuntaa tehtiin ohra- ja kevätvehnäkasvustoissa, joista ruiskutettiin 50-90 %. Erillisiä punahomeruiskutuksia tehtiin yleisimmin elintarvikkeeksi viljeltävän kauran lohkoilla.

Säilörehun toisen sadon korjuu aloitettiin heinäkuun lopussa Etelä-Suomessa ja viime viikolla maan keskiosissa. Pisimmälle sadonkorjuu on edennyt Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja -Savossa sekä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sadosta on korjattu 80-100 %. Nurmien jälkikasvu 1. sadon jälkeen on ollut hyvää heinäkuun sateiden ansiosta ja kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana myös toisen sadon korjuun jälkeen. Säilörehun toinen sato on hyvä tai jopa erinomainen useimmilla alueilla, ainoastaan Keski-Pohjanmaalla säilörehun toinen sato arvioidaan tavanomaista heikommaksi ja Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla sekä Lapissa tavanomaiseksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi suurimmassa koko maassa. Useimmilla alueilla päästäneen korjaamaan vielä kolmas säilörehusato, mutta kaikilla tiloilla ei kuitenkaan ole tarvetta kolmannen sadon korjuuseen hyvän 1. ja 2. sadon ansiosta.

Kuivaheinät saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa kesä- ja heinäkuun vaihteessa. Heinäkuun sateiden ansiosta nurmien jälkikasvu on ollut tyydyttävää tai hyvää. Kuivaheinäsato oli hyvä määrältään ja laadultaan lähes koko maassa. Ainoastaan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa sato jäi keskimääräiseksi. Myös laitumet ovat tyydyttävässä tai hyvässä kasvussa lähes koko maassa. Ainoastaan Uudellamaalla laitumien kunto arvioidaan välttäväksi.

Syysöljykasvien puinnit käynnistyivät ensimmäisenä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Kymenlaaksossa parisen viikkoa sitten. Niiden sato arvioidaan määrältään ja laadultaan tavanomaiseksi, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Satakunnassa jopa hyväksi. Kevätrypsin puintien arvioidaan alkavan Uudellamaalla aikaisintaan elokuun lopussa ja muualla maassa syyskuun toisella viikolla. Kevätrapsin puintien arvioidaan alkavan viikkoa myöhemmin kuin kevätrypsin. Kevätöljykasvien valmistumista puintikuntoon hidastaa jälkiversonta ja pitkälle ajanjaksolle venynyt kukinta.

Rypsi- ja rapsisato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Ainoastaan Satakunnassa, osassa Keski-Suomea ja Kainuussa kevätöljykasvien sato arvioidaan keskimääräiseksi. Tuholaiset, erityisesti poikkeuksellisen runsaana esiintyneet rapsikuoriaiset ja torjuntojen heikko teho, sekä alkukesän kuivuus ovat aiheuttaneet kevätöljykasveille suurimmat satotappiot Varsinais-Suomessa, jossa sato on jäämässä 20-30 %:iin keskimääräisestä. Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla sato on jäämässä puoleen keskimääräisestä. Edellä mainituilla alueilla myös sadon laatu vaihtelee huonosta välttävään. Rankoista sateista huolimatta rypsi- ja rapsikasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä.

Myöhäisemmistä erikoiskasveista härkäpavun puintien arvioidaan käynnistyvän ensimmäisillä tiloilla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla elokuun loppupuolella, mutta todennäköisesti useimmilla tiloilla härkäpavun puinteja päästään aloittamaan vasta syyskuun toisella viikolla. Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat heikosta tyydyttävään. Uudellamaalla sato arvioidaan heikoksi ja Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla välttäväksi. Näillä alueilla sadon arvioidaan jäävän noin puoleen tavanomaisesta. Heikkoon satoon on syynä alkukesän kuivuus, josta härkäpapu kärsi erittäin paljon, ja toisaalta heinäkuun runsaat sateet, jotka lisäsivät tautien kuten suklaalaikun ja harmaahomeen aiheuttamia tuhoja.

Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa heinäkuun sateet tukahduttivat ja tuleennuttivat ennenaikaisesti hernekasvustoja, joten niissä puinnit on jouduttu käynnistämään. Pakkotuleentuneissa kasvustoissa sadon arvioidaan jäävän 60-80 prosenttiin normaalista. Muualla herneen puinnit alkanevat elokuun lopulla tai syyskuun alussa, ja sato on muodostumassa määrältään ja laadultaan hyväksi.

Sateet ovat vaikeuttaneet monin paikoin ruttoruiskutusten tekemistä perunaviljelmillä. Perunarutto on kuitenkin saatu suureksi osaksi pidettyä kurissa lyhyin välein tehtyjen torjuntojen ansiosta. Useimmilla alueilla kesä- ja varastoperunan perunan satonäkymät arvioidaan hyviksi. Ainoastaan osalla Satakunnan perunatiloista kesäperunoiden sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi.

Sokerijuurikkaan kasvu on jatkunut hyvänä, joten sadosta arvioidaan muodostuvan hyvä tai vähintään tyydyttävä.

