Sadonkorjuu loppusuoralla haastavasta syksystä huolimatta

Syyskuussa vettä on satanut paljon ja erityisesti Etelä-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla rankat sateet ovat olleet sadonkorjuun riesana. Jo elokuussa tulleet sateet pehmittivät pellon pintaa pahoin, minkä vuoksi joka pellolle ei ole pystytty menemään raskailla korjuukoneilla. Osa pelloista jää puimatta hankalien korjuuolosuhteiden vuoksi. Puimatta koko valtakunnan alueella jää arviolta noin

5 prosenttia viljasta. Pahin tilanne on Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan maakunnassa, missä peltoon voi jäädä jopa 15–20 prosenttia viljasta. Sato on osittain niin heikossa kunnossa, että sitä ei kannata enää korjata. Esimerkiksi osa kauroista on niin huonolaatuista, että se joko jätetään peltoon tai viedään polttolaitokseen. Myös osassa Satakuntaa on tilanne se, että satoa jää peltoon. Esimerkiksi herneestä voi paikoittain jäädä jopa 70 prosenttia korjaamatta haastavien korjuuolosuhteiden vuoksi.

Rankat sateet ovat lakoonnuttaneet viljaa ja heikentäneet laatua merkittävästi. Monissa kauraerissä on ilmennyt hometoksiineja ja kaura on ollut kevyttä, minkä vuoksi se ei ole kelvannut elintarvikeviljaksi. Myös ohrissa on ollut laatuongelmia, mikä on ilmennyt kevyinä, tummina ja pieninä jyvinä sekä punahometartuntoina. Monissa viljoissa on lisäksi ollut tähkäidäntää. Elintarvikelaatuisesta viljasta onkin tämän satokauden jälkeen todennäköisesti niukkuutta.

Viljasato jää lähes jokaisella viljalajilla keskimääräisestä ja erityisesti ohrasta on tulossa heikko sato. Kaurassa päästään lähelle keskimääräistä satoa.

Sadoissa isoja vaihteluja

Syysviljojen satotaso on ollut tyydyttävä koko Suomessa. Rukiilla satotaso on ollut paikoin hyvä ja useilla tiloilla on saatu rukiista ennätyssatoja. Heikoin ruissato näyttää tulleen Pohjois-Savossa, missä päästään vain välttävään satotasoon. Syysvehnä on pärjännyt heikommin ainakin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa satotaso on vaihdellut paljon tilojen välillä.

Kevätviljoista vehnällä arvioidaan satotason olevan välttävä, paitsi Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa, jossa sato on hyvällä tasolla. Ohran satotasossa nähdään suurin pudotus pitkään aikaan. Ohran sato arvioidaan pääosin Suomea heikoksi, mutta Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa sato on hyvä. Kauran sato tulee olemaan lähellä keskimääräistä satoa paitsi Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, jossa satotaso on välttävä. Kaurasadon laadussa on kuitenkin suurimmat ongelmat kevyiden jyvien ja hometoksiinien vuoksi.

Öljykasvien sadonkorjuu on eniten kesken. Rypsiä ja rapsia on puitu eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Öljykasvien sato arvioidaan heikoksi koko maassa, paitsi Etelä-Savossa sato arvioidaan hyväksi. Herneen sadonkorjuu on ollut haastava tänä syksynä. Iso osa herneestä on ollut pahasti laossa, minkä vuoksi sadonkorjuu on ollut todella haastavaa. Osa herneestä jää tämän vuoksi peltoon korjaamatta. Hyvään satotasoon päästään Pohjois-Savossa ja Hämeessä, mutta isossa osassa maata satotaso näyttää jäävän välttäväksi tai enintään kohtalaiseksi.

Kolmatta nurmisatoa on korjattu koko maassa ja näyttää siltä, että noin puolella kaikista tiloista kolmas sato korjataan. Vähiten kolmatta satoa korjataan Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla sekä Hämeessä. Märkyys haittaa korjuuta, koska pellot ovat pehmeitä eivätkä kestä isoja koneita, jos korjuu vielä viivästyy. Niillä tiloilla, joilla sato on korjattu, on tullut keskimääräinen tai keskimääräistä isompi sato.

