Västankvarnin kenttäkoekierros keräsi lähes sata henkeä uusimman tiedon äärelle

NSL:n koetoiminnan johtajan Patrik Erlundin johdattamana tutustuimme kasvinsuojelukokeisiin ja IPM menetelmiin. Kuivuuden takia Västankvarnissa tauteja on ollut tänä vuonna maltillisesti. Paine kemiallisten kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen on suuri ja lainsäädäntöä tiukennetaan jatkuvasti. Tästä syystä syntyi myös Itua ja Vastetta -hanke, jonka Luken tutkija Marja Jalli meille esitteli. Västankvarnissa on testattu eri ennustemalleja kasvinsuojeluun liittyen: ”Parhaimmaksi Suomen oloihin on osoittautunut WisuEnnuste, joka on lisämoduuli Minun Maatilani ohjelmaan”, Jalli ja Erlund toteavat. Jalli huomautti, että taudit saattavat käyttäytyä eri tavalla täällä – jos Keski-Euroopassa sama tauti itää 10 asteessa, täällä meillä ne saattavat itää jo neljässä asteessa, koska ovat sopeutuneet pohjoisiin oloihin. Myös glyfosaatti puhututtaa ja sen mahdollinen kieltäminen. 

Katso videolta mitä Luken tutkija Marja Jalli kertoi mekaanisesta rikkakasvitorjunnasta:

Kasvitautien torjunta-aineiden tehoaineista Erlund totesi, että SDHI aineet ovat olleet kokeissa tehokkaimpia, triatsolit ovat hyviä apureita, vaikkakin niiden teho on osoittautunut lyhytaikaisemmaksi ja strobit tulevat siltä väliltä. Sekä Jalli että Erlund painottivat, että kaikki markkinoilla olevat tehoaineet ovat hyviä ja resistenssikantojen ehkäisemiseksi on erittäin tärkeää, että näitä vuorotellaan. 

Ohran neuvonnallisessa fungisidikokeessa on testattu aikaista tautientorjuntaa yhdistettynä rikkakasvitorjuntaan. Tuloksista huomattiin, että tämä ei täysin riittänyt ainakaan vuonna 2022, kun tauteja oli enemmän. Myöhäisempi lippulehtivaiheen käsittely on antanut kokeissa parhaat tulokset.

Korianterista uusi viljelykasvi Suomeen?

Siirryimme seuraaville kokeille ja tutkittavan kasvin pystyi arvaamaan texmex ruuistakin tutusta tuoksusta. Västankvarnissa on tutkittu korianterin eri lajikkeita, kasvinsuojelua ja pölyttäjien vaikutusta satoon. Venäjä ja Ukraina ovat suuria korianterintuottajia. Nyt kun maailman poliittinen tilanne on mikä on, voisiko korianteri olla yksi vaihtoehto viljeltäväksi Suomessa? Caraway Finland etsiikin nyt lisää korianterin viljelijöitä. Korianteri on yksivuotinen maustekasvi, joka vaatii pitkän kasvuajan. Sato vaihtelee noin 600-1500 kg/ha ja sen siemenistä valmistetaan mm. eteeristä öljyä ja se on curryn yksi päämauste. Kasvi sopii erityisesti karkeille ja köyhille maille, joissa kevätviljat eivät viihdy. Tällaisilla mailla korianterin viljely voisi olla kannattava vaihtoehto. Täältä voit lukea lisää korianterista ja sen viljelystä: https://www.carawayfinland.fi/fi/korianterilla-kysyntaa

Biostimulanteilla kasvavat markkinat

Biostimulantit ovat nyt nosteessa ja kiivaan tutkimuksen aiheena. ”Markkinat pelkästään Euroopassa olivat vuonna 2020 700 miljoonaa”, Erlund totesi. Västankvarnissa biostimulantteja on testattu useimpina vuosina viljoilla, mutta merkittäviä eroja suuntaan tai toiseen ei ole saatu. Johtuen ehkäpä viljojen hyvästä stressinsietokyvystä. Tänä vuonna biostimulantteja testataan herneellä. Biostimulantit jakautuvat kahteen eri ryhmään: mikrobiperäiset ja ei mikrobiperäiset esimerkiksi leväpohjaiset tuotteet.

Syysviljat talvehtivat hyvin Västankvarnissa

Makkaran, pullan ja kahvin jälkeen suuntasimme lajikekokeille.

Muutama havainto lajikekokeista:

KWS Kosmos on Suomen suosituin syysohra ja sen talvenkestävyys on hyvä… syysohraksi

Kokeessa kaksitahoisella Matros-ohralla on suurin tähkäluku – 650 tähkää/neliö

Syysvehnistä Etana on hyvin aikainen ja ruosteenkestävä. Iittiläinen viljelijä Petri Lintukangas on ollut tyytyväinen Etana-lajikkeeseen

Reetta on edelleen viljellyin ruis 40 prosentilla viljellystä pinta-alasta

Ceylonin kylvömääräkokeissa ei juuri eroja tähkäluvussa. Kylvömäärät 400, 500 ja 600. Ceylon pensoo hyvin.

Keskimyöhäisellä Hilma-syysvehnällä on koko Suomen mittakaavassa korkeampi sato kuin Ceylonilla ja Skagenilla, mutta ykkösvyöhykkeellä Ceylon vei voiton

Lantmännen avasi viime vuonna markkinat ruisvehnälle. Hinta on sama kuin rehuohralla + 5 euroa.

Täältä voit katsoa, miltä eri viljojen lajikekokeet näyttivät:

Päivän järjesti NSL yhdessä Satotason nosto Uudellamaalla, ELINA II, JUOTVAI ja Itua ja Vastetta -hanke.