Jari ja Elina Raitinpää ovat pitäneet tilaa Jämijärvellä yli 15 vuoden ajan. Vuonna 2005 maitotila lähti liikkeelle 40 lehmän parsinavetasta, mutta kehittämishalu oli alusta alkaen kova. Tänään tilalla on noin 150 lehmää pihatossa ja uusia rakennuksia on noussut tontille tasaiseen tahtiin vuosien varrella. Tila työllistää nyt myös kaksi perheen ulkopuolista työntekijää. Sattumalle ei tilan pyörittämisessä ole jätetty sijaa, vaan kehittämisen lähtökohtana on perusteellinen taloussuunnittelu ja strategiapohdinta.
– Strategian laatiminen on kuin palapelin kokoamista. Eri aikasyklit ovat palasia, joiden täytyy sopia yhteen ja tukea toisiaan. Suuret linjat mietitään 10–15 vuoden aikajänteellä. Pienempiä suunnitelmia ja tavoitteita määritellään viisivuotissykleissä, ja niiden on vietävä tilaa kohti pitkän aikavälin tavoitetta. Lisäksi suunnitelmaa päivitetään ihan vuositasolla, Jari Raitinpää kuvailee.
Raitinpään tilalla palaset ovat selvästi loksahdelleet kohdilleen, kun katsoo sitä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä, mitä tilalla on tehty. Suuriakaan investointeja ei ole kuitenkaan tarvinnut jäädä pohtimaan yksin. Raitinpäät ovat lyöneet viisaita päitä yhteen ProAgrian asiantuntijan Jarkko Storbergin kanssa useammankin kerran.
Muutos on jatkuvaa
Vaikka taloussuunnittelu olisi hoidettu mallikkaasti ja vuosibudjetti olisi aina hyvin laadittuna, voivat yllättävät muutokset säässä, taloudessa tai yhteiskunnassa aiheuttaa heilahteluja budjettiin. Muutoksiin Raitinpäät ovat tosin jo tottuneet, ja niihin suhtaudutaan ymmärtäväisesti.
– Ainoastaan se on varmaa, että muutos on jatkuvaa. Siksi täytyykin olla valmis muuttamaan omia toimintatapoja. Onneksi Jarkon kanssa meillä on suora keskusteluyhteys ja muutoksia pystytään tekemään nopeastikin, jos tarve vaatii. Kun on määritelty tietyt raamit, joiden sisällä pystyään, yksittäiset heilahtelut eivät lopulta usein edes näy esimerkiksi viiden vuoden keskiarvossa, Jari Raitinpää toteaa.
Nyt Raitinpäät jatkavat strategiapalapelin kokoamista, viimeistelevät tuoreimpia tilalle valmistuneita rakennuksia – ja muistavat myös pitää vapaata, sillä se on selvästi heidän salaisuutensa pitää yllä innovatiivista ja innokasta kehitystyötä tilallaan.
Nurmentuotantoa kehittämässä
Raitinpäillä myös nurmirehun tuotanto on strategisesti suunniteltua. Esimerkiksi urakoitsijan käyttö rehunkorjuussa on ollut puhtaasti strateginen valinta.
Peltoviljelyn on tarkoitus tuottaa karjalle edullista ja karjan tarpeita vastaavaa rehua. Edullisen rehun edellytys on suuri nurmisato − toki unohtamatta laadullisia tavoitteita. Raitinpäässä tuotantokustannukset onkin saatu pidettyä valtakunnan keskiarvoa edullisempana. Salaisuutena on varmasti nurmituotannon pitkäjänteinen kehittäminen, joka on parantanut satoja ja tuonut satovarmuutta erilaisiin vuosiin.
− Peruskunnostustoimenpiteet pellolla tuovat pitkällä aikavälillä selkeitä säästöjä parantuneen logistiikan vuoksi sekä hyviä satoja vuodesta riippumatta. Olennainen osa ruokintaa on myös rehuviljan viljely, jonka osalta ei vielä olla täysin omavaraisia, mutta tätäkin kehittämällä saadaan rehukustannuksia hillittyä, Jarkko Storberg pohdiskelee.
