Suomalaiset lammastilat panostavat vastuullisuuteen

Verrattaessa tuontilihaan suomalaisen lampaanlihan tuotanto on pienimuotoista ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään meillä erityistä huomiota. Menestyvät tilat hyödyntävät tiiviisti asiantuntijoiden osaamista ja uusinta tietoa tuotannon kehittämisessä.

– Suomessa lampaiden olosuhteet pidetään lajinmukaisina, ruokinta suunnitellaan eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ja sisäloistorjuntaa käytetään vain todettuun tarpeeseen, kertoo lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomesta.

Lammastilojen määrä Suomessa on ollut viime vuonna hienoisessa laskussa. Luken tilastojen mukaan uuhien määrä on vähentynyt vuodessa 5 %. Lammastilojen määrä on vähentynyt 3 %.

– Lammastilat ovat jatkuvan muutoksen tilassa. Samaan aikaan kun tiloja lopettaa, tulee myös uusia lampureita, kertoo Ahlskog. Onnistumisen ja toiminnan kannattavuuden näkökulmasta tärkeää, että uudet lampurit saavat alusta lähtien oikeaa tietoa lammastuotannon kehittämisestä ja käytännöistä.

Tuotantokustannusten nousu heikentää kannattavuutta

Tuotantokustannusten raju nousu on vaikuttanut lammastalouteen. Lisäksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uusi ohjelmakausi on vaikuttanut lammastilojen käytäntöihin. Uudella ohjelmakaudella karitsoiden laatupalkkioon vaaditut rekisteröintipäivät kaksi kertaa vuodessa, 10.1. ja 1.6., pakottavat pitämään nopeasti kasvavat karitsat yli-ikäisiksi, jolloin niiden teuraslaatu kärsii. Toisena vaihtoehtona tilan on muutettava tuotantorytmiään, mikä ei aina ole helppoa.

– Tämä heikentää yhteistyötä lopun lihaketjun kanssa juuri kun karitsanlihan tuotantoa on saatu ohjattua ympärivuotiseksi, toteaa lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä ProAgria Etelä-Savosta.

Lammasketjussa on tehty pitkäjänteistä työtä lammastalouden kannattavuuden parantamiseksi. Tuottajaorganisaation ja lihaketjun kesken tehdyn yhteistyön avulla lampaanlihan tuottajahintaa on saatu hieman nostettua. Lammastilojen kannattavuutta parannetaan suunnitelmallisella tuotannolla.

– Lampureiden kanssa pohditaan aina kullekin tilalle parhaimmat tuotantomuodot ja toimintatavat. Tuotantoa aikataulutetaan ja tuloksia seurataan, jotta voidaan tarvittaessa reagoida, kertoo Heltelä. Vaaka on lampurin tärkeimpiä työkaluja.

Suunnitelmallinen tuotanto, hyvä eläinaines, tuotantovaiheen mukainen ruokinta sekä onnistuminen säilörehun tuotannossa ovat avaintekijöitä menestyvän lammastilan arjessa. Kannattavimmat ratkaisut ovat arvioitava tilakohtaisesti.

Vastuullisuudesta kannattavuutta

Suomalaiset lammastilat ovat olleet aktiivisia kehittämään omaa vastuullisuuttaan. ProAgria on pilotoinut vastuullisuuskartoituksia lammastiloille Etelä-Savossa. Kartoituksissa näkyi lampureiden vahvat arvovalinnat.

– Lammastiloilla on erittäin hyvin huomioitu ympäristö, eläinten hyvinvointi sekä paikallisuus, toteaa vastuullisuuskartoituksia lammastiloille tehnyt Heltelä. Yrittäjän oma hyvinvointi ja talous, jotka linkittyivät vahvasti, olivat jääneet tiloilla heikommalle huomiolle.

Lihan lisäksi maisemanhoitopalvelua ja villaa

Lammastiloille merkittävää toimintaa ovat myös laidunnuspalvelut. Lampaita hyödynnetään Suomessa usein uhanalaisten perinnebiotooppien hoidossa. Pieninä eläiminä lammasta on helppo liikutella ja ne sopivat hyvin aroillekin alueille.

Lampaan villa puolestaan on ekologinen, kierrätettävä luonnonkuitu, joka hylkii luonnostaan likaa. ProAgria on edistänyt viime vuosina suomalaisten lampaiden villan talteenottoa lammastiloilla järjestäen villan laatuun liittyviä työpajoja ja koulutuksia. Yhä suurempi määrä, noin 60-70 %, Suomessa tuotetusta villasta jatkojalostetaan erilaisiksi tuotteiksi. Myös niin sanotulle hukkavillalle on löydetty uusia käyttöratkaisuja esimerkiksi kasvimaan katteena.

Lisätietoja

Lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Kaie Ahlskog, puh 0400 731 811, kaie.ahlskog@proagria.fi

Lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä, puh 040 5937528, sari.heltela@proagria.fi

Lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist, puh 040 7060 558, milla.alanco-ollqvist@proagria.fi

Lammasasiantuntijat alueittain

Uusimaa ja Nylands Svenska, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ja Finska Hushållningssällskapet

• Kaie Ahlskog, puhelin 0400 731 811, kaie.ahlskog@proagria.fi

• Marja Jalo, puhelin 040 5728387, marja.jalo@proagria.fi

Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala

• Sari Heltelä, puhelin 040 5937528, sari.heltela@proagria.fi

Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Österbottens Svenska Lantbrukssällskap

• Milla Alanco-Ollqvist, puhelin 040 7060 558, milla.alanco-ollqvist@proagria.fi 

• Sini Sillanpää, puhelin 043 825 0526,  sini.sillanpaa@proagria.fi

• Meri Pesonen, puhelin 050 309 0554, meri.pesonen@proagria.fi

Oulu, Kainuu ja Lappi

• Anniina Säisä, puhelin 043 826 6492, anniina.saisa@proagria.fi

• Henna Lehtosaari-Vähäkuopus, puhelin 041 730 8242, henna.lehtosaari-vahakuopus@proagria.fi