Vara parempi

2 min lukuaika

Hankkeet

Maatilan Turva -hanke toteutetaan Pohjois-Karjalassa tiedonvälityshankkeena yhteistyössä eri toimijoiden ja organisaatioiden kanssa ajalla 1.12.2024-31.12.2026. Keskeisinä teemoina hankkeessa ovat valmius, ruokahuolto ja omavaraisuus.

Essi jokela Siemenia 2021
Ruokahuolto on osa varautumista. Kuva: Essi Jokela, ProAgria

Vaikka talven selkä on taittunut, niin erityisesti aamut ovat edelleen pimeitä. Näinä pimeinä aamuina on tullut ajateltua, että elämme pimeää aikaa; elämme varautumisen ja varuillaan olon aikaa.
Olen aloittanut täällä Pohjois-Karjalassa käynnistyneen Maatilojen varautumishankkeen luotsaamisen. Vaikka suunnittelin koko hankkeen, niin hankkeen aiheen takia ei sen luotaaminen ole helpoimmasta päästä. Ei hankkeen kirjoittaminen ja aiheeseen liittyvän tiedon kerääminenkään nostattanut ilon kiljahduksia. 
 

Selviytymispaketit esillä infoissa

Hankkeen infoissa asiantuntijat kertovat osallistujille esimerkiksi kolmen vuorokauden selviytymispaketista eli 72 h tunnin varautumiseen tarvittavat asiat. Tai kyberturvallisuuteen liittyvät asiat; vaikka tietokone toimisikin, niin onko se turvallinen ja virussuojattu tai kuunteleeko puhelin sinun puhettasi?  Nyt talvella infoissa on myös vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA esillä samoin kuin maanpuolustuskoulutus MPK kertoo omista kursseistaan ja toiminnastaan.
Tässä oli vain pintaraapaisu tiedotettaviin asioihin, paljon muutakin on luvassa paitsi tämän hankkeen järjestämänä niin muidenkin tahojen tuottamina. Viranomaiset ovat täällä meilläkin heränneet ja aloittaneet omat tiedotustilaisuudet omille tahoilleen.
 

Varautuminen

Ei siis ole mikään ihme, että melkein joka paikassa puhutaan varautumisesta ja varaudutaan. Kysymykset kuuluvatkin: Mihin pitää varautua? Miten pitää varautua? Vastaukset ovat moninaiset riippuen siitä, mihin pitää varautua. Ehkä helpoimmasta päästä vastaus on, että varaudutaan rajuilmoihin ja niiden aiheuttamiin ongelmiin. Mistä sähköä, kun sähköt ovat poikki, mistä lämpöä ja valoa, mistä ruokaa ja vettä?  Kuinka viljelykset hoidetaan, jos lannoitteita ei  ole saatavilla? Yleensä meillä sähkökatkot ovat suht lyhyitä, mutta ne voivat olla pitkiäkin. Ja näin ollessa jokaisen kotoa pitäisi löytyä säilyviä elintarvikkeita, puhdasta vettä, ja vessa-asiatkin pitäisi pystyä hoitamaan. Lääkkeet ovat myös tärkeitä, mikäli niiden tarve on päivittäinen. Puhelimille kannattaa olla varavirtalähde ja eipä tekisi pahaa, jos jokaisessa taloudessa olisi ns. hätäradio. Eli lyhyesti voinkin sanoa, että 72 h varautumisosaaminen sopii sähkökatkonkin tullen.  Maatiloilla tarvitaan myös varavoimaa ja monilla tiloilla on olemassa aggregaatti tai muutamakin sähköntuotantoon. Se varmistaa sen, että lehmät saadaan lypsettyä ja maito jäähdytettyä. Viljelyn varmistamiseksi jokaisen viljelijän olisi hyvä opetella kestäviä viljelymenetelmiä.
Edellisen kerran Suomessa oli poikkeustila Covid – pandemian aikana, jolloin liikkumista rajoitettiin ja suojamaskeja käytettiin. Muita poikkeusoloja olisivat mm., jos öljyä ei saataisi Suomeen tai lannoitteita ei olisi saatavilla. Entä jos Suomessa tai lähialueilla tapahtuisi vakava ydinonnettomuus? Vakavimmillaan varautumistaitoja tarvitaan, jos maahamme kohdistuu jonkin tahon sotilaallista uhkaa tai pahimmillaan hyökkäyksiä. Isossa kuvassa Suomessa on elintarketuotantoa myös tällaisena aikana, poikkeusolojen maatalous toteutetaan VAP-järjestelmän avulla. VAP- viljelijöitä on ympäri Suomea ja siihen kuluu viljelijöitä, joiden ikähaarukka on 40–60 vuotta.  Tätä VAP- viljelijöiden ryhmää koulutetaan tuottamaan elintarvikkeita omissa kunnissaan.