Kevätviljojen puintien ajoittuminen ja syksyn sääolot vaikuttavat merkittävästi syysviljojen ja -öljykasvien kylvöpäätöksiin. Rukiin viljelyn lisäämiseen on eniten kiinnostusta Varsinais-Suomessa. Myös Uudellamaalla ja Etelä-Savossa rukiin viljelyn lisääminen kiinnostaa. Syysvehnän viljelyn lisäämiseen on kiinnostusta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla sen sijaan syysviljojen viljelyalan arvioidaan vähenevän. Rukiin kylvöjen odotetaan alkavan kahden viikon sisällä, syysvehnän kolmen-neljän viikon sisällä.

Syysrypsin ja -rapsin viljelyalojen arvioidaan pysyvän ennallaan tai hieman vähenevän, mutta esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla on kiinnostusta lisätä syysöljykasvien viljelyä. Syysrypsin ja -rapsin kylvöt alkoivat ensimmäisinä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa heinäkuun puolivälissä ja Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla heinäkuun lopussa. Muualla maassa syysöljykasvien kylvöt ovat käynnistymässä tällä viikolla.

Ensimmäisiä herukoita päästiin poimimaan Etelä-Suomessa jo heinäkuun lopulla. Herukoiden korjuu on alkanut myös herukoiden päätuotantoalueella Itä- ja Keski-Suomessa. Herukoiden sato vaihtelee alueittain, mutta kokonaisuutena mustaherukan sato muodostunee keskimääräiseksi ja punaherukalla tavanomaista paremmaksi. Heinäkuun sateet ovat kasvattaneet marjat suuriksi ja aurinkoisten säiden ansiosta marjat ovat makeita. Myös pensasmustikan satokausi on alkanut ja kokonaissadosta odotetaan keskimääräistä. Talven ja kevään sääolot aiheuttivat joillekin lajikkeille satomenetyksiä.

Mansikan pääsatokausi on jo päättynyt, mutta avomaalta valmistuu vielä myöhäislajikkeiden satoa sekä kasvutunneleista satotaimien satoa. Kesän vaihtelevat sääolot ovat saaneet mansikkaviljelijät suunnittelemaan kasvutunnelialojensa kasvattamista.

Vadelmia on poimittu Etelä- ja Keski-Suomessa parin viikon ajan. Marjoja kypsyy nyt nopeassa tahdissa koko maan viljelmillä ja pääsatokausi on pian kääntymässä lopuilleen. Talven märkyydestä ja maaliskuun pakkasista kärsineet avomaan kasvustot ovat tuottaneet odotettua paremman sadon, mutta heinäkuun vesisateet ovat olleet haaste pehmeämarjaiselle vadelmalle mansikan tapaan. Toisaalta kosteat säät ovat suosineet vadelmalla uusien versojen kasvua ja marjat ovat kookkaita. Kasvutunneleissa valmistuvan vadelmasadon laatu ja määrä on ollut erinomainen. Mansikka- ja vadelmaviljelmillä on sadonkorjuun jälkeen ajankohtaista tarkkailla vihannes- ja mansikkapunkkien esiintymistä ja tehdä tarvittaessa torjunta talvehtivan punkkikannan pienentämiseksi.

Etelä-Suomen omenatarhoissa on pian alkamassa kesälajikkeiden Huvitus ja Pirja poiminta. Muut kesälajikkeet valmistuvat hieman myöhemmin. Kesäomenien sato arvioidaan hyväksi. Myös syyslajikkeiden satonäkymät ovat hyvät.

Tuorevihannesten valikoima alkaa olla laajimmillaan. Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Säiden vaihtelut heinäkuussa ovat saaneet vihannessadon valmistumaan epätasaisesti. Varsinkin lämmöstä hyötyvät avomaankurkku, kesäkurpitsa, herne ja papu ovat kärsineet heinäkuun viileistä sääjaksoista, mutta nyt vihannesten kasvu on tasaista ja valmistuvan sadon laatu on hyvä. Varastovihannesten kasvu on kesken lukuun ottamatta varastoitavaa sipulia, joten tulevien viikkojen sääolot ratkaiset sadon määrän ja laadun. Varastosipulin nostot ovat alkamassa viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Alkukesän kuivuus ehti verottaa vähäsateisimmilla alueilla erityisesti matalajuurisen punajuuren satoa, mutta yleisesti ottaen varastovihannesten satonäkymät ovat lupaavat.

ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijat kertovat kasvukauden havainnoistaan eri puolilla Suomea Facebookin livelähetyksissä. Tiistaina 11.8. klo 10.00 saamme kasvintuotannon asiantuntija Marika Sohlolta kasvukauden kuulumiset Pohjois-Pohjanmaalta Tyrnävältä. klo 10. Aiheena on ympäristöviisas viljely ja kerääjäkasvit.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta.

Lisätietoja antavat Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Pekka Tuomisto 0400891889, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, Juhani Rahko 0438250103, peruna

ProAgria Etelä-Savo, Petri Tunnila puh. 040 533 6683, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399

Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Otto Hihnala 040 784 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi Katariina Kaislo puh. 040 822 2127, pohjoinen Keski-Suomi Timo Kahelin puh. 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteemme julkaistaan 1.9. ja 22.9.