Sateiden keskeyttämät kevätkylvöt jatkuvat

Name: Agency Leroy
Price range: $

1.6.2021 7 min lukuaika

Uutinen

Kasvutilannekatsaus 1.6.2021. Kevätkylvöjen arvioidaan jatkuvan tällä viikolla.

Kasvutilannekatsaus 3/2021

Runsaat sateet keskeyttivät hyvässä vauhdissa olleet kevätkylvöt pariksi viikoksi. Kylvöjen arvioidaan jatkuvan taas tällä viikolla. Kylvöt ovat erityisesti maan eteläosissa kaksi viikkoa tavanomaisesta aikataulusta jäljessä, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Kymenlaaksossa paikoitellen jopa kolme viikkoa. Muualla maassa kevätkylvöjen arvioidaan olevan noin viikon jäljessä.

Tilojen ja lohkojen väliset erot kylvötilanteessa ovat suuret tänä keväänä. Edelleen on Etelä-Suomea myöten tiloja, jotka eivät ole vielä pystyneet aloittamaankaan kevätkylvöjä. Kevätviljojen ja öljykasvien kylvöt arvioidaan saatavan päätökseen useimmilla alueilla kesäkuun puoliväliin mennessä. Nurmet, syysviljat ja -öljykasvit sekä kumina ovat hyötyneet sateista ja niiden kasvu on hyvää tai jopa erinomaista.

Liiallisesta märkyydestä kärsivät viljakasvustot ovat paikoitellen kellastuneet. Sateitten takia osa pelloista kärsii pinnan kuorettumisesta. Uusintakylvöjä joudutaan tekemään paikoitellen.

Ohran kylvöt pahimmin kesken

Sateet ovat hidastaneet kevätviljojen kylvötöiden saamista päätökseen koko Suomessa. Kevätvehnästä on edelleen kylvämättä useimmilla alueilla 10-30 %. Kainuussa kevätvehnästä on kylvämättä suurin osa ja Kaakkois-Suomessa sekä osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta noin puolet. Monella alueella kevätvehnän kylvöistä on luovuttu ja vaihdettu tilalle rehuohra. Kauran kylvöt ovat pisimmällä Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella, joissa kaurasta on kylvämättä 15-25 %. Kainuussa ja Lapissa kauran kylvöt ovat vasta alussa. Pahimmin kesken ovat ohran kylvöt: useilla alueilla ohrasta on kylvämättä vielä puolet, pisimmälle kylvöissä päässeilläkin alueilla (Uusimaa, osa Etelä-Suomen rannikkoalue, Varsinais-Suomi ja Satakunta) on vielä kylvämättä 25-30 %.

Kevätviljat ovat orastuneet vaihtelevasti. Kevätvehnä on orastunut parhaiten kevätviljoista. Orastumista on heikentänyt märkyys ja peltojen kuorettuminen ja joitakin lohkoja on jouduttu kylvämään uudestaan, mutta märkyyden ja kuorettumisen vaikutukset tulevat paremmin näkyviin vasta lähipäivien aikana.

Syysvehnäkasvustot ovat korrenkasvuvaiheessa ja ruis tulossa tähkälle Etelä-Suomessa. Syysvehnän ja rukiin kasvu arvioidaan hyväksi tai jopa erinomaiseksi lähes koko maassa, ainoastaan Savossa ja Keski-Suomessa kasvustot arvioidaan tyydyttäviksi. Sateet ja lämpö ovat lisänneet rikkakasvien torjuntatarvetta syysviljoilla, mutta kasvitaudeista ja tuholaisista ei ole ollut ongelmaa.

Ensimmäisinä kylvettyjen kevätviljapeltojen rikkakasviruiskutukset ovat alkamassa. Kosteus ja lämpö ovat hyödyttäneet myös rikkakasveja, joten torjuntatarve on tavanomaista suurempi useimmilla tiloilla. Etelä-Suomen kevätviljapelloilla on runsaasti siemenrikkakasveja, joiden paras torjuntahetki on nyt käsillä. Kasvitauteja ja tuholaisia on tänä vuonna monilla alueilla toistaiseksi tavanomaista vähemmän. Etelä-Suomessa viljakasvustoista on tavattu jonkin verran kirppavioituksia.

