Sadonkorjuu loppusuoralla

Syyskuun alussa sateet paikoitellen keskeyttivät puinteja, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla saatiin runsaita sateita lyhyessä ajassa ja osa viljoista jäi veden alle. Kovat sateet ovat myös lakoonnuttaneet viljaa. Erityisesti kauraa meni pahoin lakoon, mikä hankaloitti sadonkorjuuta. Muuten puinnit ovat edenneet tasaisesti koko Suomen alueella, ja keskimääräiseen syksyyn nähden puinnit ovat edenneet nopeasti. Puintikosteudet ovat olleet alhaisia tänä vuonna, koska vilja valmistui aikaisin puintikuntoon. Viimeisissä puinneissa puintikosteudet ovat olleet hyvin matalia, mikä vähentää kuivauskustannuksia merkittävästi. Perunan nostokausi on parhaillaan menossa ja sokerijuurikkaan nostot alkavat päästä täyteen vauhtiin kuun lopussa.

Syysviljojen kylvöalat näyttävät nousevan, ainakin syysvehnän osalta. Aikainen sadonkorjuu on mahdollistanut syysviljan kylvöt ajoissa. Rukiin kylvöalat ovat keskimääräiset tänä syksynä. Kylvetyt syysviljat ovat orastuneet tasaisesti, mutta alueilla, joissa sateet ovat olleet rajuja, syysviljat ovat liettyneet pahoin. Lämmin syksy on vauhdittanut syyskasvien kasvua, mutta samalla myös houkutellut tuholaisia, kuten kahukärpäsiä ja rapsipistiäisiä, pelloille. Tuholaistilannetta kannattaa seurata ja tehdä tarpeen mukaan torjuntatoimia kasvustojen pelastamiseksi.

Satotasoissa vaihtelua ja laatuongelmat tuovat haasteita viljan myyntiin

Syysviljojen satotaso on ollut vain välttävä koko Suomessa. Rukiilla satotaso on ollut tyydyttävä, mutta laadussa on ollut vaihtelua. Erityisesti torajyviä on esiintynyt keskimääräistä enemmän. Syysvehnällä satotaso on vaihdellut välttävästä heikkoon, mutta hyviäkin onnistumisia on saatu erityisesti eteläisessä Suomessa. Syysöljykasveilla talvi verotti paljon pinta-alaa ja selvinneistä syysöljykasveista on saatu kohtalaisia satoja.

Kauran satotaso on hieman keskimääräistä parempi ja paikoin sadot ovat olleet hyviä. Kauran viljelyalat olivat tänä vuonna nousussa ja satoa tulee varastoon ennätysmäärä. Ohrasta korjattava sato on lähellä keskimääräistä satoa, mutta monella tilalla sato on ollut pettymys. Kauran ja ohran laadussa, erityisesti hehtolitrapainoissa, on ollut ongelmia. Esimerkiksi kauralla on paljon alle 50 kilon painavia eriä, mikä jää alle vastaanottorajan. Ohrilla jopa alle 60 kilon painoisia eriä on korjattu. Tällaisille erille ei ole markkinoita, mutta laatua voidaan parantaa kuivurissa tehokkaalla esipuhdistuksella, jotta pienet jyvät saadaan pois eristä. Myös kohonneita, punahomeen aiheuttaneita toksiinipitoisuuksia on paikoitellen havaittu viljasadossa.

Viljan hinnat ovat koko sadonkorjuun ajan laskeneet merkittävästi. Erityisesti tiloilla, jotka eivät olleet tehneet viljelysopimuksia sadostaan, on tilanne hyvin haastava. Sadon tuotot eivät riitä kattamaan tuotantokustannuksia kuin niillä tiloilla, jotka ehtivät sitomaan hinnan sopimuksilla ajoissa. Suunnitelmallisuuden merkitys viljelyssä tulee korostumaan koko ajan enemmän ja tällaisen vuoden jälkeen suunnitelmallisuuden täytyy lisääntyä entisestään. On esimerkiksi tärkeää miettiä, miten viljelykasvivalikoimaa pystyy monipuolistamaan ja onko ensi vuonna järkevää lisätä kauran viljelyalaa, jos vienti ei lähde kunnolla vetämään Suomesta. Ensi vuotta silmällä pitäen markkinatilanne, sopimushinnat ja varastoennusteet kannattaa arvioida tarkkaan ennen viljelypäätösten lukkoon lyömistä.

