Tuotosseurannasta hyötyä tuotannon kehittämiseen

Tilan isäntä Janne Kokkonen ja emäntä Paula Kokkonen ovat molemmat kasvaneet maatiloilla ja opiskelleet agrologeiksi. Opintojen jälkeen he jatkoivat maatalousyrittäjinä Jannen kotitilalla. Jannen vanhemmat rakensivat pihaton karjalle vuonna 1989.
Murtomäen tila on kuulunut tuotosseurantaan vuodesta 1964 lähtien.

- Tuotosseurannan raporteilta näkee pitkän aikavälin seurantaa ja siitä saaduilla tiedoilla pystyy kehittämään tuotannon tekemistään, Kokkoset kertovat.

ProAgria Itä-Suomen ruokinnan asiantuntija Jouni Rantalan mukaan tuotosseurannasta on paljon hyötyä myös ruokinnan suunnittelussa. Raportin datasta saa eriteltyä, miten eri tuotosvaiheiden ryhmät ovat lypsäneet eri vuosina.

-Itse en niinkään seuraa yksittäistä eläintä tai sen valkuaisarvoja, vaan koko karjaa. Sonnien hankinnassa toiveena olisikin, että se soveltuisi koko laumalle. Seuraamme tuotosseurannassa laajempaa dataa, tilan emäntä Paula Kokkonen kertoo.

Tuotosseurannan datasta on myös hyötyä eläinten hedelmällisyyden ja poikimavälien seuraamisessa ja tiedoista näkee hiehojen siemennysiän. Datan tietojen avulla pääsee myös seuraamaan eläimen suvun tietoja ja näin jalostamaan parempaa karjaa.

- Totta kai haluamme, että keskituotos kasvaa ja että ensikot pysyvät siellä mukana. Minun Maatilani -sovelluksesta näkee kätevästi tuotosseurannan tiedot, Kokkoset toteavat.

Murtomäen tilalla ruokinnan suunnittelu perustuu tilallisten tarkkoihin havaintoihin karjan tarpeista. Havaintojen perusteella ruokinnan asiantuntija Jouni Rantala tarkistaa soveltuvatko tilallisten havainnot ruokinnan normeihin.

Kokkoset hoitavat tilan kirjanpidon pitkälti itse. ProAgrialta hoidetaan budjetointi, verotus ja lasketaan tulosanalyysit. Kustannuslaskelmia tehdään vuosittain ProAgrian toimesta.

Hyvä ja laadukas säilörehu läpi vuoden on avainasemassa tilalla ja sillä pyritään saada karja lypsämään.

Intoa kehittää

-Parasta työssä on nähdä oman kättensä jälki. Eihän se alkuun ollut helppoa taloudellisesti sukupolvenvaihdoksen jälkeen, kun oli rakennusprojektit 2000-luvun alussa. Kovalla työllä ja mielenkiinnolla on päässyt eteenpäin ja se auttaa myös jaksamisessa, Kokkoset pohtivat.

-Maailmalla kiertäessä on vaihdettu ajatuksia viljelijäkollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, Paula kertoo.

Maatalousyrittäjyydessä täytyy olla valmis ottamaan myös riskejä.

-Rakennusprojekteja on meneillään melkein koko ajan, eikä olla laskettu työtunteja, Paula lisää.

Tilalle tehdään myös vuosittain uusia konehankintoja tarpeen mukaan. Tilalla on suunniteltu lietteen vetoletkutusta porukkahankintana.

Kokkoset ovat suunnitelleet tulevaisuuden strategiaa yhdessä ProAgrian kanssa.

-Osakeyhtiöittäminen on työlistalla, Kokkoset kertovat.

Tilalla on kaksi karjanhoitajaa ja yksi työntekijä kone- ja peltopuolella. Kesällä tilalla työllistetään myös paikallisia urakoitsijoita peltotöihin.

-Meillä on hyvä rehurykmentti-työporukka ja kaikilla on samat tavoitteet lopputulokseen, he lisäävät.

Kokkoset tekevät tiivistä yhteistyötä ProAgrian asiantuntijoiden kanssa, muun muassa Lean- ja ruokinnan suunnittelussa.

Tilalliset käyvät tilaisuuksissa ja koulutuksissa, joissa pystyvät vaihtamaan kuulumisia muiden maatalousyrittäjien kanssa.

Jalostussuunnitelman teossa auttaa ulkopuolinen jalostussuunnittelija, joka käy tilalla muutaman kerran vuodessa. Tilalliset valitsevat sonnit itse.

-Haluamme tasalaatuisen karjan hyvillä ominaisuuksilla, Paula lisää.