Tiedä mitä syötät karjallesi

Kivennäisten analysointi edes kerran vuodessa jokaisesta rehusäilöstä auttaa koostamaan kivennäisruokintaa tarkemmin. Erityisesti umpilehmien kivennäisten saanti on hyvä laskea tarkasti. Teetä labrassa myös tärkkelysanalyysi viljoista ja kokoviljasta. Rehujen mahdollisimman ajantasainen koostumustieto auttaa koostamaan rehuannoksen taloudellisesti ja tehokkaasti. Samalla pystytään minimoimaan aineenvaihduntasairausriskit.

Eteläpohjalaisesta sadosta

Etelä-Pohjanmaalla nurmen 1-sato kehittyi nopeasti ja satoa korjattiinkin muita vuosia aikaisemmin. Monet tilat saivat rehut säilöön kesäkuun ensimmäisellä puoliskolla. Raaka-aine- ja korjuuaikanäytteiden D-arvot olivat aikavälillä 6.6.-18.6. hyvin tasaisesti arvoissa 680-690 kunnes tämän jälkeen laskivat nopeasti. Raakavalkuainen samalta jaksolta oli keskimäärin 160 mutta siinä oli suurta vaihtelua. NDF oli keskimäärin 560 (Artturi nurmipalvelu 2024). Kuidun määrä oli tänä vuonna riittävä ja D-arvo maltillisempi kuin viime vuonna. Kysyimme kommentteja uudesta sadosta parilta asiakastilaltamme.

Kivirannan tila

Kivirannan tilalla Ähtärissä 1-satoa saatiin määrältään hyvin, mutta valkuaista jäi puuttumaan. Rehu jäi melko märäksi, koska korjuuaikana satoi hieman joka päivä. Rehunäytteestä huomattiin, että raakavalkuainen oli alhaalla, mutta muut rehuarvot tavoitteissa. Syönti-indeksi oli erittäin hyvä. ”Uusi sato on ollut syötössä nyt noin kuukauden. Viime vuoden 1-sadolla päästiin noin 3 l parempaan keskimaitoon kuin nyt.” kommentoivat Vesa ja Anni Haarala. ”Ilmojen viilettyä on tarkoitus ryhtyä sekoittamaan valkuaispitoista rehua sekaan toisesta sadosta. 3-sato on nyt tosi hyvin kasvussa. Luomussa se on valkuaispitoisinta, koska siinä on runsaasti apilaa mukana. Tavoitteena on yli 12 000 EKM-tuotos”.

Pitkärannan tila

Pitkärannan tilalla Seinäjoella odotetaan ainakin yhtä hyvää satovuotta kuin viime vuonna. Vaikka 1-sato jäi pieneksi, oli se laadultaan hyvää. 1-sadon korjuun ajoitus oli ennakoitua parempi, kun raaka-ainenäytteiden tuloksia verrattiin avatusta siilosta otettuun säilörehunäytteeseen. ”Avatusta siilosta otettu näyte oli paljon parempi kuin raaka-ainenäytteet. Olivatko raaka-ainenäytteet riittävän edustavia?”, pohtii Juhani Pitkäranta. ”Kokoviljan osalta tuli hyvä sato ja keli-ikkuna sattui onnistumaan. Nurmisäilörehun osalta viime syksyn jäljet vaikeuttivat korjuunopeutta ja maakontaminaation riski oli olemassa. 2-sato oli suuri verrattuna niukkaan 1-satoon ja vielä 3-sadostakin tulee hyvä.”