Kevätrapsin kylvöaika alkaa olla ohi. Sateet sotkivat useilla alueilla kylvöjä niin pahoin, että rapsista on jäämässä kylvämättä iso osa aiotusta, esimerkiksi jopa 90 % Hämeessä. Kevätrypsiä sen sijaan ollaan ottamassa mukaan lisää kylvösuunnitelmiin, koska sen kylvö onnistuu vielä kesäkuun alussa. Kevätrypsin kylvöt ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa rypsistä on kylvämättä enää 15-30 %. Kaakkois-Suomessa rypsin kylvöt ovat aivan alussa, muualla puolivälissä. Syysöljykasvustot ovat harvinaisen hyviä ja kukkivat nyt runsaasti keltaisenaan. Syysöljykasveissa on ollut jonkin verran rapsikuoriaisia, mutta ne eivät ole aiheuttaneet merkittäviä ongelmia. Runsaat sateet ja kosteus lisäävät pahkahomeen riskiä.

Sokerijuurikkaat, herne ja härkäpapu ovat taimettuneet tyydyttävästi tai hyvin lukuun ottamatta Keski-Suomea, jossa taimettuminen on jäänyt välttäväksi. Myös sokerijuurikas-, herne- ja härkäpapupelloilla on runsaasti rikkakasveja. Joillakin tiloilla härkäpapukasvustot ovat kärsineet märkyydestä ja niiden tilalle on jouduttu kylvämään ohraa tai kauraa. Kuminakasvustot ovat aloittamassa kukintaansa Etelä-Suomessa.

Sateet muuttaneet kylvösuunnitelmia

Toukokuun puolivälin jälkeen alkanut sadejakso on ajanut viljelijät tekemään merkittäviä muutoksia kylvösuunnitelmiin. Kevätvehnää on vaihdettu ohraksi, härkäpavun kylvöstä luovuttu, rapsi vaihdettu rypsiksi, nurmialaa kasvatettu, myöhäiset lajit ovat vaihtuneet rehuviljoihin ja mahdollisuuksien mukaan rypsiin sekä myöhäiset lajikkeet aikaisiin. Nyt kylvettäviä palkokasveja aiotaan korjata vihantana rehuksi. Viljalohkoja on myös vaihdettu riistapelloiksi. Tämän viikon säät ratkaisevat paljon, kuinka paljon saadaan kylvettyä esimerkiksi kohtalaisen aikaista kauraa. Jos edessä on pidempi pouta, niin monella alueella kylvämättömän peltoalan arvioidaan jäävän viiteen prosenttiin.

Märimpiä peltoja tai pellon osia, joita ei saada kylvettyä, on suunniteltu kesannoitavan tai niille kylvettävän yksivuotinen nurmi. Avokesannointia harkitsevien tavoitteena on, ettei kesantoala mene yli 25 prosentin. Osalla alueista katseet on käännetty tulevaan kauteen, ja syysviljojen ja -öljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan, mutta kaikille tiloille niiden viljely ei ole sopivin ratkaisu.

Säilörehun korjuuseen viikon kuluessa

Säilörehun korjuu on alkamassa viikon kuluessa maan eteläosissa. Tälle viikolle ennustettu sään lämpeneminen voi nopeuttaa kasvustojen kehitystä. Säilörehun satonäkymät vaihtelevat hyvästä erinomaiseen. Sato arvioidaan määrältään erinomaiseksi Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella sekä Etelä-Karjalassa ja laadultaan hyväksi lähes koko maassa. Säilörehun laatuun vaikuttaa kuitenkin suuresti korjuuajankohdan sääolot. Lämpimällä säällä säilörehun ruokinnallinen laatu säilyy hyvänä lyhyemmän ajan ja myös märkyys voi heikentää laatua. Runsas sato ennustaa yleensä alhaista valkuaispitoisuutta.

