Valitse kotimainen lammas – tuet suomalaista maataloutta!

Suomalaiset alkuperäisrodut – monipuolisia tuottajia

Suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas ovat esimerkkejä monikäyttöisistä alkuperäisroduistamme. Ne tuottavat laadukasta lihaa ja arvostettua käsityövillaa, ja monilla yksilöillä on myös hyvät turkisominaisuudet. Suomenlammas ja kainuunharmas ovat poikkeuksellisia siinä, että ne voivat karitsoida ympäri vuoden. Suomenlammas tunnetaan myös erinomaisena emona, ja sitä on viety ulkomaille parantamaan emolinjoja.
Lihantuotantoon keskittyneet tilat hyödyntävät usein myös tuontirotuja joko puhtaina tai risteytyksinä. Tämä parantaa ruhon lihakkuutta ja auttaa hallitsemaan karitsoiden määrää, jolloin katraista saadaan helppohoitoisempia.
 

Lammastalous Suomessa – haasteita ja mahdollisuuksia

Vaikka lampaanlihan kysyntä on hyvä, tuotantomäärät ovat laskeneet viime vuosina. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2024 Suomessa oli noin 115 500 lammasta, mikä on 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Uuhien määrä väheni 7 %, ja karitsoineita uuhia oli 46 463. Kokonaisuudessaan lampaan- ja karitsanlihaa tuotettiin noin 1,05 miljoonaa kiloa.
Kustannusten nousu, petoeläinten aiheuttamat vahingot ja hallinnolliset haasteet ovat koetelleet lampureiden jaksamista. Alan kehittämiseksi on käynnissä useita hankkeita eri puolilla Suomea. Lammastalous on Suomen olosuhteisiin erittäin sopiva eläintuotannon muoto, ja lampaiden kasvatusta on hyvin mahdollista lisätä. Se on ympäristöystävällistä, ekologista ja eettistä, perustuen hiiltä sitovaan nurmiviljelyyn sekä laiduntamiseen. Lammastaloudessa on siis monia mahdollisuuksia, jotka tukevat kestävää kehitystä, kotimaisen ruoan tuotantovarmuutta ja paikallista taloutta. Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hanke tarjoaa lampureille hyödyllistä tietoa ja sähköisen tietopankin, joka avautuu loppukesällä 2025.

Kotimainen lammas – vastuullinen valinta

Suomalaiset arvostavat yhä enemmän laadukasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Kotimaisen karitsan ja lampaan valitseminen pääsiäispöytään tukee suomalaista maataloutta ja varmistaa, että perinteinen juhlaruoka on paitsi herkullinen myös vastuullinen.