Sukutilakunniakirja kertoo sukupolvien ketjusta, pitkäjänteisyydestä ja osaamisesta

Farmari Maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 4.-6.7.2024 luovutetaan Farmari-juhlassa kymmenelle tilalle sukutilakunniakirja. Farmari-juhla pidetään Seinäjoki Areenan juhlatilassa perjantaina 5.7.2024 kello 11–13.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Sukutilakunniakirjan myöntää ProAgria Keskusten Liitto ja sen luovuttavat ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja Merja Keisala, ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajiston puheenjohtaja ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste.

Sukutilakunniakirjan saavat 5.7.2024:

Yli-Savusen tila, Marko ja Sanna Savunen, Ilmajoki

Koskilahden tila, Kalle Koskilahti ja Ossi Koskilahti, Lapua

Ellilän tila, Laura Kivistö ja Mikko Kivistö, Kurikka

Lyyskin tila, Eero Kallio ja Inka-Maaria Näkkäläjärvi, Laihia

Tapanilan tila, Juha ja Tuija Siermala, Kalajoki

Uudentuvan tila, Juha-Matti Ollila ja Emma-Kaisa Junttila, Lappajärvi

Mäentalon tila, Antti ja Taina Mäentalo, Sysmä

Kohtamäen tila, Maiju ja Tuomas Pennala, Kurikka

Perttulan tila, Jari Katajamäki, Soini

Pikku-Mäenpään tila, Janne ja Sanna Montonen, Pyhäjärvi

Lisäksi samassa tilaisuudessa luovutetaan

Pienoissukutilaviiri ja sukupolvien ketju -taulu Mantilan tila, Sari Marttila, Teuva

Sukutilaviiri Pietilän tila, Tuomas ja Paula Pietilä, Tammela 

Pienoissukutilaviiri ja sukupolvien ketju -taulu, Pietilän tila, Maija-Stiina Rahkonen, Tammela

Yksi lenkki sukupolvien ketjussa

Vanhin sukutilakunniakirjan saavista tiloista on Yli-Savusen tila, jonka tarina alkaa maakirjojen mukaan vuodesta 1546 Ilmajoella. Todennäköisesti tila on ollut olemassa jo ennen tätäkin. Siitä eteenpäin on jatkunut yhtenäinen ja katkeamaton saman suvun isäntien ja emäntien sukupolvienketju samoilla sijoilla. Nykyisin tilan isäntäparina ovat Marko ja Sanna Savunen. Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto ja lehmiä on yksi robotillinen eli noin 70. Pelloista suurimmalla osalla viljellään nurmea säilörehuksi. Lisäksi tuotetaan jonkin verran heinää ja viljaa. Tilalla noudatetaan hiiliviljelyn periaatteita, eli mm. tavoitellaan hyviä nurmisatoja, jotka sitovat runsaasti hiiltä. Myös energiaomavaraisuutta kehitetään useilla hankkeilla.

Tilalla on myös pienimuotoista hevoskasvatusta ja perheen harrastuksiin kuuluvat mm. raviurheilu ja ratsastus. Aikuiset lapset auttavat paljon ja agrologiksi opiskeleva poika on aktiivisesti mukana tilan töissä.

Tila sijaitsee Ilmajoen kunnassa Röyskölän kylässä, tutummin Tuomi-kylässä.

– Pitkäjänteinen ja uuttera työ tilalla ja tilan siirtäminen hyvässä kunnossa eteenpäin on ollut jokaisen sukupolven kunniatehtävä. Olemme onnellisia, että saamme olla yksi lenkki tässä ketjussa. Vaikka tulevaisuus näyttää haastavalta, on luotettava siihen, että aina löytyy ratkaisuja ja erilaisia vaihtoehtoja jatkaa tilan pitämistä, sanoo Marko Savunen, – koemme erittäin tärkeäksi kotimaisen huoltovarmuuden turvaamisen pitämällä laadukkaan ja maailman puhtaimman ruuan tuotannon Suomessa.

Arvostettu tunnustus

Sukutilakunniakirjan saa tila, joka on ollut saman suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Sukutilakunniakirja on julkinen tunnustus samaa tilaa hallinneille suvuille pitkäjänteisestä työstä ja myös osaamisesta pitää tila elinkelpoisena siirtymään aina seuraavalle sukupolvelle. Sukutilakunniakirjat ovatkin yleensä tilojen seinillä parhaalla paikalla.

– Helppoa sukutiloilla ei varmasti ole koskaan ollut ja erilaiset ajanhaasteet niin kuin nytkin, tuovat varjoja tilojen jatkuvuudelle. Toisaalta näillä ihmisillä on aina ollut vahva usko maahan ja omaan osaamiseensa tehdä muutoksia ja ratkaista asioita. Omien juurien tunteminen ja sieltä kumpuava vahvuus antaa monelle yrittäjälle tukea katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, tiivistää yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta.

Mikä on sukutilakunniakirja ja paljonko niitä on myönnetty?

Ensimmäiset ProAgria Keskusten Liiton myöntämät sukutilakunniakirjat jaettiin Raumalla 31.7.1931. Sukutilakunniakirjan voi saada jokainen toimiva maa- tai metsätila, joka on ollut nykyisen omistajasukunsa hallussa yhtäjaksoisesti vähintään 200 vuotta. Sukutilakunniakirjan myöntämistä edeltää Kansallisarkistossa teetetty tutkimus tilan omistusvaiheista.

Vanhimpien sukutilojen historia on yli 485 vuotta vanha. Ruotsin kuninkaan määräyksestä maakirjojen pito alkoi vuonna 1539. Tämä on tehnyt mahdolliseksi selvittää tilojen historiaa aina 1540-luvulle saakka. Sukutilakunniakirjoja on jaettu yli 7 870 tilalle. Sukutilakunniakirja uusitaan aina sukupolven vaihtuessa. Sukutilakunniakirjan ohella myönnetään sukutilaviirejä. Kupariseen viirilehteen on lävistetty vuosiluku, joka kertoo, mistä lähtien tila on ollut saman suvun hallussa. Lehdessä voi lisäksi olla Karjalan vaakuna siirtokarjalaisilla viljelijöillä tai haukka kaikilla niillä tiloilla, jotka ovat olleet saman suvun hallussa ensimmäisistä maakirjoista saakka.

Lisätietoja

Sukutilatunnukset: koulutuskoordinaattori Eila Peitsi, puhelin 040 356 1734, eila.peitsi@proagria.fi

Farmarin ohjelma ja -juhla: yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila puhelin 040 560 8551, suvi.anttila@proagria.fi ja

viestintäpäällikkö Miia Lenkkeri-Tamminen, puhelin 0400 159 118, miia-lenkkeri-tamminen@proagria.fi

Juttua muokattu 8.7. Korjattu Perttulan tilan yrittäjän nimi sekä lisätty pienoissukutilaviirien ja sukutilaviirien saajat Mantilan tila, Pietilän tila