Perunan nostosesonki on meneillään. Paikoittain saadaan kohtalaisesti satoa, kun taas jossain paikoin ei päästä korjaamaan märkyyden vuoksi ja perunat jäävät peltoon. Hyviin satotasoihin ei päästä tänäkään vuonna, mutta kohtalaiseen satoon on mahdollisuudet, jos sateet taukoaisivat edes viikon puolentoista ajaksi. Ruokaperunan laatu on osittain hyvää. Tämän kasvukauden laatuhaittoja ovat olleet kasvuhalkeamat ja epämuodostumat sekä hukkuneet perunat, jotka toivon mukaan eivät joudu korjuussa varastoon mukaan suuren mädäntymisen riskin takia. Jossain määrin on myös rupista perunaa. Tärkkelysperunalla ei ole odotettavissa korkeita tärkkelyspitoisuuksia. Luomuperunaa ja vähäisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevaa kasvustoa on kurittanut perunarutto. Lajikkeesta riippuen rutto on tuhonnut luomuperunan varret jo aikaisessa vaiheessa ja perunat ovat jääneet todella pieneksi. Ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi. Tavanomaisilla lohkoilla on esiintynyt lehtiruttoa, etenkin jos viimeisiä ruttoruiskutuksia ei ole päästy tekemään ajallaan tai ollenkaan.

Myöhäinen korjuu estänyt syysviljojen kylvöaikeita

Syysviljojen kylvöalat näyttävät laskevan myöhäisen sadonkorjuun vuoksi. Rukiin kylvöalat ovat valtakunnallisesti laskemassa noin neljänneksen ja syysvehnällä laskua on saman verran. Pohjois-Savossa rukiin kylvöala on kasvussa. Syysöljykasveja on myös kylvetty edellistä vuotta vähemmän ja erityisesti Satakunnassa vähennys on iso. Syysviljojen orastuminen on ollut hyvää tänä syksynä.

Satovuonna 2023 näyttävät syysviljat, kumina ja sokerijuurikas olevan voittajia. Lisäksi myöhäisemmät lajikkeet ovat selvinneet laadullisesti ja määrällisesti hyvin. Syysviljat hyödynsivät erityisesti kevätkosteuden hyvin ja jos talvehtiminen oli onnistunut, edellytykset hyviin satoihin olivat olemassa. Selkeitä häviäjiä ovat härkäpapu ja ohra, joilla satotasot olivat vaihtelevia, ja pääosin heikkoja.

Syksyn sateet pilasivat lopulta monella tilalla sadon, jos vaikka alkukesän kuivuudesta selvittiinkin. Sateille tai sateettomuudelle emme voi mitään, mutta jälleen kerran kannattaa kiinnittää huomiota pellon vesitalouteen, salaojituksen ja valtaojien kuntoon sekä maan rakenteeseen unohtamatta viljelyn monipuolistamista.

Omenasadosta tulossa hyvä

Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa talviomenat ovat jo kypsyneet poimintakuntoon. Tällä hetkellä poimitaan pääosin talvilajikkeita kuten Aroma, Amorosa, Lobo ja Zaria. Ahvenanmaan omenasato arvioidaan hyväksi ja satotaso näyttäisi olevan noin 15 % korkeampi kuin viime vuonna.

Marjasato avomaalta on pääosin loppunut, toki pieniä määriä tyrniä ja marja-aroniaa korjataan vielä. Marjapelloilla myös syystyöt kuten lannoitukset ovat pääosin jo tehty. Kotimaisia rasiamarjoja kuten mansikkaa ja vadelmaa saadaan vielä pieniä määriä lokakuun alkuun asti tunneleista ja kasvihuoneista.

Tuorevihannesten kuten jäävuorisalattien, kiinankaalien, viherkaalien ja kukka- sekä parsakaalien viimeiset erät korjataan pelloilta näinä päivinä. Varastovihannesten kasvu on osittain vielä kesken, ja talvikaalin, porkkanan sekä muiden juuresten korjuu on vielä alkuvaiheessa ja jatkunee vielä kuukauden. Syyskuun sateet ovat vaikeuttaneet sadonkorjuuta ja osa sadosta voi jopa jäädä korjaamatta. Varastovihannesten satotaso on ainakin kohtalainen ja osittain jopa hyvä.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja puutarhakasvien osalta Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Tiina Polo 050 475 1840, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Heikki Inkeroinen, puutarha ja peruna 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639

ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920