Sateet kiusaavat puinteja – puinnit edenneet hitaasti

Märille pelloille ei voi mennä, vaan pitää odottaa niiden kuivahtamista, jottei maan rakenne kärsisi. Lisäksi puinteja on hidastanut jo edellisessä katsauksessa mainittu jälkiversonta, mikä aiheuttaa haasteita määritellä oikeaa puintiajankohtaa.

Puinnit vielä pahasti kesken

Tähän mennessä kaikkia viljalajeja on päästy puimaan ja arviolta 30 % alasta on korjattu. Pisimmällä puinnit ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen alueella. Ajankohtaan nähden puinnit ovat viikosta kahteen tavanomaisesta myöhässä paitsi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja aivan eteläisimmässä Suomessa. Sateet kuitenkin viivästyttävät puintien edistymistä ja osalla pelloista on riskinä, että sato jää korjaamatta, osittain myös pahan jälkiversonnan ja rikkakasvien läpikasvun takia.

Syysviljoista ruis on korjattu lähes kokonaan. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on eniten ruista korjaamatta ja puintikosteudet ovat olleet korkeita. Muualla Suomessa ruis saatiin korjattua hyvissä keleissä ja puintikosteudet olivat kohtalaisen matalia. Syysvehnästä on puitu suurin osa koko maassa ja puintikosteudet ovat olleet kohtalaisia. Satotaso on ollut hyvin vaihteleva, mutta kokonaisuutena tyydyttävä.

Kevätviljoista puinnit ovat pisimmällä kauralla ja ohralla. Eniten on saatu puitua Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa, joissa kevätviljoista ohrasta ja kaurasta on puitu noin puolet. Herneen ja härkäpavun puinnit ovat vasta alussa, mutta Keski-Pohjanmaalla herneestä on korjattu jo puolet. Kumina on saatu korjattua sateiden välissä lähes kokonaan koko maassa.

Sadoissa isoja vaihteluja

Syysviljojen satotaso on ollut tyydyttävä koko Suomessa. Rukiilla sato on ollut paikoin hyvä ja useilla tiloilla on saatu rukiista jopa ennätyssatoja. Syysvehnä on pärjännyt heikommin ainakin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa satotaso on vaihdellut paljon tilojen välillä.

Kevätviljoista ohra ja vehnä tulevat olemaan pettymyksiä monilla alueilla. Sato on arvioitu näiden viljojen osalta keskimääräistä heikommaksi. Hyvään satoon päästään Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Oulun alueella. Kaurasta on vielä odotettavissa keskimääräinen sato, paitsi Satakunnassa ja Pohjois-Savossa arvioidaan kaurasadon olevan välttävä.

Öljykasveista on odotettavissa huono sato käytännössä koko maassa. Kevätöljykasveja ei ole vielä puitu, mutta on nähtävissä, että satotaso jää keskimääräisestä. Ainoastaan Hämeessä arvioidaan öljykasvien sadon olevan kohtalainen.

Sateiden jatkuessa on suurena riskinä sadon laadun heikkeneminen ja myös sadon jääminen pellolle korjaamatta. Yksi poutapäivä rankkojen sateiden välissä ei riitä, vaan tarvittaisiin useampi yhtäjaksoinen poutapäivä, jotta sadonkorjuuta päästään pellolla jatkamaan.

Toinen nurmisato korjattu koko Suomessa

Nurmi meni osassa Suomea vanhaksi, minkä vuoksi nurmirehun laatu ei ollut kakkossadossa hyvä ja se aiheuttaa ongelmia eläinten ruokinnassa. Niillä tiloilla, jotka korjaavat kolmannen nurmisadon, on tilanne varsin hyvä. Nurmet ovat saaneet kosteutta ja lämpöä, ja ne ovat hyvässä kasvussa koko maassa. Kolmannen sadon korjuu ajoittuu syyskuun puoliväliin. Niitossa kannattaa huomioida, että se tehdään pitkään sänkeen, jotta talvituhoilta vältyttäisiin mahdollisimman hyvin. Kolmannen nurmisadon aikoo korjata noin puolet tiloista, erityisesti suuret karjatilat. Kokonaisuutena rehusato on ollut keskimääräinen lähes koko Suomessa molemmat sadot huomioiden.

Perunannostot ovat vasta alussa. Etelä-Pohjanmaalla perunapellot ovat todella märkiä ja osa perunoista on hukkunut. Ruokaperunaa on päästy nostamaan hieman ja satotaso on kohtalainen, kunhan nostot saadaan tehtyä hyvissä olosuhteissa.

Nyt on kaalin aika

Nyt on tarjolla paljon erilaisia kaaleja, kuten kerä-, puna-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalia. Kaalien lisäksi korjataan porkkanaa, salaattia, papuja sekä ainakin Ahvenanmaalla latva-artisokkaa. Ahvenanmaalla nostetaan myös kelta-, puna- ja purjosipulia varastoon. Elokuun paikoitellen isotkin sademäärät tuottavat haasteita viljelijöille. Isot sademäärät heikentävät osittain laatua ja tämän lisäksi koneellinen sadonkorjuu hankaloituu märillä pelloilla. Vihannesten osalta on todettavaa, että tänä syksynä etenkin kukkakaalin sato on ajoittain ollut selkeästi isompi kuin menekki. Avomaavihannesten tuoresatoa korjataan lokakuulle asti, jonka jälkeen jatketaan vielä varastovihannesten korjuuta.

Marjakausi ei vielä ole ohi, mutta on kääntymässä loppua kohden. Herukasta on saatu kohtalainen mutta ei missään nimessä huippusato. Teollisuusherukka on korjattu. Kuluvalle viikolle ennustetut sateet vaikeuttavat loppusadon korjuuta avomaalla. Pensasmustikan, tyrnin ja karhunvadelman sadonkorjuu jatkuu. Kasvutunneleista saadaan vielä sekä mansikkaa että vadelmaa. Marjasadot ovat olleet hyvin vaihtelevia paikasta riippuen. Mansikkasatoa on verottanut joillekin tiloille osuneet hallat, rankat sateet sekä hienoinen poimijapula. Tuoremansikan hyvänä säilynyt kysyntä oli myönteinen yllätys.

Tällä hetkellä Ahvenanmaalla, jossa suurin osa Suomen omenista viljellään, kerätään jo syyslajikkeita kuten Discoverya. Ahvenanmaalla sadon laatu on hyvä ja sadosta odotetaan normaalia.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja puutarhakasvien osalta Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Seuraava tiedote julkaistaan torstaina 21.9.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Tiina Polo 050 475 1840, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Heikki Inkeroinen, puutarha ja peruna 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639

ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920