Viljelynkehittämisohjelma kokoaa yhteen tarpeelliset tiedot

K. J. Knuuttila Oy:n tilalla halutaan kehittyä ja kehittää viljelyä tuottavammaksi kustannustehokkaasti. Perusta tälle tavoitteelle on, että kerran kesässä käydään ProAgrian asiantuntijatiimin kanssa yhteisellä kasvustokäynnillä. Kasvustosta kerätään korjuuaikanäytteet, joista saadaan hyvää tietoa tulevan sadon laadusta.

Ilmajoella veljekset Tomi, Arto ja Juho Knuuttila viljelevät säilörehunurmea ja tuottavat naudanlihaa. Vasikat tulevat pieninä juottamoon ja jatkavat tilalla ternistä teuraaksi. Huippurehulla sonnit saavuttavat erinomaisen päiväkasvun ja nurmilla on tärkeä rooli hyvän säilörehun perustana. Tämän vuoksi peltojen kasvukuntoon on kiinnitetty erityistä huomiota.

Pellon kunnostus on pitkäjänteistä työtä

Viljavuusanalyysien avulla seurataan kunnostustoimenpiteiden vaikutusta. Ojitus ja pellon muotoilu on oltava kunnossa. Kalkitukseen on satsattu ja pH on kohdallaan. Nurmi kuitenkin vie satokauden aikana pellosta runsaasti ravinteita mukanaan ja typen lisäksi toinen tärkeä ravinne nurmille on kalium. Knuuttilat ovat viime vuosina panostaneet kaliumiin levittämällä uudistettaville lohkoille biotiittiä. Biotiitillä saadaan nostettua maan varastokaliumin määrää ja toimenpiteellä onkin saatu kaliumluvut nousemaan. Sovimme tilan kanssa, että uudet maanäytteet tullaan ottamaan kaikilta lohkoilta, että saadaan tarkempaa tietoa viljavuudesta viljelysuunnitelmaa varten.

Nurmet uusitaan neljän vuoden välein

Nurmet lopetetaan glyfosaatilla, jolla saadaan juolavehnä ja muut hankalat rikat kuriin. Lohkoille levitetään naudan ja broilerin kuivalantaa, jonka jälkeen kynnetään ja äestetään kasvualusta valmiiksi. Syysruisvehnä kylvetään normaalilla kylvökoneella ja heti perään nurmen siemenseos hajakylvönä hinattavalla jyrällä, jossa on piensiemenlaite. Keväällä ruisvehnänurmilohkot saavat kuivalantaa ja terästyksen pussista. Syysruisvehnä korjataan kokoviljasäilörehuksi ennen juhannusta.

- Kävimme Tomi Knuuttilan kanssa kasvustokäynnillä uudistetulla lohkolla ja totesimme, että nurmi oli lähtenyt erittäin hyvin kasvuun. Kurkkasimme heinän juureen ja totesimme, että siellä oli massaa, sekä pituuskasvua että uutta valkoista heinän juurta etsimässä ravinteita, kasvintuotannon asiantuntija Päivi Koivusalo ProAgria Etelä-Pohjanmaasta kertoo ja jatkaa:

- Maalaji lohkolla oli hiesuinen savi ja päiste oli multavampi, mikä näkyi ”portaana” lohkolla. Toinen sato tältä lohkolta tehdään syyskuun puolivälissä. Rikat lohkolta oli torjuttu kesän aikana. Ensi keväänä kasvusto täydennetään täydennyskylvöseoksella 10 kg/ha. Tällä lohkolla tullaan kokeilemaan nestemäisiä lannoitteita ensi keväästä lähtien nurmikierron aikana.

Tomi Knuuttila on miettinyt ennakkoon, mitkä lohkot kasvustokäynnillä katsotaan läpi ja mitä tietoa hän niistä haluaa ja tarvitsee.

Kiinnostus maahan ja kasvustoon

Tomi Knuuttilaa kiinnostaa maan rakenne.

- Kaivoimme jokaisella lohkolla kuoppia ja analysoimme rakennetta ja vesitaloutta. Kävimme myös tutkimassa lohkon, mikä on jankkuroitu syksyllä 2020. Jankkurointi on ollut hyvä ratkaisu, koska vesi ei maannut pellolla syksyn sateista huolimatta. Ruisvehnät ja nurmet ovat talvehtineet erinomaisesti, Päivi Koivusalo kommentoi.

Tilan isäntä kokee positiivisena kerran kesässä tapahtuvan yhteisen kasvustokäynnin. Tomi oli miettinyt valmiiksi, mitkä lohkot käydään läpi. Otimme samalla korjuuaikanäytteet, joista saadaan hyvää tietoa tulevan sadon laadusta. Kesällä 2020 kierros oli aikaisemmin kesällä ja tänä vuonna syyskuun alussa. Kasvustokäynnin ansiosta voimme yhdessä miettiä eri kantilta nurmen viljelyä, kasvuston kehitystä ja keskustella myös, millä tavoin nurmea viedään talvelle.

Jotain kehitettävääkin löydettiin, vaikka paljon oli asioita mallillaan. Rehu tehdään toisen tilan kanssa yhteisellä ajosilppurilla, jossa on Isobus-laitteisto. Laite kerää tietoa korjuussa olevalta peltolohkolta. Kerättyä tietoa ei vielä ole otettu käyttöön ja sen hyödyntämiseen paneudutaan tulevan talven aikana. Lannoitteen levittimessä on täsmälannoitusmahdollisuus ja kerätty tieto mahdollistaa rakeisen lannoitteen levittämisen tarkasti ja kustannustehokkaasti.