Tuottajalle kiitos -stipendi tutkimukseen typen hyväksikäytöstä altakastelujärjestelmässä

Matias Rönnqvistin tekemälle tutkimustyölle myönnettiin keväällä Tuottajalle kiitos -stipendi. Tapaan pellon laidalla iloisen miehen, joka innoissaan kertoo tulevan kasvukauden kokeista viljojen altakasteluun liittyen.

─ Meitä on ryhmä samanhenkisiä tuottajia, joilla jälleen tänä vuonna on koeruutuja kolmessa eri paikassa kahden maakunnan alueella. Tavoitteenamme on kehittää viljojen altakastelun systematiikkaa ja taloudellisuutta. Kokeiden tavoitteena on testata altakastelun vaikutuksia kasvien typen hyväksikäyttöön, Rönnqvist kertoo.

Tutkimus toteutetaan yli maakunta- ja kielirajojen ja eri viljelykasveilla. Koeruutuja löytyy Vaasan ja Mustasaaren alueelta Sulvan Söderfjärdenistä ja Höstvedeltä sekä Lapualta.

Kannattaako viljakasveja kastella?

Matias Rönnqvist perustelee kastelun tarpeellisuutta Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pirjo Peltosen tutkimuksella, jonka mukaan viljojen kevätkylvöt tarvitsevat noin 100 mm vettä oraalle tulon ja sirkkalehtivaiheen välillä. Vaasan seudulla sademäärän keskiarvo touko-kesäkuulla on noin 30 mm/kuukausi.

─ Tämä tarkoittaa, että viljelykasvit tarvitsevat lisäkastelua alkukesästä, jotta päästään parempiin satoihin.

Kun vielä huomioidaan tämän hetken energia- ja lannoitekustannukset, on erittäin ajankohtaista pohtia erilaisia vaihtoehtoja kannattavuuden parantamiseksi.

Aurinkopaneelit ja uusi tekniikka

─ Meillä on olemassa tekniikka kastelun automatisointiin, mutta sekä tekniikka että mahdolliset vuosikustannukset eivät puolla olemassa olevien tekniikoiden käyttöä viljantuotannossa, selvittää Rönnqvist.

Tästä syystä Rönnqvist on lähtenyt kehittämään yhdessä Sulvalaisen yrityksen Agrolink Ab:n kanssa edullisempia tekniikoita ja yksinkertaisempia menetelmiä.

─ Valitut menetelmät ovat sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestäviä. Tekniikka perustuu olemassa olevan salaojitussysteemin hyväksikäyttöön. Aurinkokennopumppujen avulla vettä pumpataan systeemiin heti kun vesitasot ovat menossa säädetyn tason alle. Aurinkokennoilla varustetut kosteusmittarit lukevat koko ajan maaperän kosteuspitoisuutta, jolloin käytössä on reaaliaikaista dataa suoraan pellolta, Rönnqvist kertoo.

Uutta osaamista

─ Peltokokeilla on monia positiivisia vaikutuksia. Pääasiallinen hyöty on se, että opimme koko ajan uutta viljakasvien altakastelusta ja sen hyödyistä viljelyssä. Koeruutumme ovat myös erilaisia niin maaperältä, multavuudelta kuin rakenteeltakin. Meillä ei ole vielä valmiita vastauksia, mutta opimme koko ajan lisää, toteaa Rönnqvist.

Teksti ja kuva: Madelene Lindqvist, ProAgria Lantbrukssällskapet, kehitys- ja kommunikaatiovastaava