Viljelijät odottavat vielä peltojen kuivumista
Suurimmassa osassa Suomea odotellaan pellolle pääsyä. Viljelijöiden toiveissa on lämmin ja poutainen sää, sillä sade ja viileys hidastavat peltojen kuivumista kylvökuntoon. Hyvää sateissa on se, että ne sulattavat routaa ja tasaavat kosteutta maassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kylvötyöt alkavat toden teolla ensi viikon aikana.
Etelä-Suomessa ja maan länsiosissa pellolle on jo päästy ja ensimmäisiä kylvöjä aloitettu sokerijuurikkaalla ja kevätvehnällä. Keski-Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa ja itäisessä Suomessa on pelloilla vielä paikoin routaa. Lapissa ja Kainuun alueella lunta on vielä runsaasti.
Syyskasvit ovat selvinneet koko Suomessa kohtalaisen hyvin. Viime vuonna kato oli lähes totaalinen eteläisessä Suomessa. Tänä vuonna suurilta talvituhoilta on vältytty rukiilla ja syysvehnällä; talvituhoja on havaittu noin 15 prosentin verran. Syysöljykasveilla talvituhoja on lähes koko maassa 30–40 prosentilla kylvetystä alasta. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla talvituhoja on ollut myös rukiilla ja syysvehnällä noin neljänneksellä kylvetystä alasta.
Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on päästy lannoittamaan syyskasveja, muualla lannoitteiden levitys on kesken. Kumina ja nurmet näyttävät selvinneen vähintään tyydyttävästi koko Suomessa. Nurmilla ei ole toistaiseksi havaittu talvituhoja ja kuminallakin tuhoja on ollut vain vähän: eniten Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, noin 10 prosentilla alasta. Nurmien lannoitukset ovat alussa. Paikkauskylvöjä tullaan tekemään jonkin verran Länsi- ja Etelä-Suomessa.
Kylvöjen aloitus lähellä tavanomaista ajankohtaa
Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten, ja ne ovat käynnistyneet myös Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella. Viljan kylvöt sen sijaan ovat vasta alkutekijöissään. Ensimmäisiä kylvöjä on aloiteltu eteläisessä Suomessa noin viikko sitten, tällä viikolla laajemmin Etelä- ja Länsi-Suomen alueella ja ensi viikolla myös muualla Suomessa. Kylvötyöt ovat toistaiseksi tavanomaisessa aikataulussa paitsi Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa aloitus on myöhässä noin viikon. Viljoista ensimmäisenä kylvetään kevätvehnää ja kauraa. Ensimmäisten joukossa kylvetään myös kevätrapsi, herne ja härkäpapu.
Varhaisperunoiden istutukset on tehty Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella kokonaan. Ensimmäiset varhaisperunat on istutettu huhtikuun puolivälissä. Kylmässä säässä perunan kasvu ja kehitys on hyvin hidasta. Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan toukokuun puolivälissä, varasto- ja tärkkelysperunan kahden viikon kuluttua.
Viljan kylvöala on laskemassa koko Suomessa
Tänä keväänä viljan hinnat ovat laskeneet selvästi viime vuoden hintatasosta. Lisäksi tähän kasvukauteen valmistaudutaan vuosikymmenen kalleimmilla lannoitteilla ja muilla tuotantopanoksilla, mikä ei ole hyvä yhtälö tilojen kannattavuuden näkökulmasta.
Asiantuntijoidemme havaintojen mukaan herneen kylvöala lisääntyy. Siihen yhtenä tärkeänä perusteena on se, että herne kasvaa ilman erillistä lannoitusta. Lisäksi nurmien, monimuotoisuus- ja luonnonhoitopeltojen määrissä on nähtävissä kasvua. Viljelysuunnitelmien perusteella kevätvehnän kylvöaloissa on nähtävissä laskua koko Suomessa. Jos kevään eteneminen jatkuu hitaasti ja myöhästyy tavanomaisesta, vehnän kylvömäärät voivat laskea vielä tätäkin enemmän tai kylvöön tulee enemmän aikaisempia lajikkeita ja kasveja, kuten ohraa, kauraa ja rypsiä.
