Vasikasta 100-tonnariksi

Riihelän tilalla Toholammin Riihelässä, Juha ja Tarja Hirvisen tilalla, on saatu juhlia jo 23. satatonnarilehmää. Se on hieno saavutus ja erikoisemman saavutuksesta tekee se, että tilan kaikki 23 satatonnaria ovat yhtä jersey-rotuista lukuun ottamatta ayrshire-rotuisia lehmiä.  

Juha ja Tarja Hirvinen kertovat, että eväät terveen ja tuottavan lypsylehmän uralle jaetaan vasikalle jo heti syntymän jälkeen. Tilalla kaikki poikimiset valvotaan ja vasikalle juotetaan aina hyvälaatuista (brix-% 23) ternimaitoa vähintään kahden tunnin sisällä poikimisesta. Yksilöjuoton jälkeen vasikat saavat syödä vapaasti hyvälaatuista säilörehua ja kuivaa heinää, jolloin niiden runko saa jo varhain kapasiteettia syödä paljon ja tuottaa myöhemmin runsaasti maitoa.

Ulkoilu ja laidunnus

Tilalla on kombinavetta, jossa lypsylehmät asustavat parsissa, mutta käyvät lypsyllä lypsyasemalla. Kaiken ikäiset eläimet ulkoilevat lähes vuoden ympäri. Myös kahden kuukauden ikäiset pikkuvasikat pääsevät navetan taakse rinnetarhaan ulkoilemaan. Tilanväki kokeekin, että ulkoilun mahdollisuus, laidunnus ja eläinten liikkuminen on yksi isoimmista avaintekijöistä niiden pitkään ikään ja kestävyyteen. Kun kaikenikäiset eläimet saavat liikkua vapaasti, pysyy niiden lihaksisto ja jalat hyvässä kunnossa, mikä edesauttaa eläinten hyvinvointia ja maidontuotantoa. Ruokinnassa on ollut viime vuosina käytössä säilörehun lisäksi oma vilja, täysrehu sekä seleeni- ja E-vitamiinilisä. Lisäksi hyvälaatuista kuivaa heinää on kaiken ikäisille eläimille tarjolla vuoden ympäri.

Jalostus

Jalostuksella on ollut myös oma merkityksensä karjan tuotoksen ja kestävyyden kehittymisessä. Karjaa on jalostettu aina tavoitteellisesti ja määrätietoisesti tilalle tärkeistä ominaisuuksista tinkimättä. Tilan yksi satatonnareista, Lahjaniminen lehmä onkin satatonnari jo kolmannessa polvessa, mikä kertoo varsin kestävästä ja onnistuneesta lehmäsuvusta. Tilan kaksi satatonnaria ovat lypsäneet itsensä vielä 150-tonnareiksi. Tuotosseuranta Riihelän tila on kuulunut tuotosseurantaan vuodesta 1924 ja tänä vuonna tulikin täyteen kunnioitettavat 100 vuotta tuotosseurannassa. Juha ja Tarja kokevat, että tuotosseurantaan kuuluminen on ollut aina itsestäänselvyys. Mitä mittaat, sitä voit parantaa, kuten sanonta kuuluu. Tuotosseurannan merkitys tulevaisuudessa korostuu entisestään esimerkiksi maatilojen rahoittajien näkökulmasta, pohtii tilanväki.

Kohti uutta arkea

Kuluva vuosi on viimeinen täysi vuosi, kun Riihelän tilan navetassa lypsetään. Osa lehmistä on jo myyty ja ne odottavat uusiin koteihin lähtöä keväällä 2025, jolloin navetta pikkuhiljaa tyhjenee ja lypsykone lypsää viimeisen kerran. Takana on lähes 30 vuoden ura maidontuottajina ja on aika muutokselle. Karjanpidon lopettamista on suunniteltu pitkään, mutta silti se vetää tilanväen mietteliääksi. – Se on valtava muutos ja vaatii varmasti paljon totuttelua uuteen arkeen, pohtivat Juha ja Tarja. Onneksi puuhaa ja tekemistä riittää tulevaisuuteenkin ja aikaa jää yhteisten kimppahevosten edesottamuksien seurantaan raveissa.

Satatonnari edelleen harvinaisuus

Satatuhatta maitokiloa tuottanut lehmä eli satatonnari, on edelleen navetassa harvinaisuus. Jalostuksen, tuotostason nousun ja lehmien kestävyyden parantumisen seurauksena uusien satatonnareiden määrä on ollut hienoisessa kasvussa.
Satatonnareiden kantakirjaus on aloitettu vuonna 1958 ja aina vuoteen 1990 asti vuosittainen satatonnareiden määrä liikkui noin 20–30 lehmässä. Määrät kasvoivat maltillisesti ja sadan satatonnarin vuosimäärä rikkoontui vuonna 2003. Lypsylehmälle sadantuhannen maitokilon tuottaminen on aina upea ja ainutlaatuinen saavutus, jota tilalla on aihetta juhlia.

Anna-Maarit Hollanti
Ruokinnan asiantuntija