Viljelykasvien kehitys etenee hyvää vauhtia – heinäkuun sää ratkaisee sadon määrän ja laadun
Kesäkuun puolivälin aikoina saatiin sadetta suurimmassa osassa Suomea. Paikoin sadetta on tullut jopa liikaa. Sateet tulivat osalla pelloista liian myöhään, mutta pääosalla pelloista sateet paransivat tilannetta sadonmuodostuksen kannalta.
Kasvukausi on ollut lämmin ja tärkeää lämpösummaa on tullut keskimääräistä enemmän. Kasvukausi on pääosassa Suomea noin viikon edellä tavanomaista. Parhaiten tässä vaiheessa kasvukautta ovat kasvaneet herne ja sokerijuurikas.
Kasvustojen kehitys nopeaa
Lämmin alkukesä on siivittänyt viljakasvustot nopeaan kasvuun, ja osa kevätviljoista on jo tulossa tähkälle. Kevätrapsi ja -rypsi ovat aloittamassa kukintaa, samoin herne.
Viljojen kunto vaihtelee aukkoisista ja harvoista reheviin kasvustoihin alueesta riippuen. Pääosin viljat ovat tyydyttävässä kunnossa. Kaura- ja vehnäkasvustot näyttävät tänä vuonna parhaimmilta. Viljojen satonäkymät ovat tällä hetkellä keskimääräiset, mutta syksyyn on pitkä aika ja heinäkuun sää ratkaisee paljon. Tämän hetken helleviikko ei tee sato-odotuksille hyvää, sillä monin paikoin etenkin Etelä-Suomessa viljat olisivat vielä tarvinneet vettä helteiden sijaan jyvien kehittymisen varmistamiseksi. Alueilla, joissa kosteutta maassa on vielä riittänyt, satonäkymät ovat paremmat.
Öljykasvien kasvussa on ollut suurta vaihtelua ja taimettuminen on ollut epätasaista. Pääosin kasvustot näyttävät tyydyttäviltä, mutta kasvustoissa on havaittu paikoin runsaasti rapsikuoriaisia, joiden torjunta on ollut haasteellista.
Herneen kasvu on ollut koko ajan hyvää kuivuudesta huolimatta. Samoin sokerijuurikas on kasvanut hyvin.
Ensimmäinen nurmisato korjattu
Ensimmäinen nurmisato oli paikoin hyvin heikko kuivuuden takia, mutta keskimäärin nurmen sato oli niin määrältään kuin laadultaan tyydyttävä. Helteet tekivät sen, että nurmi kasvoi liian nopeasti, mikä heikensi laatua. Esimerkiksi timotei ehti kasvaa liian vanhaksi.
Kesäkuun puolivälin sateet ovat jouduttaneet toisen nurmisadon hyvään kasvuun. Nyt toiveissa on lämpöä ja sopivissa määrin sadekuuroja, jotta toisesta sadosta saadaan hyvä ja se paikkaisi ensimmäisen sadon vajetta.
Kuivaheinän korjuu alkoi juhannusviikolla ja tulee jatkumaan tämän ja seuraavan viikon ajan. Lämmin ja poutainen sää edesauttaa kuivaheinän korjuuta. Kuivaheinän sato näyttää tyydyttävältä niin laadultaan kuin määrältään.
Kevätkuivuuden hallinta otettava tosissaan jatkossa
Kevät on ollut jo useina vuosina kuiva ja kosteuden pitäminen pellossa on todella tärkeää, jotta kuivuuden aiheuttamia satotappioita on mahdollista minimoida. Tänä vuonna aikaisen kylvön tehneillä tiloilla ja eloperäisillä mailla kasvustot ovat parhaassa kasvussa ja kosteus on onnistuttu säilyttämään pelloilla parhaiten. Kevätkynnetyt ja saviset pellot ovat kasvaneet heikoiten. Muokkauksen minimointi ja keventäminen ovat olleet myös avaimia kevätkuivuuden hallintaan. Niillä tiloilla ja pelloilla, joilla on säätösalaojitus, kosteutta on pystytty pitämään pellossa paremmin.
Maan rakenteella on suuri merkitys siihen, miten kasvit ovat kestäneet kuivuutta. Peltojen kasvukunnosta ja vesitaloudesta tulee siis pitää entistä tarkemmin huolta. Myös investointien tukeminen ja mahdollistaminen erilaisiin kasteluratkaisuihin laajemmin peltoviljelyssä on jatkossa tärkeää.
Marjojen ja vihannesten tarjonta kasvaa kesän edetessä
Avomaan mansikoiden pääsatokausi alkoi jo ennen juhannusta etelässä ja siirtyy tämän ja ensi viikon aikana pohjoisemmaksi. Myös Itä-Suomessa kerättiin ensimmäiset mansikat avomaalta ennen juhannusta, ja pääsatokausi on sielläkin alkanut tällä viikolla. Mansikkaa toki poimitaan pitkälle syksyyn sekä avomaalta että tunneleista. Satonäkymät ovat varovaisen myönteiset, mutta talvivauriot ja raekuurot ovat paikallisesti verottaneet sadon määrää ja laatua. Pääosin sadon laatu on hyvä ja mansikat ovat makeita tänä vuonna. Kastelun ansiosta kuivuus ei ole juurikaan päässyt vaikuttamaan sadon määrään, mutta helteisen sään takia marjat ovat hiukan tavanomaista pienempiä.
Herukka on jo raakilevaiheessa, ja Etelä-Suomessa raakileet ovat jo isot. Myös vadelmat kehittyvät hyvää vauhtia, nuput ovat isoja ja osa kukista jo avautunut. Sadon määrään vaikuttanee pitkään jatkunut kuivuus. Hyvälaatuista vadelmaa saadaan tällä hetkellä tunneleista. Vähän harvinaisemman marjakasvin eli haskapin (hunajamarja, marjasinikuusama) sadonkorjuu on tällä hetkellä menossa avomaalla. Omenaraakileiden kehitys jatkuu hyvänä. Heinäkuun säät ratkaisevat pitkälti marjakasvien ja omenasadon määrän ja laadun.
Vihannessesonki on alkanut kunnolla, ja tällä hetkellä saatavilla on mm. salaattia, varhaiskaalia, sipulia, naurista, porkkana, punajuuria sekä raparperia, ja tarjonta vain laajenee, kun kesä etenee. Myös hernettä poimitaan koko maassa. Avomaankurkut ovat valmistuneet ja niitä kerätään aina syyskuuhun saakka. Vihannesten satotasot riippuvat sekä paikallisista sateista että sadetuksesta, lämpöä on riittänyt tänä vuonna alkukevään kylmän jakson jälkeen.
Lisätietoja
Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 825 2806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi ja puutarhakasvien osalta Nina Sevelius, puh 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.
Kasvutilannekatsauksissa on heinäkuu taukoa. Seuraavat tiedotteet julkaistaan elokuussa to 22.8., to 12.9., to 26.9. ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217
ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 533 6683
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059
Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206
Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507
ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197
Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Lemmelä, puutarha 0400 375 584
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275
ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639
ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920