Härkäpavun kylvöala jatkaa laskuaan. Härkäpavun tilan on ottanut valkuaiskasvina herne. Viljelytoimissa näyttää siltä, että lannoitteiden käyttöä tullaan vähentämään normaalista. Viljelyssä tullaan katsomaan myös tarkemmin, mihin kalliita panoksia käytetään. Lisäksi nyt, kun panokset ovat kalliita, panostetaan enemmän hyville pelloille. Heikommin tuottavilla pelloilla maanparannuskasvit ja luonnonhoitopellot ovat hyviä vaihtoehtoja.
Marjatunneleissa jo raakileita
Talven ja vähäsateisen alkukevään jälkeen kevättyöt ovat alkaneet vauhdilla myös puutarhaviljelmillä. Etelä- ja Länsi-Suomessa routa on jo pääosin sulanut, mutta sitä esiintyy vielä suuressa osassa maata. Tehoisa lämpösumma on tänä vuonna lähtenyt kertymään hiukan nopeammin kuin parina edellisvuotena. Nyt meneillään oleva kylmä kausi toki viivästyttää kasvuun lähtöä.
Tunneleihin on jo kuukausi sitten istutettu ensimmäiset mansikat ja myös vadelmaa on jo istutettu. Kasvihuoneissa vadelma kukkii, ja Lounas-Suomessa mansikat ovat tunneleissa jopa raakilevaiheessa, joten ensimmäiset mansikat valmistunevat äitienpäiväksi. Etelä- ja Länsi-Suomessa avomaalla kasvu on lähtenyt eri marjakasveilla hyvin käyntiin. Talvituhoja ei juuri ole havaittavissa, tosin tilakohtaisia eroja voi olla riippuen mm. taimiterveydestä. Myös ilman harsoa olleet kasvustot näyttävät talvehtineen hyvin. Mansikalla kasvustot etelässä on pääasiassa jo harjattu ja ensimmäisiä lannoituksia ryhdytään tekemään. Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa harjaukset ovat vasta alkuvaiheessa. Herukoilla silmut alkavat avautua ja pistokkaiden leikkausta on käynnissä niillä, jotka lisäävät omista kasvustoista.
Ensimmäisille varhaisvihannespelloille on päästy huhtikuun alkupuolella Etelä- ja Länsi-Suomessa ja huhtikuun lopulla myös muualla Suomessa. Varhaisvihanneksista hernettä, porkkanaa, kaalia, salaattia sekä sipulia on istutettu sekä tunneleihin että avomaalle harsojen alle. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja. Etelä-Savossa kaikkein aikaisimmat tilat, jotka sulattavat lunta pelloilta, ovat tehneet vihannesten istutuksia (kaali) ja kylvöjä (herne) sekä perunan istutuksia huhtikuun 20. päivän jälkeen. Keski-Suomessa ollaan vähän myöhäisemmässä kuin Etelä-Savossa. Kaikkein aikaisimmilla pelloilla on kuitenkin päästy tekemään sipuli-, herne- ja perunaistutuksia tai -kylvöjä huhtikuun lopun lämpimällä säällä.
Kasvihuonevihannesten, eli erilaisten tomaattien, paprikoiden ja kurkkujen, sato on käynnissä ja toukokuulla satomäärät lisääntyvät huomattavasti. Aurinkoinen huhtikuu on suosinut taimien kasvua, ja viileä sää puolestaan jarruttanut kasvintuhoojien esiintymistä.
Lisätietoja
Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja puutarhakasvien osalta Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.
Seuraavat tiedotteet julkaistaan torstaisin 25.5., 15.6., 29.6., heinäkuu taukoa, 17.8., 31.8. ja 21.9.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217
ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059
Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206
Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507
ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197
Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Tiina Polo 050 475 1840*, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Heikki Inkeroinen, puutarha ja peruna 0400 375 584
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275
ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639
ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920
*Päivitetty Itä-Suomen Joensuun alueen yhteyshenkilö 5.5.2023.