Vasikasta terve ja tuottava lypsylehmä

Elina Jääskelä ja Mika Sakko Haapavedeltä ovat kehittäneet tuloksekkaasti nuorkarjaansa ja saaneet alennettua hiehojensa korkeaksi venähtänyttä poikimaikää. Miten se tehtiin?

Yhteistyö ProAgria Oulun maitotila-asiantuntijan Tarja Paateron kanssa huhtikuussa 2015. Lähtötilanne oli hiehojen 30 kuukauden poikimaikä. Tällä hetkellä ensikot aloittavat maidontuotannon 25 kuukauden iässä.

ProAgrian hieholaskurin mukaan eurohyötyjä varhaisemmasta maidontuotannosta kertyy yli 25 000 euroa vuodessa, kun meijerimaidon hintana käytetään 35 senttiä.

Elina ja Mika päättivät hyödyntää tuotosseurannan ja nuorkarjan kehittämisen lisäksi ProAgrian ruokinnanohjausta ja Toiminta-palvelupakettia.

Hiehojen poikimaiän alentamiselle asetettiin selkeä tavoite. Tilakäyntien yhteydessä hiehoja ja vasikoita mitattiin puolen vuoden välein. Mittaustuloksia ja raportteja verrattiin nuorkarjan kansainväliseen tavoitekasvukäyrään.

Hiehoille tehtiin rehuanalyyseihin perustuva ruokintasuunnitelma eri kasvuvaiheisiin. Lisäksi kirjalliset tilakäyntimuistiot auttoivat tilan väkeä palaamaan tarvittaessa uudelleen asioihin, joista asiantuntija tilakäynnin aikana kertoi.

”Energiasta ei aikaisemminkaan ollut vajetta, mutta se ei ollut tasapainossa valkuaisen saannin kanssa. Nyt hiehot ovat kasvaneet leveyden sijasta korkeutta ja näyttävät lupaavilta ensikoilta. Jo poikimaiän lasku tuo hyötyjä, mutta odotamme paljon myös ensikoiden maitotuotokselta”, Elina Jääskelä sanoo.

Mitä tehtiin ja miksi?

Hiehojen oikein suuntautunut kasvu ja samalla parantunut hedelmällisyys saatiin aikaan, kun ruokintaa tarkennettiin. Vasikoille annetaan reilusti ternimaitoa ja niille tarkoitettua väkirehua. Myös kasvatusoloja väljennettiin.

”Nyt tulee enemmän seurattua, miltä eläimet näyttävät. Mittaukset ja keskustelut Tarjan kanssa lisäsivät omaa osaamista. Nyt on dokumenttien lisäksi silmätuntuma siihen, miltä yli kilon päivässä kasvavan vasikan tulee näyttää ja minkälaisen ruokinnan se siihen tarvitsee”, Elina kertoo.

Tieto arjen hyödyksi

Tietoa löytyy netistä ja somesta paljon, mutta asiantuntijan ottaminen mukaan omalle tilalle auttaa näkemään, mikä suuresta tietomäärästä seulottuna on olennaista. Hiehossa pitää olla raamia -toivomus ei vielä johda selkeisiin toimenpiteisiin.

”Asiantuntijasta oli meille todella paljon hyötyä. Työsokeus on kamala asia. Sitä vain uskoi, että on ne hyvän näköisiä ja samalla ihmetteli, miksi ne eivät tiinehdy ja poikimisen jälkeen tuota odotusten mukaisesti”, Mika Sakko pohdiskelee jälkeenpäin.

Tästä on hyvä jatkaa kohti tuottavampaa ja terveempää lypsykarjaa.

Kun asiantuntija saa tekemänsä palvelun jälkeen puhelimeen viestin: ”Huomenta – kiitos että olet olemassa”, voidaan molemmin puolin olla hyvillä mielin. Asiakas on kokenut hyötyä ja asiantuntija saa iloa alkavaan työpäivään.

Näin ylläpidät osaamistasi

· Aseta unelma. Mieti, mikä vie sinua eteenpäin urallasi ja osaamisessasi. Hakeudu aktiivisesti koulutuksiin ja järjestä itsellesi tilaisuuksia saavuttaa unelmasi.

· Älä syytä kiirettä. Se liittyy kaikkeen työhön. Opettele priorisoimaan töitäsi ja johtamaan itseäsi. Vaikka uuden opiskelu vie aikaa, se on ainoa keino uudistaa osaamista.

· Tarkastele työtäsi ja osaamistasi kriittisesti. Miten osaamistasi pitäisi kehittää seuraavan viiden vuoden aikana?

· Hakeudu mukaan verkostoihin, joissa alan osaajat kohtaavat. Keskustelu asiantuntijoiden kanssa luo tehokkaimmin uusia ideoita ja ajatuksia.

· Oppiminen tapahtuu osaamisen äärirajoilla. Älä pelkää mennä epämukavuusalueelle, vaikka se tuntuisi vaikealta.

Artikkelin kirjoittaja: Tiina Karlström on ProAgria Oulun kotieläinagrologi ja ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi, terveys ja ruokinta sekä nuorkarja.