Sataa sataa ropisee

Vesi ei ole uudistuva luonnonvara, vaan veden määrä on vakio. Vesi kiertää jatkuvasti. Suurin osa maapallolla olevasta vedestä on suolaista vettä ja ainoastaan 3 % maapallonvedestä on makeaa vettä. Tämä vesi on vanhaa vettä, sillä se on peräisin maapallon syntyajoilta. Makea vesi on kallioissa pohjavesialtaissa. Nämä vesivarat täydentyvät esimerkiksi jäätiköiden sulamisvesistä sekä sateista. Jäätiköt ovat makean veden varastoja. Entä nyt kun ilmastonmuutos sulattaa ja haihduttaa jäätiköitä? Pitkässä juoksussa tämä tarkoittaa aavikoitumista ja pulaa puhtaasta vedestä. Meille niin itsestään selvä juomavesi voi siis loppua.

Meillä Suomessa on runsaasti makeaa vettä pintavesissä ja pohjavesissä ja tämä mahdollistaa eläinten kasvatuksen ja kasvinviljelyn. Me elämme kuitenkin maailmassa, jossa ruokaa viedään ja tuodaan. Elintarvikkeiden tuominen maista, joissa makean veden saatavuus on rajallista asettaa meidät kaikki kauppareissulla valinnan eteen. Valitaanko tuontihedelmiä kotimaisten vaihtoehtojen sijaan? Eipä kannattaisi, sillä vesiköyhistä maista ostetut hedelmät ja vihannekset vähentävät kasvattajamaan vesivaroja entisestään. Vesivarat eivät ole Suomessakaan jakautuneet tasaisesti. Suomi on siirtynyt kaupunkiasumiseen ja keskittyneeseen teollisuuteen. Nämä keskittymät eivät ole välttämättä hyvien pohjavesien äärellä. Nytkin Helsinki ottaa raakavetensä Päijänteestä tunnelin kautta, puhdistaa veden ja käyttää sen kotitalouksissa ja teollisuudessa. Lisäksi kaupunkialueet ovat pitkälti asfaltoituja, jolloin vesi ei pääse imeytymään maahan. Rankkasateen yllättäessä näillä alueilla on odotettavissa kaupunkitulvia.
 

Kulutustottumuksilla vaikutusta ilmastonmuutokseen

Suomen ilmasto on muuttumassa entistä sateisempaan suuntaa. Sadepäiviä ei ole tulossa lisää, mutta sateet tulevat rajuina rankkasateina. Tästä voi seurauksena voi olla tulvia ja maaeroosiota mikä asettaa vaatimuksia ainakin teille ja teiden kunnolle sekä rakentamiseen ja maataloudelle sekä kaupunki-infralle. Näin ennustaa Ilmatieteen laitos. Samalla lisääntyy myös kuivuus ja helteet, joista on liiallisena haittaa niin ihmisille ja eläimille kuin kasvillisuudellekin. Ilmastonmuutos lisää sateisuutta Suomessa, mutta toisaalta se aiheuttaa kuivuutta ja helteitä. Täällä Pohjois-Karjalassa on ollut muutamia kuivia kesiä peräkkäin. Se on aiheuttanut harmia viljelylle sekä alentuneita vesimääriä järvissä ja pohjavesissä. Jokainen meistä voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kulutustottumusten muuttaminen lienee helpoin tapa puuttua asiaan. Lentomatkustuksen välttäminen, kotimaisen ruuan käyttäminen, yksityisautoilun vähentäminen sekä energian käytön minimointi ovat tärkeitä toimenpiteitä. Ilmastonmuutosta pitäisi pystyä jarruttamaan ja siihen sopeutumaan. Kysymys kuuluukin, olemmeko valmiit kaikkiin toimenpiteisiin, joilla ilmaston muutosta voidaan hillitä?