Viljojen puinnit edenneet hitaasti

20.08.2013

Sateet ovat hidastaneet puintien edistymistä ja kevätviljojen puinnit ovat siirtymässä elokuun loppupuolelle. Syysviljojen puinnit on saatu lähes päätökseen Etelä-Suomessa, mutta muualla puinnit jatkuvat. Elokuussa sateita on saatu tavanomaista enemmän Etelä-Suomessa sekä maan itäosissa. Paikoitellen sademäärät ovat olleet lähes kaksinkertaiset keskimääräiseen verrattuna. Maan länsi- ja pohjoisosissa elokuun sademäärät ovat keskimääräiset.

Edellytykset normaaliin viljasatoon ovat vielä olemassa, mikäli sää pysyy poutaisena puintikauden lopulla. Sateiden jatkuminen on vaarassa pehmittää pellot koneita kantamattomiksi ja pilata sadon laadun. Merkkejä laatuongelmista on jo havaittavissa ensimmäisenä valmistuneissa ohrakasvustoissa, jotka ovat alkaneet ränsistyä. Kasvustojen valmistuminen sadonkorjuukuntoon on kuitenkin vielä noin viikon edellä keskimääräisestä aikataulusta. 

Syysviljat lähes puitu Etelä-Suomessa

Ruis on saatu puitua Kymenlaaksossa ja muuallakin Etelä-Suomessa puinnit ovat loppusuoralla (puitu 70-95 %)  lukuun ottamatta Satakuntaa, jossa rukiin ja myös syysvehnän puinnit ovat vasta alussa.  Pohjois-Savossa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla rukiista on puitu noin puolet, mutta Keski-Suomessa rukiin puinnit ovat vasta alussa. Syysvehnän puinnit ovat edenneet hieman ruista hitaammin. Ainoastaan Kymenlaaksossa syysvehnä on saatu puitua. Pirkanmaalla, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa syysvehnästä on puitu noin puolet ja Etelä-Pohjanmaalla reilu kolmannes. Syysviljojen puintikosteudet ovat vaihdelleet 14-30 %. Sateista huolimatta syysviljat ovat pysyneet pääosin hyvin pystyssä. 

Puintien edistymisen myötä arviot sadon määrästä ja laadusta ovat tarkentuneet. Ruissato jää määrältään tavanomaista heikommaksi useimmilla alueilla. Sadon laatu on tyydyttävä, mutta Etelä-Suomen rannikkoalueella sadon laatu jää tavanomaista heikommaksi. Syysvehnäsato on tavanomaista pienempi useimmilla alueilla. Ainoastaan Pirkanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella syysvehnäsato arvioidaan keskimääräiseksi. Laadultaan syysvehnäsato on tyydyttävä. Syysviljoista arvioidaan olevan leipäviljakelpoista 75-100 %. 

Kevätviljojen puinnit edenneet hitaasti sateita väistellessä

Kevätviljojen puinnit ovat käynnistyneet Pohjois-Pohjanmaata myöten, mutta sateet ovat hidastaneet puintien etenemistä. Lapissa kevätviljojen puinnit ovat alkamassa tällä viikolla.

Kevätviljoista ohran puinnit ovat pisimmällä. Uudellamaalla ohrasta on puitu 30 % ja Kymenlaaksossa 25 %. Useimmilla alueilla ohrasta on ehditty puida 5-15 %. Puintikosteudet ovat vaihdelleet runsaasti: yleisesti puintikosteus on ollut 15-20 %, mutta kuivimmissa erissä vain 12 % ja kosteimmissa erissä 21-25 %.

Kaurasta on puitu Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa 15-20 %, mutta muualla puinnit ovat vielä aivan alussa. Kevätvehnästä on puitu Kymenlaaksossa 30 %, mutta muualla puinnit ovat vasta alkamassa.  Kauran ja kevätvehnän puintikosteudet ovat olleet 15-30 %. Kevätviljat ovat pysyneet yleisesti ottaen hyvin pystyssä, mutta paikoitellen rankat sateet ovat lakoonnuttaneet viljaa sekä katkoneet tähkiä puintivalmiista kasvustoista.

