Suomalaisen lammastuotannon monipuoliset tuotteet ansaitussa nosteessa

Name: Agency Leroy
Price range: $

26.3.2021 3 min lukuaika

Uutinen

Suomalainen lammastuotanto on monipuolista ja tuottaa lampurille tuloja monesta virrasta.

Suomalainen lammastuotanto on monipuolista ja tuottaa lampurille tuloja monesta virrasta: lihasta, villasta, taljoista, maisemanhoidosta ja jopa elämyksistä. Lampureiden kannalta merkittävin tulovirta on kuitenkin lihantuotanto. – Liikevaihdon pitää olla lammastiloilla riittävä, jotta tuotannolla on lampurille taloudellista merkitystä, ja että hän pärjään ja jatkaa tuotantoaan, sanoo lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä ProAgria Etelä-Savosta ja jatkaa, – Lihan ja tuotteiden tasaisella saatavuudella on kuluttajalle merkitystä, mikä tarkoittaa koko lammasketjun toiminnan kehittämistä yhdessä. Siihen kuuluu uusien tuotteiden kehittäminen, logistiikan ja ajoitusten onnistuminen, tehokas markkinointi ja tuotteiden hinnoittelu.

Lammastiloja on Suomessa noin 1 200 ja tiloilla uuhia yhteensä noin 69 500. Lammastilojen ja uuhien määrä on laskenut viime vuosina, mihin on merkittävimpänä syynä ollut vaihteleva markkinatilanne. Myös EU-ohjelmakauden muutos aiheuttaa epävarmuutta, varsinkin aloittavilla ja laajentavilla tiloilla. Nuoret ovat kiinnostuneet lammastaloudesta ja sen eri muodoista. Tilakokojen kasvaessa lammastilan johtaminen, ammatillinen ote ja tuotantomallin valinta nousevat arvoonsa.

Suomalaisen lampaan villa kohoaa ominaisuuksillaan maailman huipputuotteeksi

Suomalaisen villan kysyntä on hyvässä nousussa käsityöharrastuksen suosion suorastaan räjähdettyä viimeisen vuoden aikana koronan vaikutuksesta. Raakavillalle on saatu lisäarvoa, jonka avulla saadaan osa kerintä- ja lajittelukustannuksista katettua. - Hieman kohonnut raakavillan hinta motivoi ottamaan huomioon lampaiden hoidossa myös villantuotannon vaatimukset ja lajittelemaan villat siten, että niistä voidaan tuotteistaa huippulaatuisia lankoja, sanoo lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgria Etelä-Suomesta ja jatkaa, - Harva tietää, että suomenlampaan villa on kehittynyt olosuhteissamme maailmanluokan villalaaduksi.

Villaketjun toimintaan haetaan parhaillaan alan kaikkien toimijoiden kesken uusia toimintamalleja, jotta yhä useampi kilo raakavillaa päätyisi jatkojalostukseen. Yhteistyötapaamisissa ovat nousseet esiin mm. laatutyö kuten kerintä, lajittelu, villan laadun standardointi sekä villojen keräilyyn liittyvä logistiikka.

Lammas laiduntaa ja hoitaa maisemaa

Lammastuotannon perusta on lihan myynti. Villamarkkinoiden kehittyminen vahvistaa lammastilojen taloutta. Monet lammastilat saavat lisätuloa myös perinnebiotooppien ja arvokkaiden maisema-alueiden laidunnuksesta. Suomalaisessa lammastuotannossa otetaan huomioon ympäristö, sen monimuotoisuus, eläinten hyvinvointi, lajinmukainen käytös ja tuoteturvallisuus.

Suomalainen lammas tuotetaan pääosin kotoperäisellä, nurmivaltaisella ruokinnalla, johon kuuluu laidunnus kesäisin. Monet lampaat myös hoitavat arvokkaita perinnebiotooppeja ja maisema-alueita. Maailman mittakaavaan verrattuna pienissä katraissa tarve lääkitykseen on harvinaista. Katraskoko, katraiden välinen etäisyys, eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja varotoimet tautien ennaltaehkäisyyn rakentavat pohjaa turvallisuudelle.

Ympärivuotisella karitsoinnilla vastataan kuluttajan tarpeisiin

Lammastuotanto painottuu luontaisesti syysastutukseen ja kevätkaritsointiin. Tällöin karitsat kasvavat tuotantokustannukseltaan edullisella laitumella ja ne teurastetaan parhaassa tapauksessa noin kuuden kuukauden iässä loppukesästä ja syksyllä. Tällä laidunkaritsalla on hyvät edellytykset nousta vuosien jälkeen uudelleen tuoreen karitsanlihan sesongiksi.

Kuluttajien toiveisiin saada tuoretta karitsanlihaa ympäri vuoden halutaan kuitenkin vastata, joten tuotannossa ollaan yhä enemmän siirtymässä ympärivuotiseen karitsointiin. Suomessa se on mahdollista, koska omat lammasrotumme suomenlammas ja kainuunharmas sekä niiden risteytykset pystyvät tuottamaan karitsoita myös kevätastutukseen perustuvalla tuotantomallilla. Myös lihan kausihinnoittelu tukee ympärivuotiseen karitsointiin siirtymistä.

Kuluttajat ovat oppineet ostamaan lihaa suoramyyntitiloilta sekä REKO-ringeistä. Lampurien ja kuluttajien yhteisenä toiveena on, että suomalaista tuoretta karitsanlihaa olisi saatavana ympäri vuoden myös vähittäiskaupan lihatiskiltä. - Suomalaisen lampaanlihan saatavuus kaikista kanavista on koko ketjun asia ja vahvuus, painottaa Heltelä ja jatkaa, - Lampurit kehittävät ympärivuotista karitsointia ja tuottavat laadukasta lihaa ja villaa. Teurastamoiden ja vähittäiskaupan rooli on huolehtia, että tuotteita on kuluttajien, elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden saatavilla. Lisäksi pitää ottaa huomioon erikoislihan tarve. Esimerkiksi laillisella tavalla teurastetulle halal-lihalle on jo markkinoita Suomessa.

www.proagria.fi/lammas

www.proagria.fi/lammasasiantuntijat

Lisätietoja

Lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, puhelin 040 7060 558, milla.alanco-ollqvist@proagria.fi

Lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Kaie Ahlskog, ProAgria Etelä-Suomi, puhelin 0400 731 811, kaie.ahlskog@proagria.fi

Lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä, puhelin 040 5937528, sari.heltela@proagria.fi

Lammasasiantuntijat alueittain

Uusimaa ja Nylands Svenska, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ja Finska Hushållningssällskapet

ProAgria Etelä-Suomi, Näsilinnankatu 48, PL 97, 33101 Tampere