Etenkin nuoret maksavat yhä useammin lyhytaikaisia kalastonhoitomaksuja. Nuoret ovat myös ahkerimpia kalassa kävijöitä, selviää Metsähallituksen teettämästä kyselytutkimuksesta.
Suomalaiset ovat ahkeria kalastamaan ja tuntevat
kalastonhoitomaksun varsin hyvin, kertoo Metsähallituksen teettämä kalastonhoitomaksun kyselytutkimus, jossa haastateltiin hieman yli 2000 täysi-ikäistä mannersuomalaista. Tutkimuksen tulokset kuvaavat tarkasti kohderyhmäänsä koko Suomessa.
Lakisääteinen kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos kalastaja on 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä. Pilkkiminen, onkiminen ja silakkalitkaus ovat yleiskalastusoikeuksia, joita voi harjoittaa ilman kalastonhoitomaksua. Kalastonhoitomaksujen keräämisestä valtiolle vastaa Metsähallitus.
Tutkimuksen mukaan kaikista vastaajista hieman alta puolet, 40 prosenttia, oli käynyt viimeisen vuoden aikana kalassa, mutta vain noin joka kymmenes oli maksanut kalastonhoitomaksun. Innokkaimpia kalastajia olivat nuoret, iältään 18–24-vuotiaat kalastajat, joista hieman yli puolet oli käynyt kalassa.
Suuri kuilu kalastaneiden ja kalastonhoitomaksun maksaneiden välillä johtuu ennen kaikkea kalastustavoista: onkiminen ja pilkkiminen ovat suosittuja kalastustapoja eivätkä ne edellytä kalastonhoitomaksun maksamista.
Tutkimus antaa vihjeitä siitä, kuinka monen kalastajan tulisi maksaa kalastonhoitomaksu ja kuinka moni jättää sen maksamatta. Tutkimukseen vastanneista kalastonhoitomaksun maksoi noin 67 prosenttia kalastajista, joiden kuului se maksaa. Koko Suomessa kalastonhoitomaksun maksoi vuonna 2017 yhteensä noin 230 000 suomalaista. Kyselytutkimuksesta saatujen tietojen perusteella arviolta 343 000 kalastajan olisi pitänyt maksaa kalastonhoitomaksu.
Kalastonhoitomaksujen maksukäyttäytyminen on muuttunut viime vuosina. Viime vuoteen verrattuna kalastonhoitomaksun vuosimaksuja maksettiin tänä vuonna vähemmän, lyhytaikaisia enemmän. Vuonna 2016 joulukuun alussa vuosimaksuja oli maksettu noin 209 500, viikkomaksuja 34 600 ja vuorokausimaksuja 22 000 kappaletta. Tämän vuoden joulukuun alussa vuosimaksuja oli maksettu noin 191 100, viikkomaksuja 36 300 ja vuorokausimaksuja 26 600 kappaletta.
Metsähallituksen kyselyyn vastanneista noin 2000 suomalaisesta 13 prosenttia oli maksanut jonkinlaisen kalastonhoitomaksun. Heistä reilusti valtaosa, yli 70 prosenttia, oli maksanut vuosimaksun. Nuoret, 18–24-vuotiaat kalastajat ovat muihin ikäryhmiin nähden poikkeus, sillä heistä alta puolet, 46 prosenttia, oli maksanut kalastonhoitomaksun koko vuodeksi. Sen sijaan he suosivat kalastonhoitomaksun ostoa yhdeksi tai useammaksi viikoksi tai päiväksi.
Lyhytaikaisempien kalastonhoitomaksujen ostamisen syyksi kaikista vastaajista lähes kolme neljästä kertoi, että kalasti harvoin tai ei aikonut kalastaa enempää kuin ostettu hoitomaksu salli. Noin joka kymmenes kertoi suosivansa lyhyitä hoitomaksuja, koska kalastonhoitomaksu koko vuodeksi oli liian kallis.
Vuoden 2016 alussa voimaan tullut kalastonhoitomaksu on iskostunut tutkimuksen mukaan suomalaisten mieleen hyvin. Nykyinen kalastonhoitomaksu yhdisti vanhan kalastuksenhoitomaksun ja kalastusläänikohtaiset viehekalastusmaksut.
Suuri osa, 74 prosenttia kyselyyn vastanneista, kertoi maksaneensa kalastonhoitomaksun, koska tiesi sen olevan edellytys luvalliselle kalastamiselle. Lähes puolet kertoi maksaneensa kalastonhoitomaksun, koska on sen maksanut aina ennenkin ja varsin suuri joukko, yhteensä 39 prosenttia, koska sen tuotot menevät hyvään tarkoitukseen eli kalavesien ja kalakantojen kehittämiseen.
Valtaosan mielestä nykyinen kalastonhoitomaksu, jota alle 18-vuotiaiden, yli 64-vuotiaiden ja ongella, pilkillä ja silakkalitkalla kalastavien ei tarvitse maksaa, on hyvä. Näin ajatteli 73 prosenttia vastaajista. Hieman alta yksi kymmenestä toivoi, että iästä riippumatta kaikki paitsi onkijat, pilkkijät ja silakkalitkaajat maksavat kalastonhoitomaksun. Samoin noin yksi kymmenestä halusi, että iästä ja kalastustavasta riippumatta kaikki kalastajat maksaisivat kalastonhoitomaksun.
Metsähallituksen teettämään kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 2008 täysi-ikäistä mannersuomalaista kuluttajapaneelissa. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten kalastusaktiivisuutta ja käsityksiä kalastonhoitomaksusta. Kyselyn teki Tietoykköset Oy ja rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
29.12.2017