Kevätviljojen sato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi suuressa osassa maata. Kesän helteet ja kuivuus ovat verottaneet kevätviljojen satoja Etelä-Suomen rannikkoalueella ja  Varsinais-Suomessa. Kuivuus on pienentänyt etenkin Uudellamaalla kevätvehnän satoa ja Satakunnassa sekä Etelä-Savossa kauran satoa. Lapissa ohra- ja kaurasato on jäämässä keskimääräistä heikommaksi. Kevätviljojen laatu arvioidaan tässä vaiheessa pääosin tyydyttäväksi, mutta vaihtelut sadon laadussa ovat suuret tänä vuonna. Lisäksi puintiajan säät vaikuttavat vielä ratkaisevasti sadon laatuun. Kasvitautien torjunta erityisesti ohralla on osoittautunut kannattavaksi toimenpiteeksi tänä vuonna.  

Kevätrypsin puinnit käynnistyivät Varsinais-Suomessa elokuun alussa, mutta puinnit ovat edelleen aivan alussa. Etelä-Suomessa kevätrypsin puinnit ovat käynnistymässä tällä viikolla ja muualla kahden viikon kuluessa. Hämeessä ja Pohjanmaan rannikkoalueella puolet kevätrypsikasvustoista on laossa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa kolmannes.  Laosta huolimatta kasvustojen arvioidaan olevan puitavissa. Sato jää keskimääräistä pienemmäksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi.

Ensimmäisiä härkäpapuja on puitu Uudellamaalla, mutta varsinaisen puintiajan arvioidaan ajoittuvan syyskuun alkuun. Härkäpavun sato arvioidaan tyydyttäväksi sekä määrältään että laadultaan. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella kuivuus on verottanut satoa.

Kuminan puinnit on saatu lähes päätökseen. Kuminan puinnit ovat pahimmin kesken Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa kuminasta on puitu vasta 25 %. Puintikosteudet olivat 11-20 %. Etelä-Suomen rannikkoalueella  ja  Varsinais-Suomessa sato arvioidaan määrältään välttäväksi, mutta muualla sato arvioidaan keskimääräiseksi.  Laadultaan sato on tyydyttävä tai hyvä.

Syysöljykasvien viljely kiinnostaa

Sateet ovat hidastaneet syysviljojen kylvöjen etenemistä, mutta kuivilla alueilla ne ovat toisaalta parantaneet maan muokkautuvuutta ja edistäneet siten kylvömahdollisuuksia. Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla syysrukiista on ehditty kylvää 20-30 % ja muualla kylvöt ovat alkamassa tämän ja ensi viikon aikana. Ensimmäisiä syysvehniä on päästy kylvämään Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, mutta varsinainen kylvökausi on alkamassa ensi viikon aikana. Syysviljojen kylvöpäätöksiin vaikuttavat ratkaisevasti elokuun sääolot. Kiinnostus rukiin ja syysvehnän viljelyalojen kasvattamiseen on hieman lisääntynyt.

Syysrypsin ja –rapsin viljelyn odotetaan lisääntyvän Varsinais-Suomessa, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla.  Syysrapsin ja –rypsin kylvöt käynnistyivät ensimmäisinä Etelä-Pohjanmaalla heinäkuun lopussa. Muualla kylvöt käynnistyivät parisen viikkoa sitten ja ovat nyt lähes kokonaan tehdyt lukuun ottamatta Pohjanmaan rannikkoaluetta, jossa syysrypsin ja –rapsin kylvöt ovat vasta käynnistymässä.

Toisen säilörehusadon korjuu lopuillaan

Suurin osa toisesta säilörehusadosta on korjattu koko maassa. Säilörehunurmia on vielä korjaamatta 15-30 % Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa puolet. Kuivuus verotti satoa Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa, jossa 2. sato arvioidaan välttäväksi. Muualla maassa sato oli hyvä tai tyydyttävä. Tilojen väliset erot säilörehusadoissa ovat suuret johtuen sateiden epätasaisesta jakautumisesta. Laitumien ja odelman kasvu on tyydyttävää maan etelä- ja keskiosissa lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, jossa kuivuus hidastaa edelleen kasvua. Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa laitumet ja odelmat ovat hyvässä kasvussa. Kolmannen säilörehusadon korjaavilla tiloilla sato on muodostumassa tyydyttäväksi tai hyväksi.

Perunarutto pysynyt hyvin hallinnassa

Varastoitavan perunan kasvustot ovat alkaneet tuleentua. Sekä kesä- että varastoperunan sato arvioidaan tyydyttäväksi. Varsinais-Suomessa, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla kesäperunasato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi kesän kuivuudesta johtuen. Perunarutto on pysynyt melko hyvin hallinnassa, kun torjuntaruiskutukset on aloitettu ajoissa ja ruttosuojaus on ollut jatkuva. Perunakasvustoissa on havaittu paikoin runsaasti tyvimätää. Koenostoissa tärkkelysperunan tärkkipitoisuudet ovat viimevuotista korkeammat.

Sokerijuurikassato on muodostumassa hyväksi päätuotantoalueella Satakunnassa. Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella sato arvioidaan tyydyttäväksi.

Marjakausi vaihtumassa omenakauteen

Herukoiden satokausi on päättynyt. Myös mansikka- ja  vadelmakausi on hiipumassa, sillä satoa valmistuu enää vain pieniä määriä sadonajoitusten mukaisesti. Pensasmustikan satokausi jatkuu vielä tämän ja ensi viikon ajan.  

Etelä-Suomen omenatarhoissa kesälajikkeiden poiminta on pian päättymässä. Syys- ja talvilajikkeiden sadosta odotetaan määrältään tyydyttävää Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa. Ahvenanmaalla raekuurot ovat paikoitellen aiheuttaneet pintavikoja kypsymässä olevaan omenasatoon.  Lajikkeiden ja eri tilojen välillä on tänä vuonna suuria eroja satomäärissä. Tulevien viikkojen säät vaikuttavat vielä merkittävästi sadon määrään ja laatuun.

Elokuun sateet ovat helpottaneet vihannesviljelijöiden kastelukiireitä ja nopeuttaneet vihannesten kasvua. Satoa valmistuu kuitenkin edelleen tavanomaista vähemmän ajankohtaan nähden. Varsinkin eri kaalien ja salaattien kasvu on ollut hidasta. Lisäksi kaalikoit ovat paikoitellen vioittaneet pahasti keräkaalikasvustoja. Kesän sääolot ovat suosineet lämpöä vaativan avomaan kurkun ja kesäkurpitsan kasvua.

Varastoitavan sipulin nostoja pellolla kuivatusta varten on aloiteltu Lounais-Suomessa ja Pohjois-Savossa, mutta sateet hidastavat sadon korjuuta. Muiden varastoitavien vihannesten kasvu on vielä kesken, mutta pitkään jatkuneen kuivuuden ja helteiden arvioidaan verottaneen satoa Etelä-Suomessa. Kastelunkaan avulla kasvua ei ole saatu pidettyä tavanomaisessa tahdissa. Seuraavien viikkojen sääolot ratkaisevat lopullisesti korjattavan sadon määrän sekä laadun.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa Sari Peltonen puh. 020 7472 477ja  Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530

ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991

Kanta-Häme, Satu Näykki puh. 040 709 2450, Heikki Levomäki puh. 040 869 7877, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475

Kymenlaakso, Hannu Lehtikangas puh. 040 509 2791, Harri Nopanen puh. 043 824 9603, Anssi Mallat (erityisesti nurmiasiat) puh. 0400 927 294

Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611

Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen puh. 0400 355 551, Harri Touru p. 040 709 2474

Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729, Juha Simola p. 0400 461 715

Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:

kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668

laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991

luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130

viljamarkkinat, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820

erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (marjat ja hedelmät) Tiina Hovi-Pekkanen puh. 040 749 7507, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350

ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Sirkku Koskela, puh. 0400 137 124, Jari Tikkanen 0400 162 147, Seija Roimela 040 8479 740

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322

ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 

ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Helvi Leinonen (Keski-Karjala) puh. 040 301 2420, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 30 70

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, Jenny Granfors, puh. 050 520 2581

 

Tiedote on luettavissa osoitteessa: www.proagria.fi. Ruotsinkielinen tiedote julkaistaan samassa osoitteessa klo 15.00 mennessä.

 

Seuraava tiedote 10.9. 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.