Tuotosseurantalehmien keskituotos nousi maltillisesti – korkeimmat tuotokset Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa

Mediatiedote 19.3.2019
ProAgria Keskusten Liitto

ProAgrian tuotosseuranta tuottaa maidontuottajalle tärkeää tietoa yrityksen johtamiseen tilan omien tietojen muodossa, mutta erityisesti myös laajoja vertailutietoja. Tänä vuonna tuotosseurantatiedot sisältävät tärkeää tietoa maidontuottajalle maidon pitoisuuksista euroina, mikä helpottaa taloudellista vertailua. - Pitoisuuksilla on iso merkitys maidon hintaan, joten eri eläimiä kannattaa vertailla maidon määrän lisäksi myös pitoisuuksien tuottokyvyn mukaan. Tuotosseurannan Koelypsyraportilta näkee lehmäkohtaisesti, montako euroa päivässä on kunkin lehmän tuottaman maidon arvo. Laskennassa on huomioitu maidon määrä, sekä rasva- ja valkuaispitoisuus. Näitä eurolukuja on tulossa tänä vuonna raporteille lisää, kertoo ProAgria Keskusten Liiton johtavaa asiantuntija Sanna Nokka.

Suurimmat karjat Ahvenanmaalla, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Uudellamaalla

Lypsykarjan tuotosseurannassa mukana olevat lehmät, eli 80 % Suomen kaikista lehmistä, lypsivät viime vuonna keskimäärin 9 795 kiloa maitoa, joka on 120 kiloa edellistä vuotta enemmän. Valkuaista lehmät tuottivat keskimäärin 345 kg (+6 kg), valkuaispitoisuuden ollessa 3,52 % (+0,02) ja rasvaa 422 kg (+6 kg), 4,30 % (sama, kuin v. 2017). Energiakorjattu maitotuotos oli viime vuonna 10 289 kg EKM (+149 kg). Luomutiloilla vastaavat tuotokset olivat 8 823 kg maitoa/lehmä (+133 kg), valkuaista 289 kg (+2 kg), 3,28 % (-0,02), rasvaa 370 kg (+ 2 kg), 4,20 % (-0,04) ja energiakorjattua maitoa 9049 kg EKM maitoa/lehmä (+112 kg EKM). Tuotosseurannassa olevista lehmistä 3,4 % on luomulehmiä. Alueellisesti korkeimmat tuotokset ovat Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa.

Tuotosseurantatiloilla on keskimäärin 45,6 lehmää, joka on 1,8 lehmää enemmän kuin edellisvuonna. Keskimäärin suurimmat karjat ovat Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Uudellamaalla. Pienimmät karjat ovat Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa.

Tuotosseurantakarjoissa ensimmäisen kerran enemmän holstein-lehmiä kuin ayrshire-lehmiä

Holstein-lehmien osuus on noussut ja ayrshiren vastaavasti laskenut jo pitkään. Kymmenen vuotta sitten tuotosseurantalehmistä ayrshiren osuus oli 67 % ja holsteinin 32 %, viime vuonna osuudet olivat ayrshire 49 % ja holstein 50 %. Suomenkarja on säilyttänyt 1,1 % osuutensa vuodesta toiseen. Suomeen on tullut myös paljon uusia rotuja, joista yleisin on jersey.

– Holsteinin suosiota selittää korkeampi tuotos. Viime vuonna holsteinit lypsivät keskimäärin 1050 kg enemmän maitoa lehmää kohti verrattuna ayrshireen, toteaa Nokka. Jos katsotaan energiakorjattua maitotuotosta, ero on jonkin verran pienempi, 706 kg EKM, koska pitoisuudet ovat ayrshirellä tyypillisesti korkeammat.

Kuiva kesä nosti ostorehukustannuksia

Tuotosseurantalehmien rehustus pysyi poikkeuksellisen kuivasta kesästä huolimatta samanlaisena kuin edellisvuonna. Säilörehun osuus oli reilut 50 prosenttia kokonaiskuiva-aineen syönnistä ja väkirehun osuus keskimäärin 44 prosenttia. Ostorehujen osuus nousi 34 prosenttiin, jossa nousua reilu prosenttiyksikkö. – Ostorehujen osuuden nousu johtuu lisääntyneestä viljan ostosta, sillä noin kolmannes viljasta ostettiin, kun edellisvuonna ostoviljan osuus oli reilut 20 prosenttia ruokinnassa käytetystä viljasta, johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta kertoo.

Viime kesän ensimmäinen säilörehusato oli keskimäärin todella hyvälaatuista ja sulavuudet olivat huippuluokkaa. – Maidon pitoisuudet olivat syksyllä edellisvuosia korkeammat. Paremmat pitoisuudet parantavat maidosta maksettavaa hintaa, mitä tarvitaankin kohonneiden ostorehukustannusten peittämiseksi. Ostorehukustannukset nousivat 0,92 senttiä ollen keskimäärin 9,79 snt/meijeriin tuotettu maitolitra, Huhtamäki jatkaa.