Öljykasvit ja herne hyviä viljelykierrossa

Herneen sadonkorjuu on loppusuoralla. Iso osa herneestä on ollut pahasti laossa, minkä vuoksi sadonkorjuu on ollut todella haastavaa. Herne on kuitenkin kasvanut tänä kasvukautena hyvin ja tuottanut hyvän sadon. Öljykasvien sadonkorjuu on puitavista viljelykasveista eniten kesken. Rypsiä ja rapsia on puitu eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Öljykasvien sato arvioidaan tyydyttäväksi koko maassa. Viljelykiertoon öljykasvit ja herne tuovat hyvää vaihtelua ja ne ovat katetuottolaskelmien perusteella erinomaisia vaihtoehtoja viljakiertoon.

Kolmas nurmisato on pääosin korjattu, ja näyttää siltä, että noin puolella kaikista tiloista kolmas sato korjataan. Nurmisato on ollut keskimääräinen ja osassa maata keskimääräistä parempi. Kolmatta satoa on päästy korjaamaan normaalia aikaisemmin, mutta runsaiden sateiden vuoksi korjuu on ollut ongelmissa erityisesti pohjalaismaakunnissa. Sadon laatu on ollut hyvä.

Perunan nostosesonki on meneillään. Perunasta on odotettavissa hyvä sato niin laadultaan kuin määrältään. Suuret sademäärät kuun vaihteessa tulivat haastavaan aikaan, koska perunannostot olivat juuri pääsemässä vauhtiin. Pellot ovat onneksi kuivahtaneet menneen viikon aikana ja nostoja on päästy jatkamaan. Onkin tärkeää, että sateet pysyisivät vähäisinä, jotta peruna saataisiin nostaa hyvissä olosuhteissa. Viime vuoden kato perunassa on monella perunatilalla muistissa ja uutta katovuotta tilat eivät kestä. Sokerijuurikasta on alettu myös nostaa, mutta pääosin nostot ovat vasta alussa. Sokerijuurikas on tämän vuoden menestyjiä ja kasvattamassa hyvän sadon. Syksylle toivotaan hyviä nostokelejä, jotta suuri ja laadukas sato saataisiin talteen pelloilta.

Syyskuu on vihannesten ja juuresten aikaa

Varastovihannesten ja sipulin korjuu on aloitettu, mutta pääkorjuukausi on vielä edessä. Varastovihannesten, kuten porkkanan, kaalin ja sipulin, satonäkymät arvioidaan pääosin hyviksi. Toki kasvukauden hyvin paikalliset sadekuurot ovat joissakin paikoissa alentaneet satonäkymiä. Lämmin syksy voi myös jonkun verran nostaa viljelijöiden varastointikuluja, koska lämpimien juuresten viilentäminen varastoissa vaatii enemmän energiaa.

Tuorevihannesten, kuten salaattien, punajuuren, papujen, purjon sekä parsa- ja kukkakaalien, satokausi jatkuu vielä syyskuun loppuun, mikäli hallat eivät vioita satoa. Myös vähemmän tuttuja kasveja, kuten fenkolia, juuripersiljaa ja latva-artisokkaa, korjataan vielä pelloilta. Tähän aikaan vuodesta myös kurpitsat valmistuvat ja erikokoisia ja värisiä kurpitsoja on nyt myynnissä.

Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen omenatarhoissa poimitaan parhaillaan syyslajikkeiden aurinkoisten säiden ansiosta hyvin värittyneitä omenoita. Omenasato arvioidaan kokonaisuudessaan hyväksi. Vaikka marjojen pääsatokausi on jo ohitse niin kotimaisia, tunneleissa tuotettuja marjoja, kuten mansikkaa, karhunvadelmaa ja pensasmustikkaa, on vielä tarjolla.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 825 2806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi ja puutarhakasvien osalta Nina Sevelius, puh 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Sadonkorjuukauden nopean etenemisen vuoksi, tämä on kasvukauden viimeinen kasvutilannekatsaus. ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 533 6683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Lemmelä, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639

ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920