Stipendillä tavoitellaan öljykasvisadon tuplaamista
Viljelijä Jarno Tuominen uudistaa rypsin viljelyä Tuottajalle kiitos -stipendin tukemana. Kevät- ja syysrypsin viljeleminen yhtä aikaa vähentää riskejä ja lisää pellon tuottoa. Jarnon tarina on inspiroiva esimerkki siitä, kuinka uudet ideat voivat mullistaa maatalouden käytäntöjä.
Kun teki viljelijän uralla sellaisen ajatuksen, että antoi itselleen luvan epäonnistua, niin alkoikin onnistumisia tulemaan, viljelijä Jarno Tuominen pohtii.
Jarno sai Tuottajalle kiitos -stipendin rypsin viljelyä lisäävästä innovaatiosta, jossa kevät- ja syysrypsi viljellään yhtä aikaa. Stipendillä katetaan kokeiden tekemistä ja dokumentointia, koneiden ja työvoiman lyhytaikaista vuokrausta, siemeniä, lannoitteita ynnä muuta.
- Ehkä tämä stipendi on yksi sellainen juttu. Että kun tekee jotain vähän eri tavalla, se voi avata uusia ajatuksia ja innovatiivisuutta.
Idea syntyi riskien punnitsemisesta. Öljykasveja viljellään joka viides vuosi, mikä asettaa suuria paineita sadon onnistumiselle.
- Ajatus kypsyi päässä, kun pohdin syysrypsin viljelykiertoa. Joka viides vuosi kylvät jotain, missä on kauhea riski epäonnistua. Kylvetty pelto on vuoden ajan panttina, etkä edes tiedä, saatko satoa. Tällä vähennetään sekä kevät- että syysrypsin riskejä ja maksimoidaan pellon hyötykäyttö.
Kokeilu on aloitettu viime vuonna, jolloin Jarno korjasi onnistuneesti kevätrypsisadon. Syysrypsi on talvehtinut ja tuottaa sadon tulevana syksynä. Tulossa ovat peltomittakaavan kaistakokeet, joissa on eri lajikevariaatiot kevät- ja syysrypsit yhdistäen sekä eri seossuhteet kevät- ja syysrypsin siemenmäärien välillä. Edessä on myös eri perustamisajankohtien testaaminen, jotta saavutettaisiin optimaalinen kasvu.
- Idea on se, että kevätrypsi kasvaa omaan tahtiin ja syysrypsi omaan tahtiin niin, ettei se tee kukintoa ollenkaan. Lisäksi kun on tiuhaan kylvetty, ei rikkakasveilla ole ollut tilaa. Tällöin päästään mahdollisimman vähillä rikkatorjunnoilla.
Viljelytekniikan ansiosta pelto säilyy pidempään kasvipeitteisenä, mikä vähentää eroosiota ja ravinnevalumia sekä lisää pieneliötoimintaa ja biodiversiteettiä.
Uuden innovoiminen tulee Jarnolta luonnostaan – ideatulva pyörii päässä alituiseen. Tausta-ajatus on, ettei asioita tarvitse eikä kannata aina tehdä samaan vanhaan tyyliin.
- En ole kulkenut perinteisimpiä polkuja, olen hyvin pieneltä tilalta lähtöisin eikä ole hurjaa sukutilataustaa. Askel askeleelta olen kehitellyt toimintaa. Jälkikäteen ajateltuna se on voinut tuoda vähän erilaista ajatusmaailmaa, Jarno tuumaa.