Ravintoaineiden hyväksikäyttö heikkeni hieman edellisvuoteen verrattuna. Sekä typen että fosforin hyväksikäyttö oli hieman heikompi, ja maidon ureapitoisuus oli edellisvuotta korkeampi. Syynä tähän on runsaampi rehujen käyttö. Rehun kuiva-ainekilolla tuotettiin viime vuonna keskimäärin 1,33 energiakorjattua maitokiloa, kun edellisvuonna tehokkuus oli hieman parempi ollen 1,36 EKM kg/kg ka.

Maitotilojen kannattavuus ennallaan

Maitotiloilla vuoden 2018 kannattavuus heikkeni hieman verrattuna vuoteen 2017. Maidon keskimääräinen tuottajahinta ilman jälkitien osuutta nousi 38,31 sentistä/litra 38,48 senttiin/litra, joten nousua oli vain 0,4 prosenttia. Vastaavasti maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksissä nousua oli 3,9 prosenttia. ProAgrian tähän mennessä laskettujen tietopankkitietojen mukaan maidon nettotuotantokustannukset olivat vuonna 2018 keskimäärin 43 senttiä litra ja maidon myyntitulot olivat jälkitilit huomioon ottaen 40 senttiä/litra. Yrittäjän tappio oli siten noin 3 senttiä litraa kohden.

Kannattavuuskertoimella mitattu kannattavuus on ollut tähän mennessä lasketuissa maitotilojen vuoden 2018 tulosanalyyseissä keskimäärin 0,81 ja ennakoitu vuoden 2018 keskimääräinen kannattavuuskerroin on noin 0,74. - Vuonna 2019 maitotilojen kannattavuus heikkenee vielä lisää, jollei maidon hinta nouse tai rehujen hinta laske, sillä tuotantopanosten hinnat nousivat vuoden 2018 lopulla merkittävästi viljojen hinnan nousun myötä. Tilanne on maitotilojen osalta kestämätön, toteaa johtava asiantuntija Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta.

Strategia rakentaa maatilayrityksen tulevaisuutta

Toimiala painii kannattavuusongelmissa ja se tarvitsee uudelleenjärjestelyjä. Lisäksi maatalouden rakennemuutos jatkuu: maatilojen määrä pienenee ja tilakoot kasvavat. Jotta kasvu tapahtuu hallitusti ja riskit eivät nousisi liian suuriksi, tarvitaan maitotiloilla strategista suunnittelua. Muutos tarkoittaa aina myös mahdollisuuksia. Uudet markkinat ja laajennettu elinkeinopohja ovat monelle maatilalle realistisia vaihtoehtoja. Myös erilaiset strategiset allianssit ja uudenlainen yritysten välinen yhteistoiminta luovat pohjaa tulevaisuuden rakentamiselle.

- Strategiatyön merkitys kasvaa merkittävästi maataloudessa. Tulevaisuuden menestystarinat rakennetaan hyvällä strategisella suunnittelulla sekä tuotannon ja talouden kytkennät yhdistävällä ammattimaisella johtamisella. Tähän panostamme jatkossa merkittävästi ProAgriassa, linjaa johtava asiantuntija Antti Sipponen ProAgria Keskusten Liitosta.

500 parasta tuotosseurantatilaa julkaistu

Julkaisemme Maidontuotannon tulosseminaarin yhteydessä 500 parasta tilaa energiakorjatun maitotuotoksen ja elinikäistuotoksen perusteella. Kaikkien listalla olevien karjojen on pitänyt kuulua tuotosseurantaan koko vuoden 2018 ja tuotosten pitää olla virallisia. Tutustu parhaisiin tiloihin osoitteessa www.proagria.fi/maito2019.

Parhaat 500 EKM tilaa 2018

Parhaat 500 tilaa poistettujen elinikäistuotos 2018

Parhaat 500 tilaa maitotuotoksen mukaan 2018

Lisätietoja ProAgria Keskusten Liitosta

Tuotosseurannan asiakaspalvelu, puhelin (09) 8566 5980, tuotosseuranta@proagria.fi

Sanna Nokka, johtava asiantuntija, lypsykarjan tuotosseuranta, puhelin 040 167 6363, sanna.nokka@proagria.fi

Tuija Huhtamäki, johtava asiantuntija, lypsykarjan ruokinta, puhelin 040 137 9371, tuija.huhtamaki@proagria.fi

Ari Enroth, johtava asiantuntija, taloussuunnittelu ja -seuranta, puhelin 040 700 9131, ari.enroth@proagria.fi

Antti Sipponen, johtava asiantuntija, maatilayrityksen johtaminen, puhelin 044 430 9206, antti.sipponen@proagria.fi