Tuotosseurantatilojen keskituotos ylitti 10 000 kiloa

Suomalainen tuotosseurantalehmä tuotti vuonna 2020 maitoa keskimäärin 10 168 kiloa – 231 kiloa edellisvuotta enemmän. Keskituotos oli nyt ensimmäistä kertaa viisinumeroinen.

- Sadan parhaan tilan energiakorjatun maitotuotoksen keskiarvo on 13 022 kiloa lehmää kohti, mikä on maailmanluokan huipputulos. Hyvää tuotosta selittävät muun muassa eläinten hyvä hoito ja maitotilayrittäjien osaaminen. Tarvitaan suuri määrä työtä, että lehmät tuottavat kestävästi noin suuren määrän maitoa. Tuottava lehmä on aina myös hyvinvoiva lehmä, sanoo johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta.

Tuotosseurantakarjojen keskikoko nousi 50,5 lehmään – 2,3 lehmällä edellisvuodesta. Energiakorjattu maitotuotos oli keskimäärin 10 771 kiloa, jossa oli nousua yli 200 kiloa. Rasva- ja valkuaispitoisuudet pysyivät ennallaan.

Luomumaitotilojen keskituotos oli 9 325 kiloa, jossa on kasvua 214 kiloa. Luomukarjoissa oli keskimäärin 66,5 lehmää – 2,8 lehmää edellisvuotta enemmän. Luomutilojen energiakorjattu maitotuotos oli 9 610 kiloa lehmää kohti.

Tuotosten nousua selittävät monet tekijät: ensikoiden osuus karjoissa on pienentynyt ja lehmät lypsävät entistä pitempään. Myös hiehojen poikimaikä on laskenut. Lisäksi holsteinin osuus kasvaa edelleen, ja sen tuotos on muita rotuja korkeampi.

- Parhaissa karjoissa kaikki lypsylehmän elämänvaiheet vasikasta satatonnariksi osataan. Heti vasikan syntymästä lähtien varmistetaan tulevalle lehmälle hyvä polku maidontuottajana, Sanna Nokka lisää.

Kilojen lisäksi pitää mitata myös euroja

Tuotoksella mitattuna tuotosseurantakarjat ovat hyvässä tuloskunnossa. Maidon todellisen tuotantokustannuksen osalta tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä. Maidontuotantoon käytetystä rehusta 53 prosenttia on säilörehua, jonka tuotantokustannuksia lasketaan vain muutamille kymmenille tiloille vuosittain.

Myös muiden kotoisten rehujen tuotantokustannusten laskenta on vähäistä, joten ostorehukustannus on ainut tiedossa oleva kustannus.

Miksi kannattaa tietää, mitä oma rehu maksaa?

- 50 lehmän karjassa säilörehua kuluu keskimäärin 200 000 kuiva-ainekiloa vuodessa. Säilörehun tuotantokustannus voi vaihdella 10 sentistä 22:een kuiva-ainekiloa kohti. Tällöin tuotantokustannusten ero keskikokoisten tilojen välillä voi olla lähes 24 000 euroa vuodessa, muistuttaa ProAgrian valtakunnallinen huippuosaaja Jarkko Storberg.

- Tuotantokustannusten tunteminen on lähtökohta tilan kannattavuuden parantamiseen. Jokaisen maitotilan tulisi selvittää kotoisten rehujen tai ainakin säilörehun tuotantokustannukset. ”Mitä mittaat, sitä voit parantaa” pätee myös tilan rehuntuotantoon.

Ostorehukustannukset alenivat

Ostorehujen osuus oli lypsävien lehmien rehustuksessa lähes 28 prosenttia. Ostorehukustannukset alenivat edellisvuodesta ja vaihtelivat rehunkulutuslaskelmissa 7,1:sta 8,4 senttiin karjakoosta riippuen. Keskiarvo 7,4 senttiä pieneni 0,6 senttiä maitolitralta. Tuotosseurantatilan laskennalliset ostorehukustannukset olivat keskimäärin 34 000 euroa, jossa oli alenemaa 2 400 euroa.

Säilörehun keskimääräinen laatu oli edellisvuosien tasoa. Rehujen laadun vaihtelu näkyi analyysien määrässä, sillä korkeimmassa tuotosluokassa olevat tilat ottivat keskimäärin jo yli 17 näytettä. Syksyn 2020 säilörehut olivat analyysitulosten perusteella tavanomaista tasoa.

Maidon ureapitoisuus laski edellisvuosista ja oli nyt keskimäärin 26,7 – edellisvuonna 28,3 – mikä kertoo paremmasta valkuaisen hyväksikäytöstä. Alhainen ureapitoisuus ei näkynyt typen hyväksikäytössä, mikä oli lypsävien lehmien rehuannoksessa keskimäärin 29,4 prosenttia ja fosforin 30,3 prosenttia.

Rehun kuiva-ainekilolla tuotettiin keskimäärin yhtä paljon maitoa kuin edellisenä vuonna eli 1,47 EKM-kiloa, kun huomioon otetaan pelkästään tuotoskaudella syöty rehu.

Ratkaisuja ja kustannusten hallintaan

ProAgrian asiantuntijat ovat koko Suomessa toimiva osaajaverkosto, joka ymmärtää yrityskokonaisuuden tuotannon, talouden ja johtamisen haasteet. Talous on kaikessa läsnä.

ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palveluja käyttää tuotosseurantatiloista 65 prosenttia. Ruokintasuunnitelmien ohella keskeisiä ovat seurantalaskelmat, joiden tuloksista saa kattavan yhteenvedon keskimääräisestä rehujen kulutuksesta sekä lypsävien että ummessa olevien lehmien osalta. Ruokinnan onnistumista voi seurata itse tai laskea asiantuntijan kanssa biologiset ja taloudelliset tunnusluvut rehutietojen perusteella.
- Haluamme lisätä maitotilojen kustannustietoisuutta ja helpottaa kustannusten hallintaa vastaavien tilojen vertailutiedoilla. Tuottoennusteet ovat olleet kysyttyjä etenkin valiolaisilla tiloilla, kun on kartoitettu sopimustuotannon vaikutuksia tuotantoon, kertoo johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta.

Tuotosseurannan asiakkaiden käytössä on maksutta erilaisia työkaluja kustannusten hallintaan. Esimerkiksi ruokintasuunnitelman pohjalta voi lähettää eri rehuyrityksille samansisältöisen tarjouspyynnön. Kilpailutus on todettu tehokkaaksi keinoksi alentaa kustannuksia.

Tuotosseurannan tulokset 2020

Tuotosseurantakarjojen tuloksien lisäksi julkaistaan samalla kertaa

• 500 parasta tuotosseurantakarjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM) mukaan
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa maitotuotos kilojen mukaan
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa poistettujen lehmien elinikäistuotoksen mukaan.

Tulosten yhteydessä julkaistaan myös samat tiedot luomutilojen 20 parhaasta tuotosseurantakarjasta.

Kaikki tulokset löytyvät täältä: www.proagria.fi/maito2021

Lisätietoa:
Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto, johtava asiantuntija, puh. 040 167 6363, sanna.nokka@proagria.fi
Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi, valtakunnallinen huippuosaaja, puh. 0400 849 992, jarkko.storberg@proagria.fi
Tuija Huhtamäki, ProAgria Keskusten Liitto, johtava asiantuntija, puh. 040 137 9371, tuija.huhtamaki@proagria.fi