Valmiina talveen Västankvarnin koekentillä

Edellisenä talvena syyskylvöisten kasvien koeruudut tuhoutuivat syksyn hyvistä lähtökohdista huolimatta lähes täysin viime talven jääkannen alla. Näiden rajujen talvituhojen jälkeen katseet on Västankvarnissa suunnattu optimistisin ajatuksin seuraavaan kasvukauteen. Tarkoitus onkin nyt selvittää, missä kunnossa koeruudut ovat näin uuden talven lähestyessä.

Koekentällä on runsaasti koeruutuja monissa eri koeasetelmissa ja niihin päästään Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeessa laajasti tutustumaan. Ensimmäisenä havaintona tuntuu kuin lähestyisimme laidunlohkoa, mutta tällä kertaa laiduntajat on haluttu rajata ulkopuolelle. ”Inkoon alueella liikkuu runsaasti kauriita”, Patrik Erlund toteaa. ”Tosin susiakin on nähty lähettyvillä”, hän jatkaa.

Kuva: syysviljojen lajikekoekenttä

Kuva: syysöljykasvien lajikekoekenttä

Ensi silmäyksellä koeruutujen kasvustot näyttävät hyväkuntoisilta ja melko tasaisiltakin. Tämän Erlund itsekin toteaa. Hän täsmentää, että alkusyksystä oli Inkoossa varsin kuivaa ja sen vuoksi kasvustot päästiin kylvämään suhteellisen myöhään. Etenkin öljykasvikokeissa on tämän vuoksi jonkin verran aukkoisuutta, mutta pääasiassa näyttää nyt hyvältä. Toivon mukaan ensi kesänä päästään siis jälleen sankoin joukoin tutustumaan koeruutuihin tulevilla peltokierroksilla.

Koekenttä pitää sisällään lajikekokeita ja erilaisia viljelyteknisiä kokeita. Lajikekokeissa mukana ovat ruis, syysvehnä, syysohra ja syysrapsi. Viljalajikkeet ovat uusia hiljattain markkinoille tulleita tai lähiaikoina tulevia. Verrokkeina on vanhoja tuttuja lajikkeita. Rukiilla mukana on niin populaatio- kuin hybridilajikkeitakin. Lajikkeilta toivotaan tietysti satoisuutta ja talvenkestävyyttä. Jälkimmäinen määritellään talvituhoprosentin avulla laskemalla kasvitiheydet syksyllä ja keväällä. Lisäksi kokeissa tarkkaillaan lajikkeiden kasvuaikaa ja -rytmiä sekä kasvitautien esiintyvyyttä. Lajikekokeille ei pääsääntöisesti tehdä tautitorjuntaa, jotta mahdolliset erot taudinkestävyydessä tulisivat näkyviin. Sen sijaan rikat ja tuholaiset torjutaan kaikilta normaalisti. ”Totaalisen talvituhoriskin minimoimiseksi lajikekokeet on perustettu Västankvarnin lisäksi samanlaisina myös Siuntioon ja Loviisaan”, Erlund kertoo.

Kuva: syysohran lajikekoe

Kuva: rukiin lajikekoe

Syysöljykasvien lajikekentällä on niin ikään laaja valikoima syysrapsilajikkeita, joiden satoisuutta ja talvenkestävyyttä vertaillaan. Koe toteutetaan yhdessä ruotsalaisen öljykasvien viljelyyn erikoistuneen kehittämisyhtiön Svensk Rapsin kanssa. Samat lajikekokeet toteutetaan eri koepaikoilla Keski-Ruotsissa ja lopulta kaikkien koepaikkojen tulokset ajetaan samaan aineistoon vertailua varten, Erlund kertoo. Tässä koesarjassa verranteena käytetään lajikeseosta, joka on osoittautunut hyvin menestyväksi ja satoisaksi moniin yhden lajikkeen kasvustoihin verrattuna. Osa öljykasvikokeen ruuduista näyttää hieman aukkoisilta, mutta kasviyksilöt täyttävät muutoin varsin hyvin vaatimukset talveen valmistautumisesta: 8 kasvulehteä, juuren pituus 8 cm ja juuren niskan paksuus 8 mm.

Kuva: lajikeseosruutu syysrapsin lajikekokeessa

Kuva: talveen valmis syysrapsiyksilö.

Viljelyteknisiä kokeita edustavat syysvehnän, rukiin ja syysrapsin kylvötiheyskokeet. Syysvehnän neuvonnallisessa kokeessa testataan kolmea eri kylvötiheyttä: 400, 500 ja 600 kpl/m². Koeruuduilta havainnoidaan talvehtimisen lisäksi sadontuottoa ja lakoutumista. Syysrukiin kylvötiheyskokeessa koejäsenet ilmoitetaan kylvöyksiköinä: 2; 2,5 ja 3 kylvöyksikköä hehtaarilla. Erot kylvötiheydessä on havaittavissa varsinkin harvimman ja tiheimmän kylvötiheyden välillä.

Kuva: syysvehnän kylvötiheyskoe 600 kpl/m²

^{Kuva: syysvehnän kylvötiheyskoe 500 kpl/m2}

^{Kuva: syysvehnän kylvötiheyskoe 400 kpl/m2}

Syysrapsin kylvötiheyskokeessa tarkkaillaan syksyllä kasvupisteen korkeutta, kasvulehtien määrää ja juuren paksuutta eri kylvötiheyksillä. Keväällä havainnoidaan muun muassa kukinnan alkamista ja kasvuston lakoutumista. Syysrapsikasvuston perustaminen, oikea kylvötiheys ja -ajankohta, ovat koetoiminnassa kiinnostavia aiheita ja niistä ei vielä tiedetä tarpeeksi, Erlund toteaa syysrapsiruutujen äärellä. Tarvittaisiin koeasetelma, jossa testataan yhdessä kylvöajan ja kylvötiheyden vaikutusta syysrapsin talvehtimiseen ja satoon parempien viljelysuositusten antamiseksi. Tällä hetkellä syysrapsia suositellaan kylvettäväksi 40–50 kpl m². Käytännössä koeruuduilla on kuitenkin todettu, että parhaiten menestyvät kaikkein tiheimmät kylvökset.

Syyskasvien erikoisuutena koekentältä löytyy myös syyshärkäpapua. MTK:n kanssa yhteistyössä toteutettavissa kokeissa tutkitaan kylvöaikaa, kylvötiheyttä, kylvösyvyyttä sekä syyslannoitusta. Syyshärkäpapu on muun muassa Pohjanmaalla kokeiluluontoisesti viljelyssä oleva kasvi, jonka viljelyyn on jonkin verran kiinnostusta, mutta tutkittua kenttäkoetietoa vähän. Syyskylvöinen härkäpapu ei vaadi vernalisaatiota eli kylmäkäsittelyä kukka-aiheiden kehittymistä varten.

Kuten syysviljat, syyshärkäpapukin hyötyy kevätkosteudesta, eikä siksi ole niin herkkä alkukasvukauden kuivuudelle, kuin kevätkylvöiset härkäpapulajikkeet. Syyshärkäpavun tyypillinen kylvöajankohta on syyskuun puolivälistä syyskuun loppuun, Erlund kertoo. Syyshärkäpavun taimet näyttävät näin marraskuussa hyvin kehittyneiltä. Erlund toteaa niiden kuitenkin olevan talvehtimista ajatellen vähän liian isoiksi kehittyneitä. Eri kylvösyvyyksille perustetut kylvömuokkauskokeen härkäpavut näyttävät kehittyneen samaa tahtia, eikä silminnähden eroja ilmene. Keväällä nähdään, miten talvi tänä vuonna kohtelee härkäpapua.

Kuva: syyshärkäpapua kylvösyvyyskokeessa.

Kierros syyskasvikentällä päättyy ja on aika puhdistaa savesta painavat saappaat. Nyt vain toivotaan, että alkavan talven olosuhteet olisivat edellistä suosiollisemmat. Keväällä kasvun käynnistyttyä nähdään mahdolliset talvituhot, jotka nekin ovat kuitenkin tärkeää tietoa tulevaisuutta varten. Koeruuduilla tehdään varhaisesta keväästä alkaen runsaasti havaintoja ja näistä tullaan kevään mittaan kuulemaan Satotason nosto -hankkeen tiedotteissa. Kesän tullen kaikilla kiinnostuneilla on jälleen mahdollisuus tehdä vastaavanlainen kierros syyskasviruuduilla ja nähdä itse erot käsittelyiden ja lajikkeiden välillä. Muistathan siis seurata hankkeen tiedostusta sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla.