Viljelykierto luomutuotannossa: Keskeiset vaatimukset ja dokumentoinnin käytännöt
Viljelykierrolla on keskeinen merkitys muun muassa peltojen kasvukunnon, kasvitautien ja rikkojen hallinnan, työn rytmityksen, luonnon monimuotoisuuden sekä tilan talouden kannalta. Viljelykierron tavoitteena on luoda tasapaino maan viljavuutta parantavien ja sitä kuluttavien viljelykierron vaiheiden kesken.
Luomuviljelykiertovaatimukset koostuvat seuraavista asioista:
- Palkokasvivaatimus: luomutilalla on oltava monivuotinen viljelykierto, jossa on palkokasveja pääkasveina tai aluskasveina vähintään 30 % kullakin lohkolla. Siemenseoksessa palkokasveja on oltava vähintään 15 % ja 3 kg/ha, jotta se täyttää palkokasvivaatimusta.
- Viljavuuskasvivaatimus: vähintään 50 prosentilla viljelylohkolla toteutettavan viljelykierron vuosista tulee olla maan viljavuutta ylläpitäviä kasveja pää-, väli- tai kerääjäkasveina. Myös maanparannus- ja saneerauskasvit täyttävät viljavuuskasvivaatimusta.
- Viljavuuskasvivaatimus: vähintään yksi maan viljavuutta ylläpitävä kasvusto pääkasvina viljelykierron aikana
- Peräkkäisyys rajoitukset: lisäksi tulee noudattaa seuraavia kasvinsuojeluun liittyviä kasvinvuorotusvaatimuksia:
- Viljakasveja voi olla enintään kolmena vuotena peräkkäin kullakin lohkolla.
- Palkoviljoja, öljykasveja, perunaa sekä muita saman kasvisuvun yksivuotisia erikoiskasveja voi olla enintään kahtena vuotena peräkkäin kullakin lohkolla.
* Peltokasvien viljelykiertoa ja viljavuuskasveja koskevia vaatimuksia ei sovelleta luomuvalvontaan ilmoitettuihin kotipuutarhoihin. Lisätietoja Ruokaviraston oppaasta.
Viljelykierron dokumentointi
Viljelykiertosuunnitelman on oltava kirjallinen ja se on pidettävä ajantasaisena. Siitä on selvittävä ne kasvulohkot, joille viljelykiertoa sovelletaan sekä kasvulohkojen vaiheet (tavanomainen, SV1, SV2 tai luomu). Uusien tai siirtymävaiheessa olevien lohkojen osalta päivämäärä, mistä alkaen on sitoutunut noudattamaan luomutuotantovaatimuksia.
Viljelykiertosuunnitelman voi tehdä suurpiirteisemmin käyttämällä kasvilajiryhmiä (esim. korsivilja) tai tarkemmin kasvilajeja käyttämällä (esim. syysruis). Pääasia on, että viljelykiertosuunnitelmasta voi havainnoida helposti viljelykierto- ja viljavuuskasvivaatimusten täyttymisen kierron ajalta.
Viljelykierron pituus voi olla joustava, mutta kierron vähimmäisvaatimusten on kutenkin toteuduttava. Viljelykiertosuunnitelma voi olla lohkokohtaisesti taulukkomuotoisena tai yksinkertaisemmillaan sanallisessa muodossa. Mikäli viljelykierto on suunniteltu hyvin joustavaksi voi sanallinen toteutus olla parempi, toisaalta taulukkomuotoinen suunnitelma on hyvin havainnollinen.
Joustavan sanallisen viljelykierron esimerkki:
apilanurmi x 1-2 – korsivilja tai palkovilja x 2-3
Taulukkomuotoisen viljelykiertosuunnitelman esimerkit:
Viljelykiertosuunnitelman voi laatia esimerkiksi Minun maatilani Wisu viljelysuunnitteluohjelmassa tai Viljelykierron suunnittelutyökalun avulla.