Tutkijat ja asiantuntijat vastasivat viljelijöiden lähettämiin maan kasvukuntoaiheisiin ennakkokysymyksiin

Kysymykset olivat erinomaisia, suuri kiitos niistä! Katso videolta vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

• Markkinoilla on monia laitteita, joilla voi mitata mm. maan kosteutta ja lämpötilaa. Onko niistä mitään hyötyä ja mitä pitäisi ottaa huomioon, jos niitä haluaa käyttää? 
   
• Onko maan ilmatilavuudella vaikutusta möhöjuuren tai apilamädän riskiin. Eli käytännössä onko apilanurmen jankkurointi hyödyllinen tauteja vastaan? 
   
• Kumpi on haitallisempaa maan kasvukunnolle, kyntö vai glyfosaatti? Entä onko kultivointi selkeästi parempi kuin kyntö ja miksi? Olen kuullut, että jos haluaa parantaa maan kasvukuntoa niin tärkeintä on minimoida muokkaus ja maksimoida vihreä kasvipeite. 
   
• Kuinka paljon ja miten eri kasvinsuojeluaineet ja vaikuttavat maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin? Erityisesti kuinka paljon tautiaineilla on vaikutusta? 
   
• Onko koneen kokonaispainolla merkitystä jos maan pintapaineen pystyy teloilla tai leveillä renkailla pitämään tarpeeksi pienenä, esim. max 0,5bar? Onko siis eroa painaako kone 5 vai 15 tonnia jos pintapaine on molemmissa 0,5bar? 
   
• Meilläpäin on pitkälle maatuneita kytömaita, runsasmultaisia, joita kutsutaan rapamaiksi. Minulle tuli tällainen peltokaupassa ja siinä oli melkoisen uusi ojitus. Imut suoraan valtaojaan. Keväällä kynnin sen ja näytti hyvälle. Lakkiaispäivänä satoi yli 30mm. Pelto ei sen jälkeen kuivanut. Umpimärästä pellosta ei suostunut salaojiin juuri mitään. Kyntökerroksen pohjassa on aivan maatumattoman näköinen tiivis melkein levymäinen turverahkakerros. Pitäisikö siihen juntata tolkuttomasti kalkkia. Edellinen syksy oli tosi märkä. Mutta jatkossa tämä vesipuoli askarruttaa. 
   
• Mikä yksittäinen maanparannus/viljelykasvi onnistuessaan tuottaa eniten biomassaa peltoon jos se murskataan sinne eikä korjata pois? 
  Luomusta meille tulleita vuokrapeltoja jota viljelty vuosia ilman lantaa ja nurmikiertoa, vaikuttaa täysin kuolleilta. Kannattaako näitä laittaa apilanurmelle vai millä saadaan mikrobitoiminta käyntiin mahdollisimman nopeasti?  
   
• Onko havaittu tiettyä sienien ja bakteerien suhdetta maassa, joka olisi optimaalinen. NIR-analyysissä tätä selvitetään, mutta mitä tutkimukset kertovat? 
   
• Mitä tiedetään mykorritsasta ja sen merkityksestä? Mikä edistää sitä ja mitkä toimet haittaavat? Markkinoilla on siementen käsittelyyn olevia valmisteita, joiden luvataan toimivan mykorritsan houkuttimena. Onko tutkimusta tämän ympärillä? 
   
• Jos peltoon levittää 0-kuitua, niin kauanko sen kuluttaa typpeä ja rajoittaa typpeä vaativien satokasvien viljelyä? 
   
• Onko 0-kuidusta merkittävää hyötyä maan rakenteelle savimaalla?  
   
• Viljavuudessa kalium on välttävä/huononlainen, voiko viljelytoimenpiteillä vaikuttaa sen nostoon? Tottakai biotiitti ja kali-lannoitteet auttavat mutta muita vaihtoehtoja? 
   
• Onko savimaan kalkitsemisesta hyötyä, vai enemmän haittaa jos pH-lukemat ovat lähtökohtaisesti hyvät? Kalkitusta ei ole tehty pitkään aikaan.
   

TyVi/HIKKA-hanketta toteutettiin tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Hankkeet keskittyivät maan orgaanisen aineksen kasvattamiseen ja maan kasvukuntoon. Kenttäkokeita tehtiin yhteistyötiloilla, joiden pelloilta määritettiin heikommat ja paremmat lohkot tai alueet. Alueet tutkittiin ja niille tehtiin toimenpidesuunnitelmat. Videolta kuulet lisää, millaisia havaintoja lohkoilta löydettiin ja millaisia tuloksia saatiin.

Linkki videoon

Puheenvuorot ja vastaukset: HIKKA-hanke

Videon tekninen toteutus: Satotason nosto Uudellamaalla -hanke