Varautuminen on ennakointia

2 min lukuaika

Uutinen

Varautumisen teema on ollut meillä esillä monesta eri näkökulmasta maailman tilanteesta johtuen. Ennakointi on merkittävä osa varautumista.

Sini Ritamaki
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pätee myös varautumisessa. Tekstissä Sini Ritamäki pohtii varautumista.

Maatilan varautuminen -hankkeen teemoilta olemme jutelleet yhteistyökumppanimme Sini Ritamäen kanssa varautumisesta. Alla hänen pohdintaansa varautumisen teemoista.

"Sunnuntaiaamuna istuin 3-vuotiaan tyttäreni kanssa sohvan nurkassa ja teeveestä tuli hänen suosikkisarjansa Ryhmä Hau. Sarjassa koiranpennut pelastavat Jännälahden asukkaita mitä erilaisemmista pulmista. Tässä jaksossa ufot olivat hyökänneet Ekin maatilalle. Eki oli puhdistamassa rehutornia, kun hän säikähti leijuvia olentoja ja putosi tikkailta. Eki sai jalkaansa kipsin ja liikkui kainalosauvoilla. Tässä kohtaa minulta kysyttiin ”Kukas Mielikin nyt lypsää?”. Minulta myös kysyttiin, että miten Mielikki lypsetään, kun ufot saivat sen leijumaan? Siihen ongelmaan apu löytyi vain Ryhmä Haun koiranpennuilta.

Maatilojen varautumisesta erilaisiin riskeihin on puhuttu paljon jo useamman vuoden ajan. Korona nosti pinnalle kysymykset toiminnan jatkumisesta sairauden osuessa kohdalle. Sota Ukrainassa pakotti tarkastelemaan toiminnan kannalta kriittisiä kohteita, kuten sähkön ja veden saantia. Ulkoset riskit onkin helpompi havaita, ja niihin on varauduttu maatiloilla hyvin.

Takaisin tyttäreni kysymykseen, kuka Mielikin lypsää? Tätä tulisi jokaisen miettiä tuotantosuunnasta riippumatta. Mietinnän tuloksena tulisi laatia suunnitelma siitä, miten toimitaan vahingon sattuessa. Jalan tai käden murtuminen on vahingoista pienimmästä päästä, kun pää jää vielä toimintakykyiseksi. Mitenkäs sitten, jos putoamisen seurauksena olisi tullut päävamma ja Eki olisi ollut tiedoton muutamia viikkoja? Onko valtakirjat ja edunvalvonta valtuutus kunnossa? Miten kulut hoidetaan?

Alle listasin apukysymyksiä, helpottamaan omaa pohdintaa:

  • Milloin olen viimeksi tarkistanut sosiaaliturvani pohjan, eli MYELin tason?
  • Miten työt jatkuvat, jos en olekaan työkykyinen seuraavana aamuna?
  • Miten paljon maksaa, kun joku muu tekee työni kiireisimpänä sesonkina?
  • Olenko varautunut sairauden, polvi- tai olkapäävaivan kuluihin?
  • Miten ja missä säilytän tärkeät paperit ja ohjeet? Onko näiden sijainti lähiomaisilla tiedossa?
  • Paljonko minulla on taloudellisia vastuita?
  • Onko minulla vakuutus kuoleman, tai pysyvän työkyvyttömyyden varalta?
    Onko asiakirjat, kuten testamentti ja edunvalvontavaltuutus ajan tasalla?
  • Miten minä jaksan?
  • Olenko muistanut varata kalenteriin aikaa myös lomalle?

Eki pääsi vahinkonsa kanssa vähin vaurioin ja palasi töihinsä parin kuukauden levon jälkeen. Usealla tilalla jo parin viikon poissaolo on kuitenkin kriittinen, mutta siihen ei ole varauduttu ennakolta. Kaikkea ei voi ennustaa ja kirjoittaa muistiin, mutta paljon voi tilan toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaa omalla suunnittelulla. Henkilövahinkoihin tulisi varautua kuin palovahinkoihin, eli varautua ja ennakoida.

Artikkeli on osa Maatilan varautuminen -hanketta. Sen kirjoittaja, Sini Ritamäki, työskentelee LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalla.