Tyynelän toimiva ruokintastrategia

Maitotilan ruokintastrategia on laaja käsite. Se voi olla erillisruokinta täysrehulla, oman valkuaisrehun maksimaalinen käyttö, tietty ruokintalaitteisto tai se voi yhdistyä karkearehuihin. Tyynelän tapauksessa ruokintastrategia liittyy paalirehuun.

Kaikille sopivaa evästä

Rehunteossa Tyynelöillä on käytössä kolmen sadon taktiikka. Lypsäville tehdään omat rehut ja ummessa oleville ja hiehoille omansa. – Kaikille tavoitellaan sopivaa evästä, kertoo Antti  Tyynelä. Koneketju löytyy omasta takaa: niittomurskaimet, karhotin ja yhdistelmäpaalaaja. Käytössä on muovisidonta, joka helpottaa Antin mukaan jätteen käsittelyä, koska verkkoja ei tarvitse erotella. Säilönnässä käytetään biologista säilöntäainetta, joka on toiminut hyvin, kun kuiva-aine on kohdillaan. Paalit ajetaan kotiin heti paalaamisen jälkeen, kasataan tekopäivän mukaan ja merkitään spraymaalilla. – Spesiaalitapaukset, esimerkiksi kasvustoltaan erikoisemmilta lohkoilta tulleet lajitellaan omaan kasaansa, huomauttaa Antti. Vuoden varrella otetaan ahkerasti rehunäytteitä käytettävistä paaliseoksista. Apereseptejä kertyy noin 10–12. Ruokinnan suunnittelee ProAgrialta Katja Kellokoski.

Kolmenlaista apetta

Tilalla tehdään kolmea erilaista apeseosta: lypsäville, ummessa oleville ja hiehoille. Lypsävien appeen komponentteina käytetään kivennäisiä, rypsiä, ohraa, hieman vehnää ja kokeiluun otettua hernettä. Antti kertoo, että kooltaan 30 kuution apevaunussa on kolme pystyruuvia, joilla kokonaisena lisättävät paalit sekoittuvat hyvin. Kesää kohti mentäessä ehkäistään appeen lämpenemistä lisäämällä AIV Ässää joko kastelukannulla suoraan paalien päälle tai apevaunuun rehun sekaan. Kysyttäessä paaliruokinnan onnistumisesta, Antti tuumaa, että kun rehut on hyviä, niin ruokintakin onnistuu. Viime kesän sulamattoman kuidun vähyys on ollut haaste, jota on kompensoitu heinällä. Antti kertoo, että paaleista siiloihin siirtymisestä on keskusteltu, mutta toistaiseksi pysytään paaleissa. Sitä tukee paitsi työvoiman rajallinen määrä, myös ympäröivien tilojen konekanta. Konerikon sattuessa voi kysyä naapuria apuun paalaamaan.

Korjuuaikanäytteiden otto ajan kanssa

Tyynelät aloittavat korjuuaikanäytteiden ottamisen 1–1,5 viikkoa ennen aiottua 1. sadon korjuuta. 2. sadon osalta näytteiden otto aloitetaan jo aikaisemmin, jotta korjuu ajoittuu oikein. Antti vinkkaa ottamaan näytteitä runsaasti ja varaamaan siihen riittävästi aikaa. Kolmen kilometrin säteellä tilasta on 140 hehtaaria, joilta tehdään säilörehua. Peltoja on kuitenkin myös kahdella eri kylällä, ja kasvukauden edistymisessä on eroja.