Viljojen puinnit edelleen kesken

ProAgria Keskusten Liitto
Kasvutilannekatsaus 7/17.9.2019

Viljojen puinnit edelleen kesken

Syyskuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja lähes koko maassa. Eniten sateita on saatu viimeisen kuukauden sisällä etelärannikolla, Varsinais- ja Keski-Suomessa, joissa sademäärät ovat olleet lähes kaksinkertaiset normaalista. Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Viljelijät ovat kuitenkin vielä toiveikkaita, sillä kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä ja pellot ovat toistaiseksi kantavia. Runsassateisimmilla alueilla on jo alkanut näkyä peltojen pehmenemistä.

Kuluneena kasvukautena parhaiten menestyivät syysviljat ja aikaisin kylvetyt kevätviljat. Säilörehunurmen ensimmäinen sato oli hyvä koko maassa, mutta keskikesän kuivuus verotti toisen säilörehusadon määrää. Härkäpavun, herneen ja kauran viljelyssä oli sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Kesän vaihtelevista sääoloista tuholaisineen kärsivät eniten öljykasvit. Erot satotasoissa ovat suuret eri alueiden ja tilojen välillä sateiden paikallisuudesta johtuen.

Sääoloiltaan haasteellinen kasvukausi ja erityisesti rukiin alhainen hinta ovat tuomassa muutoksia ensi vuoden viljelysuunnitelmiin. Öljykasvien ja rukiin viljelyalojen arvioidaan pienenevän. Myös härkäpavun viljelyn epäonnistuminen useana vuonna peräkkäin vähentää kiinnostusta härkäpavun viljelyyn joillakin alueilla. Ensi vuoden viljelyä suunniteltaessa tarkastellaan yhä tarkemmin lajikevalintoja ja eri viljelykasvien viljelyn kannattavuutta.

Syysviljojen sato hyvä

Syysviljojen puinnit saatiin päätökseen syyskuun alussa, vain Etelä-Pohjanmaalla rukiista on 10 % puimatta. Puintikosteudet olivat yleisesti 17-25 %. Ruissato arvioidaan hyväksi, 20-30 % keskimääräistä paremmaksi tai vähintään tyydyttäväksi koko maassa. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75-80 kg/hl ja sakoluvut 130-350. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla lähes koko sadon arvioidaan olevan leipäviljakelpoista. Muualla leipäviljakelpoisuuden arvioidaan olevan 75-90 % sadosta.

Syysvehnänkin puinnit on useimmilla alueilla saatu päätökseen. Etelä-Pohjanmaalla syysvehnästä on edelleen 40-50 % puimatta. Myös Pirkanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella on vielä 5-10 % syysvehnästä puimatta. Puintikosteudet olivat yleisesti 16-25 %. Syysvehnäsato oli määrältään ja laadultaan hyvä ja sadot ovat 10-30 % keskimääräistä parempia tai vähintään tyydyttäviä koko maassa. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 78-85 kg/hl ja proteiinipitoisuus 10-14 %. Sakoluvut syysvehnässä ovat olleet 180-400. Eteläisimmässä Suomessa sadosta arvioidaan olevan leipäviljakelpoista 80-95 %, mutta Etelä-Pohjanmaalla vain 25 %.

Kevätviljojen puinnit yhä kesken

Kevätviljoista ohran puinnit ovat edenneet pisimmälle. Etelä-Suomen rannikkoalueella ensimmäiset tilat ovat saaneet ohran puitua kokonaan. Useimmilla alueilla ohrasta on ehditty puida 70-90 %. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ohrasta on puitu noin puolet, mutta Lapissa vain 15 %. Maan pohjoisosissa kasvustot ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon. Puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti, mutta yleisimmin ne ovat olleet 18-22 %. Ohrasato arvioidaan keskimääräiseksi useimmilla alueilla. Ainoastaan Uudellamaalla ja osassa Savoa ohrasato jäi tavanomaista pienemmäksi. Ohrasadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi lähes koko maassa. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Lapissa ohrasadon laatu arvioidaan välttäväksi. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet rehuohralla 60-70 kg/hl (normaali 62-68) ja mallasohralla 67-70 kg/hl. Rehuviljakelpoisuus on useimmilla alueilla 95-100 %, mutta Pohjois-Pohjanmaalla vain 80 %. Mallasohrasta mallaskelpoista on Etelä-Suomenrannikkoalueella ja Uudellamaalla 80 %

Kaurasta on puitu useimmilla alueilla 70-90 %. Pahimmin kauran puinnit ovat kesken Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, jossa osalla tiloista kauran puinnit ovat aivan alussa ja osalla puinnit ovat puolivälissä. Lapissa kaurasta on puitu 10 %. Kauran puintikosteudet ovat vaihdelleet 13-30 %:n välillä. Useimmilla alueilla kaurasato arvioidaan keskimääräiseksi. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Savossa kaura sadon arvioidaan jäävän jonkin verran tavanomaista pienemmäksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi lähes koko maassa. Ainoastaan Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja lapissa kauran laatu arvioidaan välttäväksi. Kauran hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 52-63 kg/hl (normaali 52-55 kg/hl) ja rehuviljakelpoisuus on 80-100 %.

Etelä-Suomen rannikkoalueella ensimmäiset tilat ovat saaneet kevätvehnän puinnit päätökseen. Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella kevätvehnästä on puitu 70-90 %, Kaakkois-Suomessa 40-50 % ja maan keskiosissa 10-30 %. Puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (17-30 %). Kevätvehnän sato arvioidaan useimmilla alueilla määrältään tavanomaiseksi, ainoastaan Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja osassa Etelä-Savoa kevätvehnän sato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi lähes koko maassa lukuun ottamatta Uuttamaata, Kymenlaaksoa ja Pohjanmaan rannikkoaluetta ja Pohjois-Pohjanmaata, jossa sadon laatu arvioidaan välttäväksi. Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 75-85 kg/hl (normaali 77-80 kg/hl) ja sakoluku 180-400. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla kevätvehnästä on leipäviljakelpoista 80-90 %, mutta Pohjanmaalla vain 30-50 %.

Rypsi- ja rapsikasvustot ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon. Pisimmällä rypsin puinnit ovat Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa, jossa rypsistä on puitu 50-60 %, osalla tiloista jopa 100 %. Rapsin puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla, jossa noin puolet rapsista on puitu. Varsinais-Suomessa rapsista on puitu 20 %. Muualla rypsin ja rapsin puinteja ei ole aloitettu tai puinnit ovat aivan alussa. Rypsin ja rapsin sato arvioidaan määrältään huonoksi tai välttäväksi. Rypsi- ja rapsisadon laatu arvioidaan huonoksi Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa. Muualla sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi.

Härkäpapu on saatu puitua kokonaan Hämeessä ja muuallakin eteläisimmässä Suomessa, ja Etelä-Pohjanmaalla puinnit ovat kääntymässä loppusuoralle. Satakunnassa härkäpavusta on puitu 50 %. Itä-Suomessa härkäpavun puinnit eivät ole vielä alkaneet. Härkäpavun puintikosteudet ovat olleet 18-25 %.

Herne on saatu Etelä-Suomessa ja -Pohjanmaalla lähes kokonaan puitua. Satakunnassa herneen puinnit ovat puolivälissä. Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella herneen puinnit ovat alussa. Herneen puintikosteudet ovat vaihdelleet 17-30 %:n välillä. Härkäpavun sato jäi tavanomaista pienemmäksi useimmilla alueilla, ainoastaan Hämeessä ja Pohjanmaan rannikkoalueella sato arvioidaan tavanomaiseksi. Härkäpapusadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi useimmilla alueilla, mutta vain välttäväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Hernesato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi.

Puintien hitaan etenemisen vuoksi muiden kuin syyskylvettävien peltojen syysmuokkaukset ovat aivan alussa.

Syysviljat ja -öljykasvit orastuneet hyvin

Syysviljojen kylvöt ovat lopuillaan lähes koko maassa. Rukiin kylvöala on jäämässä useimmilla alueilla tuntuvasti edellisvuotta pienemmäksi. Eniten rukiin kylvöala on pienentymässä Pohjanmaan rannikkoalueella (80 %), Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä (30-50 %). Muutokset syysvehnän kylvöaloissa ovat jäämässä pienemmäksi. Syysvehnäalan arvioidaan pienenevän Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä 30 %.

Syysviljat ovat orastuneet hyvin tai vähintään tyydyttävästi. Ruiskasvustoista on orastunut 90 %:sti useimmilla alueilla, Etelä-Pohjanmaalla ruiskasvustoista on orastunut 40 %. Pohjois-Karjalan vähäiset syysvehnäkasvustot ovat orastuneet kokonaan, mutta muualla orastuminen on aivan alussa. Syysöljykasvit ovat taimettuneet tyydyttävästi. Kasvustoista on ehtinyt taimettua jo 90-100 % useimmilla alueilla, Etelä-Pohjanmaalla vasta 50 %.

Sateinen syyskuun alku ja lämpimät säät ovat lisänneet syyskylvöisten kasvien etanavioitusriskiä. Pelto- ja valepeltoetanoita on yleisimmin pientareiden ja monivuotisten nurmikasvustojen läheisyydessä sekä suorakylvetyillä lohkoilla. Etanariski vähenee yleensä vasta yöpakkasten myötä. Syysviljapelloilla on havaittu myös runsaasti kahukärpäsiä, ja torjuntakynnys on monin paikoin ylittynyt. Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat ajankohtaisia lohkoilla, joilla syysviljat ovat juuri orastuneet. Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta.

Sateet elvyttäneet nurmien kasvua

Sateet ovat virkistäneet nurmien kasvua ja ne kasvavat nyt erittäin rehevästi. Ainoastaan vähäsateisilla alueilla nurmien kasvu on tavanomaista heikompaa. Parantuneen kasvun ansiosta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa ja -Savossa yli puolet tiloista korjaa kolmannen sadon säilörehunurmista. Muilla alueilla kolmatta säilörehusatoa ei ole tarvetta korjata tai sen korjaa 20-30 % tiloista. Lapissa korjataan vielä tavanomaista myöhemmin säilörehun toista satoa, mikä saattaa vaarantaa nurmien talveen valmistautumisen. Nurmet tarvitsevat niiton jälkeen kolme viikkoa kasvuaikaa, jotta juureen ehtii kerääntyä riittävästi vararavintoa. Nurmien talvehtimisen kannalta niitot kannattaisi ajoittaa lokakuuhun, kun kasvu on lähes päättynyt.

Useimmilla alueilla säilörehun kokonaissadon arvioidaan olevan 100 % keskimääräisestä. Kasvukauden kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla maan etelä- ja itäosissa säilörehun kokonaissato jää 75-90 %:iin keskimääräisestä kokonaissadosta. Säilörehun laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi koko maassa.

Säilörehun arvioidaan riittävän tyydyttävästi sisäruokintakaudella koko maassa. Ainoastaan Itä-Suomessa säilörehupulasta kärsivät tilat ovat joutuneet karkearehutarpeen tyydyttämiseksi korjaamaan huonokasvuisia viljakasvustoja kokoviljasäilörehuksi ja korjaamaan satoa myös viherlannoitusnurmilta ja luonnonhoitopelloilta. Tilat ovat myös ostaneet säilörehua toisilta tiloilta.

Laidunkauden arvioidaan jatkuvan vielä pari viikkoa suuressa osassa maata, mikäli säät jatkuvat lämpiminä. Itä-Suomen kuivuudesta kärsineillä alueilla laidunkausi on kuitenkin päättymässä jo viikon kuluessa.

Perunoiden nostot edenneet vaihtelevasti

Siemenperunan nostot on saatu päätökseen. Siemenperunasadon määrä ja laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Tärkkelysperunasta on nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella 75 % ja Etelä-Pohjanmaalla 25 %. Sato arvioidaan määrältään välttäväksi ja laadultaan tyydyttäväksi. Varastoperunan nostot ovat edenneet vaihtelevasti. Pohjois-Suomessa varastoperunasta on nostamatta enää 20 %, mutta Etelä-Pohjanmaalla varastoperunasta on nostettu vasta 15-20 %.

Sokerijuurikkaan nostojen arvioidaan alkavan kahden viikon kuluessa. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa sato arvioidaan määrältään hyväksi ja laadultaan tyydyttävästä hyvään. Pohjanmaan rannikkoalueella sokerijuurikkaan sato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi.

Varastovihannesten nostot käynnistymässä

Varastovihannesten korjuu alkoi sipulin nostolla elokuun lopussa. Varastovihannesten kasvu on monella tilalla vielä kesken, joten viljelmillä ei kiirehditä sadonkorjuun aloittamista lisäkilojen toivossa. Ahvenanmaalla sen sijaan varastovihanneksien kasvu on ollut hyvää ja sadosta on odotettavissa keskimääräistä parempi. Varastovihannesten varsinainen korjuukausi on käynnistymässä syyskuun lopussa. Kukka- ja parsakaalin sekä rapean keräsalaatin satokauden arvioidaan jatkuvan syyskuun loppupuolelle saakka. Nyt korjattavan sadon laatu ja määrä on tyydyttävä.

Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen omenatarhoissa poimitaan parhaillaan viimeisten syyslajikkeiden satoa. Syysomenoiden sato vaihtelee lajikkeittain ja lohkoittain välttävästä hyvään. Talvilajikkeet ovat kypsymässä poimintakuntoon syys- ja lokakuun vaihteessa. Ensimmäiset erät talvilajikkeista tulevat kauppoihin lokakuun puolivälin jälkeen. Talvilajikkeiden sato arvioidaan hieman keskimääräistä pienemmäksi Etelä-Suomessa. Syyskuussa valmistuu vielä pieniä eriä mansikkaa ja vadelmaa kasvutunneleista.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005

ProAgria Etelä-Savo, Petri Tunnila puh. 040 533 6683, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Teemu Rekola 043 825 0545, Sari Hiltunen 050 561 8369
Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Karri Varpio (erityisesti luomu) 0400 682 144
Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi Katariina Kaislo puh. 040 822 2127, pohjoinen Keski-Suomi Timo Kahelin puh. 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Tuomikoski puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Kasvutilannetiedotuksemme tältä kasvukaudelta päättyy tähän tiedotteeseen.

ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi.