Tuotosseuranta 120 vuotta - vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa maitotilan päätöksentekoon

11.10.2018

Tuotosseuranta on kehittävien tilojen valinta ympäri maailman. Maidontuotannossa sitä hyödynnetään päätöksenteossa ja johtamisessa sekä eläinten jalostuksessa, koska se tuottaa luotettavaa tietoa ja vertailuja. – Tuotosseurannan avulla lypsykarjan tuotostiedot ovat ajantasaisia, luotettavia ja vertailukelpoisia. Halutessaan tuloksia voi vertailla myös muiden maiden tuloksiin. Ennen kaikkea tuotosseurannan avulla saavutetaan tuloksia, sanoo kotieläintuotannon ja lypsykarjan tuotosseurannan johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta.

Tuotosseurantaan kuuluvilla tiloilla ja paljon neuvonnan palveluja käyttävien maitotilojen tulokset ovat mitatusti paremmat kuin tiloilla, jotka eivät hyödynnä tuotosseurannassa saatuja tuloksia täysmääräisesti toiminnan parantamiseen. – Meijerimaidon määrä, keskituotos ja maidon tuotantokustannus ovat mittareita, joiden tulokset ovat selkeästi paremmat tiloilla, jotka hyödyntävät tuotosseurannan tietoja täysmääräisesti, sanoo Nokka.

Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen

Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia hyödyntää tietoa tilalla. Keinoälyä voidaan opettaa poimimaan datasta sellaista tietoa, jota ihminen ei pysty analysoimaan. – Yhdistämällä tuotosseurannan tietoja tiloilla käytössä olevista laitteista syntyvään tietoon, voidaan saada aikaan uusia tuottavia työkaluja johtamisen tueksi. Yksi lopputulema tietojen yhdistämisestä on valiolaisen maitotilan KPI-Avain, joka on rakennettu yhdistämällä ProAgrian tuotosseurannan tietoa Faballa ja Valiolla olevaan tietoon, kuvaa Nokka tulevaisuutta.

Lisätietoja

ProAgria Keskusten Liitto, kotieläintuotannon ja lypsykarjan tuotosseurannan johtava asiantuntija Sanna Nokka, puhelin 040 167 6363, sanna.nokka@proagria.fi

Tuotosseuranta 120 vuotta – vahva matka edelläkävijyyttä

Suomi aloitti viidentenä maana maailmassa tuotosseurannan vuonna 1898. Ensimmäinen tarkkailuyhdistys perustettiin Urjalassa. Elettiin aikaa, jolloin maatalous voimistui, meijerit perustettiin ja voita alettiin tuottaa teollisesti. Siitä lähti tuotosseuranta kehittymään maitotilan tärkeäksi tietolähteeksi ja vertailutiedon tuottajaksi.

Kontrolliassistenttejä koulutettiin 1900-luvulla. Eläinten merkintä alkoi 1910. Säilörehuun totuttelu alkoi 1920-luvulla.  Toiminta vakiintui 1930-luvulla, jolloin tarkkailukarjakot kävivät koelypsyllä kerran kuussa. Sodanaikaiset evakuoinnit verottivat lehmämäärää. 50-luvulla tarkkailu helpottui, kun päivälypsyt jäivät pois. 60-luvulla Suomi liittyi tuotosseurannan kansainväliseen organisaatioon ICAR:iin. Samalla vuosikymmenellä alkoi tulosten optinen luenta ja rasva-analysoinnit siirtyivät meijereiden laboratorioihin. Valkuaispitoisuuksien analysointi ja soluluvun laskenta alkoivat 70-luvulla.

Digitaalisuuteen siirryttiin edelläkävijänä jo 80-luvulla, jolloin käyttöön tuli neuvojapäätteet, jotka veivätkin nopeasti digikehitystä eteenpäin. 90-luvulla tuotosseurannassa siirryttiin omatoimitarkkailuun ensimmäisenä maailmassa. 200-luvun alussa tehtiin suuri tietokantauudistus, joka mahdollisti aivan uudenlaiset palvelut ja datan analysoinnin.

Tänä päivänä tuotosseuranta on uusia digitaalisuuden mahdollisuuksia hyödyntävä jatkuvasti uudistuva palvelu, joka tuottaa asiakkailleen hyödytä ajantasaisena tietona ja vertailuna. Viimeisimpinä uutuuksina on tuotu yhdessä kumppaneiden kanssa KPI-Avain mittaristo valiolaisille maitotiloille, Viivakoodipullot maitonäytteiden ottoon ja uutta teknologiaa tietojen analysointiin.

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.