Sääolojen oikullisuuden takia kuivaheinän korjuun alkamisesta ei ole annettu arvioita vielä tässä vaiheessa. Kuivaheinän satonäkymät ovat tässä vaiheessa erinomaiset Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella sekä Etelä-Karjalassa ja tyydyttävät Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Laidunkausi alkoi hyvin eri aikaan eri alueilla. Uudellamaalla karja pääsi laitumelle jo toukokuun alussa, mutta Hämeessä viime viikolla ja Pohjois-Savossa vasta tällä viikolla. Nurmissa on tänä vuonna tavanomaista runsaammin voikukkaa useilla alueilla.

Mansikan kukinta avomaalla alkanut

Mansikan kukinta avomaalla on jo meneillään suuressa osassa maata. Itä-Suomessa harsolla suojatuissa mansikkakasvustoissa on muodostumassa ensimmäiset raakileet toukokuun puolenvälin jälkeisen lämpimän jakson ansiosta. Viime viikonlopun kylmät yöt ovat vaatineet Itä-Suomen viljelijöiltä paljon työtä hallaharsojen kanssa, mutta tähän mennessä ei ole näkyvissä suurempia vaurioita kukissa. Tulevan viikonlopun kevätjuhliin mansikat poimitaan jo Etelä-Suomen tunneleista. Avomaan varhaismansikan satokauden arvioidaan alkavan juhannuksen maissa useimmilla alueilla.

Etelä- ja Länsi-Suomessa omenien varhaislajikkeiden kukinta on tällä hetkellä runsaimmillaan ja myös Keski-Suomessa omenien kukinta on alkamassa. Musta-, puna- ja valkoherukoiden kukinta on päättymässä Etelä-Suomessa, mutta on runsaimmillaan sekä Keski- että Itä-Suomessa. Vadelmien kukinta sen sijaan on parhaimmillaan Etelä-Suomessa, mutta vasta alkamassa Keski-Suomessa.

Viime viikon rankka sade ei ole suuremmin vaikuttanut monivuotisten kasvien kasvuun. Sen sijaan pölyttäjien aktiivisuus on ollut aika alhainen kylmän ja sateisen sään takia, mikä voi vaikuttaa marjojen ja hedelmien satoon. Viileä alkukevät hidastutti tuholaisten esiintymistä marja- ja omenatarhoissa. Tuleva lämmin jakso voi saada tuholaiset liikkeelle hyvin nopeasti. Etenkin tunneleissa kasveja kannattaa tarkkailla päivittäin.

Vihannesten kylvöt ovat monelta ohi, kylmän sään takia kasvu on ollut hidasta, mutta taimet näyttävät olevan pääsoin kunnossa. Vihannesten taimia kuten kevätsipulia istutetaan vielä avomaalle koko maassa. Parsan ja raparperin korjuu on edelleen meneillään. Tämän lisäksi varhaisvihanneksia on jo korjattu etenkin tunneleista ja lämmittämättömistä kasvihuoneista, mutta varhaisvihannesten satokauden odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin juhannusviikolla. Vihannestiloilla kannattaa varautua ainakin pikkukaalikärpäsen ja porkkanakempin seurantaan.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta.

Lisätietoja antavat

johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262
peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406
puutarhakasvien osalta kehityspäällikkö Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Erkki Vihonen 040 678 7689, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, Juhani Rahko 0438250103, peruna

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Tuomas Ruottinen puh. 043 826 7888

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399

Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092/ Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197

Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha 30.6. saakka Riitta Peräinen puh. 043 826 9715, 1.7. alkaen Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Armi Uljua puh. 0400-484 305.

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteemme julkaistaan tiistaisin 22.6. heinäkuu tauko, 10.8., 31.8. ja 21.9.