Verotilinpäätös 2020

8 min lukuaika

Uutinen

Verotuksen tarkistamisella on merkitystä

Talousverotilinpaatoskuvituskuvaproagriankuvapankkivk 002

Esitäytetty veroilmoitus kannattaa aina tarkastaa ja lisätä siihen uupuvat vähennykset ja tulot. Se kannattaa täyttää OmaVerossa, koska se on siellä helpointa. Maatalousyhtymien tulee tarkistaa esitäytetyt veroilmoitukset erityisellä huolella keväällä, samoin kuin veropäätökset syyskesällä. Eniten virheitä yhtymien veropäätöksissä on yleensä korkojen vähentämättä jättämisessä ja nettovarallisuuden laskennassa ja molemmilla on merkitystä verotuksen määrään. Vastuu virheiden korjauksista on yrittäjillä, ei verottajalla. Maatalousyhtymien osalta voi laittaa 2-lomakkeen mukana menemään 50B-lomakkeen, koska sillä ilmoitetaan yhtymän osakkaan yhtymään kohdistuvat maatalousvelkojen määrä ja korot, jolloin ne voivat tulla oikein esitäytetylle.

Vaikka verosuunnittelu vaatii henkilökohtaiseen tulonlähteeseen liittyvien vähennysten ja lisätulojen selvityksiä maatalouden tilinpäätöksen teon yhteydessä, mm. kotitalousvähennykset, matkakulut, luovutusvoitot ja pääomatulot vuokrahuoneistoista, ei niitä liitetä 2-lomakkeen mukaan. Selvitysliitteet annetaan esitäytetyn veroilmoituksen mukana tai ne voi käydä lisäämässä OmaVerossa kohdassa Tulojen ja vähennysten ilmoittaminen. Verotuksen suunnittelun takia ne täytyy kuitenkin tietää tilinpäätöksen yhteydessä, joten on järkevää laittaa selvitykset samalla kerralla henkilön OmaVeroon.

Verotuksen suunnitelmallisuus

Vuoden 2020 verotukseen voi vaikuttaa enää pääomatulo-osuuden määrityksellä joko 0 %, 10 % tai 20 %:ksi, käyttöomaisuuden poistomäärillä sekä tulontasausvarauksen käytöllä. Käytettävissä on myös laskennallisia ja arvionvaraisia vähennyksiä, kuten työhuone- ja moottorisahavähennys, mutta niiden vaikutus on pieni. Merkittävin vähennyksistä on matkakuluvähennys, mikä vaatii ajopäiväkirjan ylläpitoa. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että se kannattaa.

Verotuksen päätavoite on vuosittain tasaisesti kasvava verotettava kokonaistulo. Veropelko voi johtaa siihen, että työstä ei saa kunnon palkkaa, koska verotettavaa tuloa ei ole halua nostaa. Tämä ajattelu alentaa maatalousyrittäjän tuntipalkkaa laajentavilla tiloilla, kun työ lisääntyy, mutta tulos ei.

Poistojen määrittäminen

Pitkällä tähtäimellä ei ole taloudellisesti eikä verotuksellisesti järkevää tehdä koneista ja rakennuksista etupainotteisia poistoja, vaan poistoprosentti pitää suhteuttaa investoidun koneen tai rakennuksen suunnitelmanmukaiseen käyttöaikaan. Tällöin poistoja riittää investoinnin tuottoajalle, eikä synnytetä maksuvalmiusongelmaa. Verottajan saa osallistumaan hankinnan kuoletukseen silloin isommalla prosenttiosuudella kuin täysiä poistoja käytettäessä. Sen takia vuosille 2020-2023 myönnettyä uusien koneiden tuplapoistomahdollisuutta (50 %/v) ei ole järkevää käyttää.

Perussääntö on, että poistot eivät ylitä lyhennysten määrää. Tällöin tilan nettovarallisuus ei heikkene, vaan paranee. Nyrkkisääntö rakennuksille sopivasta poistoprosentista on 7 % ja koneille 15 %. Nämä poistotasot vastaavat 14,5 ja 6,5 vuoden käyttöaikoja. Investointeihin otettujen lainojen lyhennykset on syytä pitää samassa tahdissa näiden poistoaikojen kanssa, jottei jouduta maksamaan poistot ylittävien lyhennysten osalta lisäksi veroakin.

Vuosille 2020-2023 kohdennetulle uusien koneiden tuplapoistoille ei maatalouden verosuunnittelussa ole käytännön tarvetta. Perustetta sille ei ole maatalouden tuloksentekokyvynkään puolesta. Veroja ei kannata säästää väärässä paikassa eli alhaisilla tuloilla. Etenkin alle 27 200 € ansiotulotasolla poistojen verohyöty jää hyvin alhaiseksi (n. 20 % tasolle).

Yleensä ei kannata ottaa annuiteetti- tai tasaerälainaa, vaan tasalyhennyslaina, koska sillä poistot on helpompi tasoittaa vastamaan lyhennyksiä. Lisäksi tasalyhennyslainassa korkomenokin on alhaisempi.

Tulontasausvaraus

Tulontasausvarausta tulisi käyttää vain verotettavan tuloksen vuotuisten vaihteluiden tasaamiseen. Varauksen käyttäminen investointeihin synnyttää piilevää verovelkaa, joka tulee myöhemmin maksettavaksi. Jos tasausvarausta käytetään investointeihin, on puolet varauksen määrästä laittava talteen, jotta varaukseen liittyvä piilevä verovelka pystytään hoitamaan.

Epäedullisimmin tulontasausvarausta käytetään silloin, kun se kohdennetaan koneisiin tai rakennuksiin, jotka hankitaan velkarahalla. Kun 10 000 € kone on hankittu velaksi ja se poistetaan varauksella nollille, joudutaan lyhennykset hoitamaan täysin verotettavalla tulolla. Kun ei ole poistoja, ei ole verottomia tulojakaan, joilla lyhentää velkaa ilman maksuvalmiusongelmaa. Lyhentääkseen eurolla velkaa, on eurosta pitänyt maksaa jo vero, eli 10 000 € lyhennys syö tilan tuloksesta pahimmillaan 20 000 € marginaaliveron tasosta riippuen. Ei olekaan ihme, jos tila joutuu maksuvalmiusongelmiin!

Jos investoinnin pystyy tekemään täysin omalla rahalla, ei tasausvarausta käytettäessä synny piilevää verovelkaa. Vain kannattavan tilan voi ajatella käyttävän tasausvarausta näin, mutta silloinkin mieluiten pienimpien poistoprosenttien kohteisiin.

Paras tulontasausvaraustapa

Vuonna 2020 kannattaa tulouttaa hyvän tuottajahinnan aikana kertyneitä tasausvarauksia suoraan tuloksi, jos tulostaso aleni vuodesta 2019. Tällöin saadaan siirrettyä verotusta korkeammasta veroasteesta matalampaan (esim. vajaasta 50 %:sta jopa alle 30 % tasolle). Pääosin tilojen tulokset näyttävät kuitenkin olevan edellisvuoden tasoa, mutta vaihtelua esiintyy nyt normaalia enemmän.

Tasausvarauksia lienee tehty sen takia, ettei siltä tulon osalta ole haluttu maksaa korkeaa veroa. Alhaisen tuottajahinnan aikana on järkevää maksaa vero aikaisempien vuosien siirretystä tulosta. Jos varauksen jättää tulouttamatta, tilalla ei välttämättä ole mahdollisuutta leikata tulosta, kun tuottajahinta seuraavan kerran nousee. Tilan verotettavaa tuloa ei myöskään kannata laskea niin alas kuin tuottajahinnan alenema antaisi varaa, vaan purkaa kertyneitä tasausvarauksia tuloksi, ja jopa alentaa poistoja, jotta voi kerryttää nettovarallisuutta seuraavaa tuottajahinnan nousukautta varten. Hyvällä nettovarallisuudella tuloksen nousun verotus saadaan hoidettua kevyellä alle 30 % keskimääräisellä verotasolla. Hyvä korkea nettovarallisuus on edullista silloinkin, kun tila yhtiöitetään.

Varauksen purkaminen suoraan tuloksi on edullista myös, kun on suuria yksittäisiä suoria rahamenoja polttoöljyssä, kalkituksessa, ojituksessa, teiden, koneiden tai rakennusten kunnossapitokuluissa yms. Tuloutuksen avulla kuluja voidaan jaksottaa verotuksessa useammalle vuodelle eli menon koko tuottoajalle.

Varausta voi käyttää verotettavan tuloksen tasaamiseen myös katovuoden aiheuttamien myyntitulojen notkahduksen takia, mutta varauksia on täytynyt sitä ennen tehdä. Samoin jos rehujen hankintamenot nousevat nopeammin kuin myyntitulot kotieläintaloudessa, kustannusten nousun vaikutusta voidaan tasata tasausvarausta tulouttamalla.

Maatilan kannattaa pitää tasausvarauksia sisässä kolmelle vuodelle jaksotettuna n. 10 % liikevaihdosta. Varauksia tehdessä tulosta ei kuitenkaan kannata turhaan alentaa, vaan kannattaa alentaa poistoja niin, että tulos säilyy normaalitasolla. Eli 200 000 € liikevaihdolla oleva tila tekee kolmena peräkkäisenä normaalivuonna 6 500 € varauksen, joita se neljännestä vuodesta eteenpäin vain ylläpitää, voidakseen käyttää varausta huonon vuoden tulon tasaukseen. Tulostason ylläpitämiseksi kannattaa vastaavasti alentaa poistoja, mikä nostaa seuraavan vuoden pääomatulo-osuutta, joka alentaa verotusta. Järkevää on myös se, että tasausvarauksia on sisässä vain kahden edellisen vuoden osalta, jotta ei ole pakko tulouttaa niitä kolmannen vuoden tasausvarauksia tuloksi, jos seuraava vuosi onkin hyvän tuloksen vuosi.

Pääomatulo-osuus

Pääomatulo-osuus lasketaan nettovarallisuuden perusteella ja siksi on tärkeää, että kaikki siihen vaikuttavat tekijät on ilmoitettu oikein 2-lomakkeella. Yleisin puute on se, että maatalousmaan ja tuotantorakennusten rakennuspaikan arvoa ei ilmoiteta ollenkaan.

Vuodelta 2019 maatalousmaan ja tuotantorakennusten rakennuspaikan arvo löytyy veropäätökseltä. Maatalousyhtymillä vastaava tieto on joko yhtymän omassa veropäätöksessä vuodelta 2019 tai joskus osakkaan omassa veropäätöksessä. Rakennuspaikan arvo löytyy kaikilla vuoden 2020 kiinteistöveroilmoitukselta, sekin tulee ilmoittaa maatalousmaan arvoksi nettovarallisuutta lisäämään.

Nyrkkisäännön mukaan kannattaa valita pääomatulo-osuudeksi se tuotto-olettama (0, 10 tai 20 % nettovarallisuudesta), jolla ansiotulo-osuus muodostuu lähimmäksi 18 100 € henkilöä kohti.

Arvionvaraiset vähennykset

Selvityksiin perustuvia vähennyksiä on useita, joista merkittävin on oman auton käyttökulut. Yksityistalouden varoihin kuuluvan auton kustannukset saa vähentää samoin perustein kuin sen käyttö korvattaisiin palkansaajalle. Edellytyksenä on, että matkoista on pidetty ajopäiväkirjaa. Ajopäiväkirjasta selviää matka-aika, matkareitti, matkan pituus ja ajon tarkoitus. Korvaus on 0,43 €/km. Peräkärryn vedosta saa seitsemän sentin ja kyydissä olevasta lisähenkilöstä kolmen sentin korotuksen kilometriltä.

Jotta kuolinpesän ja maatalousyhtymän osakkaat saisivat vastaavan korvauksen (0,43 €/km), on kuolinpesän ja yhtymän täytynyt maksaa korvaukset osakkaille heidän esittämänsä laskun perusteella verovuoden loppuun mennessä. Korvaukset ovat osakkaalle verovapaita ja ne vähennetään maatalouden palkkausmenoina. Jos matkakuluja ei ole korvattu, vähennetään maatalouteen kohdistuvina menoina matkakuluja vain 0,25 €/km. Kuolinpesän lesken matkakulut vähennetään normaalisti maatalouden menoina.

Jos matkan kohde ei ole tilapäinen, vaan esimerkiksi hiehoille vuokrattu navetta, jossa käydään päivittäin, matkakulut vähennetään esitäytetyllä veroilmoituksella työmatkakuluna. Vähennysoikeus on silloin 0,25 €/km. Työmatkavähennyksessä on 750 € omavastuuosuus.

Luontoisetujen arvo perustuu todellisiin menoihin tai arvioon, jona voidaan käyttää vahvistettua ateriaedun verotusarvoa (6,8 €/ateria). Annettujen etujen määrästä ja saajista tulee olla selvitys.

Maatalouden tulohankintaan liittyvien, tavanomaisten toiminta-alueen ulkopuolelle tehtyjen, tilapäisten matkojen ns. ylimääräiset elantokustannukset voidaan vähentää yrittäjäpäivärahana. Vähennyksen määrä on yli 6 tuntia kestäneen matkan osalta 20 € ja yli 10 tunnin matkalta 43 € vuorokautta kohti. Matkan keston ylittäessä viimeisen täyden matkavuorokauden 2 tunnilla, vähennys on 20 € ja ylityksen ollessa vähintään 6 tuntia, vähennys on 43 €.

Opintomatkoihin liittyvät matkaliput ja majoitusmenot ovat maatalousverotuksen normaaleja vähennyskelpoisia menoja. Ulkomaan opintomatkojen vähentämisoikeus riippuu matkan sisällöstä. Niistä annetaan yksityiskohtainen selvitys veroilmoituksen yhteydessä. Opintomatkaksi hyväksytty matka oikeuttaa myös ulkomaan päivärahan vähentämiseen. Sen suuruus vaihtelee maan mukaan.

Työhuonevähennyksenä voidaan käyttää muun selvityksen puuttuessa osapäiväisesti työhuonetta käyttävien palkansaajien mukaisesti 450 € vuodessa.

Moottori- ja raivaussahan maatalouskäytöstä aiheutuneina kuluina voidaan vähentää enintään 85 €, eli molemmista yhteensä 170 €. Puun myyntituloverotukseen tulee tehdä vastaava tuloutus, jos saha kuuluu metsäkalustoon.

Moottorikelkan ja mönkijän käytöstä maataloudessa voidaan kuluina vähentää 14 €/h sisältäen peräkärrynkin. Tällöin käyttötunneista ja -tarkoituksesta on oltava luotettava selvitys muistiinpanoissa.

Oikaisuerät ja jaettavat menot

Sähkö-, puhelin-, vesi- ja muut vastaavat menot jaetaan käytön mukaan yksityistalouteen ja eri tulolähteisiin. Verotoimistot ovat omaksuneet kaavamaisia jakotapoja, joita sovelletaan, jos verovelvollinen ei selvitä luotettavasti menojen jakautumista.

Sähkömenoista yksityistalouteen kuuluu nykyisen laskukaavan mukaan 10,68 €/asuin-m2. Suositeltavaa on hankkia taloon joko takamittareita tai kokonaan oma mittari. Kaava tuo korkean sähkön oikaisuerän, esim. 180 m2 talon oikaisuerä on 1 922,4 €/v, mikä vastaa n. 19 000 kWh vuosikulutusta, kun normaalikulutus on n. 7 500 kWh.

Jos tietoliikenneyhteyksiä ja puhelinta käytetään pääasiallisesti maataloudessa ja yksityiskäyttö on vähäistä, käyttömenot voi vähentää kokonaan maatalouden menona. Vanha tulkinta on edelleen sopiva: puhelinmenoja jaetaan puhelinkohtaisesti (lankapuhelin yksi, matkapuhelin toinen ja laajakaistaliittymä kolmas) yksityistalouteen 500 € asti ja loput maatalouteen. Maksimituloutus yksityistalouteen on siis 250 €/puhelin. Kyseinen tuloutus vastaa siten luontoisetujen verotuksen palkansaajan matkapuhelinedun arvoa (20 €) kuukaudessa. Tietokoneiden, ruohonleikkureiden ja muiden paljon yksityistaloudessa käytettävien omaisuusosien hankintamenosta verottaja hyväksyy vain osan vähennettäväksi maatalouden menona, esimerkiksi puolet.

Lisäksi yksityistalouden, metsätalouden ja muiden tulonlähteiden töistä aiheutuvat kulut traktoriin ja muihin maatalouskoneisiin poistetaan maatalouden tulonlähteestä. Pelkän traktorin käytön tai kalustoon kuulumattomien laitteiden kanssa käytettynä korjauserä on 11 €/h. Suositeltavaa on laittaa koneiden käytön korjauseräksi vähintään 110 € metsätalouteen ja 110 € yksityistalouteen. Muista tehdä yksityistalouden käytön aiheuttama arvonlisäveron oikaisu.

Pellonraivauksen menot eivät ole vähennyskelpoisia maatalousverotuksessa ja niiden osuus maatalouden vuotuismenoista ja poistoista tulee oikaista pois maatalouden vähennyskelpoisista menoista. Jos on käyttänyt omaa traktoria pellon raivaamiseen, on siitä tehtävä yksityiskäytön korjauserä edellä mainitulla tuntihintaperusteella. Pellonraivaukseen liittyvät alv-menot ovat kuitenkin täysin vähennyskelpoisia.

Järjestelmälliset muistiinpanot vuoden aikana tekevät eri selvitysten teot suhteellisen vaivattomaksi. Jälkikäteen tehtynä se on paljon työläämpää.

Heikki Ojala
Erityisasiantuntija, talous ja omistajanvaihdokset
ProAgria Keski-Pohjanmaa