Tuotosseurantaan kuuluvien maidontuottajien korkea osaaminen näkyy hyvinä tuotoksina – tavoitteeksi kaikille 11 000 kg EKM

Maidontuotannon tulosseminaarin tuloksia

Tuotosseurantaan kuuluvien maidontuottajien korkea osaaminen näkyy hyvinä tuotoksina – tavoitteeksi kaikille 11 000 kg EKM

Suomalaisella eläinaineksella ja maidontuottajien osaamisella on mahdollisuus päästä maailman huipputuloksiin. Nousu johtuu maidon parantuneista pitoisuuksista ja kohonneesta maitotuotoksesta. - Meillä on erittäin hyvät edellytykset asettaa tavoitteeksi kaikille maitotiloille 11 000 kiloa energiakorjattua maitoa. Lähes neljäsosa tuotosseurantatiloista ylittääkin jo tämän tavoitteen. Sama tavoite on asetettu Ruotsissa, kertoo johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta ja jatka, - Kun maitomäärä lisääntyy, niin yksikkökustannus pienenee, mikä merkitsee tilalle enemmän kannattavuutta.

Maitotuotokset nousussa – katse myös elinikäistuotokseen

Suomalaisissa tuotosseurantakarjoissa lehmät lypsivät viime vuonna maitoa keskimäärin 9 937 kg lehmää kohden. Keskituotos nousi edellisestä vuodesta 142 kg. Luomutilat ylittivät myös 9 000 kg:n tuotosrajan, keskimääräinen tuotos luomutiloilla oli 9 111 kg. Energiakorjattua maitoa lehmät tuottivat keskimäärin 10 534 kiloa lehmää kohden, nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 245 kg lehmää kohden.

Ruotsissa lehmät tuottivat energiakorjattua maitoa viime vuonna 10 417 kg lehmä kohden, Tanskassa vastaava keskimääräinen tuotos oli 11 002 kg EKM lehmää kohden. - Energiakorjatussa maitotuotoksessa otetaan huomioon maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet. Mitä enemmän maidossa näitä on, sitä parempaa hintaa siitä saa, sanoo Nokka.

- Keskituotosta ei auta yksin tuijottaa, vaan oleellista on se, miten paljon lehmä tuottaa maitoa elinaikanaan. Kun elinikäistuotos nousee, tarvitaan vähemmän eläimiä ja eläinpaikkoja uudistamiseen. Näin säästetään kustannuksissa ja vähennetään maidon ilmastovaikutuksia, tiivistää Nokka.

Energiakustannukset tarkasteluun erityisesti laajennuksissa

Maidontuotannon energiakustannus vastaa noin 10 % maidon hinnasta, riippuen tilalla tuotettavien rehujen osuudesta. Tilakohtainen vaihtelu on merkittävä. Energiatehokkuus on kestävä keino hallita maidontuotannon energiakustannuksia eli yhtä kustannustekijää.

- Laajennussuunnitelmissa kannattaa erityisesti ottaa huomioon tulevat energiakustannukset ja esimerkiksi ruokintavalintojen vaikutus. Karkeasti voi myös haarukoida biokaasun tuotannon kannattavuutta, muistuttaa ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Maarit Kari ja jatkaa, - Maatilan energiasuunnitelmista kertynyttä tietoa voidaan hyödyntää kulutuksen arvioimiseen ennakolta, mikä on tärkeää myös energian tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisessa.

Ostorehukustannukset alenivat

Säilörehun osuus oli viime vuonna reilut 53 prosenttia lypsävien lehmien kokonaiskuiva-aineen syönnistä ja väkirehun osuus keskimäärin 46 prosenttia. Ostorehujen osuus on lypsävien lehmien rehustuksessa suuri ollen yli 39 prosenttia. Ostorehukustannukset alenivat edellisvuoteen verrattuna. Ostorehukustannukset, snt/maitolitra vaihtelivat lypsävien lehmien rehunkulutuslaskelmissa 7,6:sta 8,9 senttiin keskiarvon ollessa 8,2 snt/litra. ProAgria julkaisee tuotosseurantalehmien rehunkulutustiedot ensimmäistä kertaa erikseen lypsävien ja ummessa olevien lehmien osalta.

Säilörehun keskimääräinen laatu oli edellisvuosien tasolla. Sitä alensi 2019 alkuvuonna syötössä olevat kuivan kesän (2018) laadultaan vaihtelevat säilörehut. Rehujen laadun vaihtelu näkyi analyysien määrässä, sillä korkeimmassa tuotosluokassa olevat tilat ottivat keskimäärin jo yli 17 näytettä. Syksyn 2019 säilörehut olivat analyysitulosten perusteella tavanomaisella tasolla.

Ravintoaineiden hyväksikäyttö laskettiin ensimmäistä kertaa pelkästään lypsävien lehmien osalta. Maidon ureapitoisuus oli edellisvuoden tasolla ollen 28,3. Lypsävien lehmien rehuannoksen typen hyväksikäyttö oli 29 prosenttia ja fosforin 30 prosenttia. Rehun kuiva-ainekilolla tuotettiin keskimäärin 1,47 EKM-kiloa maitoa, kun huomioon otetaan pelkästään tuotoskaudella syöty rehu.

Tuotosseurannan tuloksissa julkaistaan

Tuotosseurannan tulokset sisältävät tiedot tuotosseurantakarjojen tuloksista. Sen lisäksi julkaistaan samalla kertaa

• 500 parasta tuotosseurantakarjaa EKM maitomäärän mukaan mitattuna
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa maitotuotos kilojen mukaan mitattuna
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa poistettujen lehmien elinikäistuotoksen mukaan mitattuna

Ensimmäisen kerran julkistetaan samat tiedot luomutilojen 20 parhaasta tuotosseurantakarjasta.

Kaikki tulokset löytyvät täältä: https://www.proagria.fi/sisalto/maidontuotannon-tulosseminaari-2020-14693

Lisätietoja

Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto, johtava asiantuntija, puhelin 040 167 6363, sanna.nokka@proagria.fi

Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto, johtava asiantuntija, puhelin 040 536 6411, maarit.kari@proagria.fi

Tuija Huhtamäki, ProAgria Keskusten Liitto, johtava asiantuntija, puhelin 040 137 9371, tuija.huhtamaki@proagria.fi